Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 uudisti ja kehitti Pohjanmaan ELY-keskusalueen maaseutua yli 249 miljoonalla eurolla (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa)

Tuesta myönnettiin Keski-Pohjanmaan maakuntaan noin 52 miljoonaa euroa ja Pohjanmaalle noin 161,6 miljoonaa euroa. Maakuntien yhteisiä hankkeita rahoitettiin noin 35 miljoonalla eurolla. Kunnista eniten tukea myönnettiin Närpiöön, jossa runsaslukuisten maatilojen lisäksi tuotetaan suuri osa Suomen kasvihuonevihanneksista. Suurimpiin tuensaajiin kuuluvat myös Uusikaarlepyy ja Kokkola. Maaseutuohjelman tuet koostuvat sekä EU:n rahoituksesta että kansallisista tuista.

- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on keskeinen väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Maaseutuohjelma tähtää maaseudun elinvoiman säilyttämiseen, ympäristön tilan paranemiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen, maaseutuyksikön päällikkö Karin Kainlauri Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo.

Maatiloja kehitettiin ympäristöystävällisemmiksi

Maatilojen investointitukea myönnettiin ohjelmakauden aikana runsaat 92 miljoonaa euroa avustuksena ja korkotukilainan muodossa lähes 80 miljoonaa euroa. Investointien keskimääräinen koko on kasvanut edellisiin ohjelmakausiin nähden.

Suurin osa investointituesta myönnettiin kotieläintalouteen, etenkin lypsykarjatuotantoon ja sikatalouteen sekä lihakarjatalouteen. Kasvihuonetuotanto on alueella merkittävä tuotantoala, ja tähän tukikohteeseen myönnettiin eniten avustusvaroja. Kappalemääräisesti investointitukea myönnettiin eniten salaojitukseen sekä ympäristön ja työympäristön tilan parantamiseen, kuten menetelmiin, joilla vähennetään lannan ilmastopäästöjä. Tuotantohygieniaan ja eläinten hyvinvointiin investoitiin myös merkittävästi. Suosittuja investointeja ovat muun muassa kumimatot, jotka pehmentävät lehmien makuualustoja.

Maatiloille, jotka harjoittivat luonnonmukaista peltokasvi- tai eläintuotantoa, maksettiin korvausta luonnonmukaisesta tuotannosta. Luomutilojen määrä ja pinta-alat luomutuotannossa ovat koko ohjelmakauden aikana olleet kasvussa. Korvaus luonnonmukaisesta tuotannosta on mahdollistanut maatilojen siirtymisen luonnonmukaiseen tuotantoon. Ilman korvausta siirtymävaihe luomutuotantoon aiheuttaisi suuria kustannuksia tiloille.

Eläinten hyvinvointikorvausta maksettiin vuosittain 8,76 miljoonaa euroa. Eläinten hyvinvointikorvauksen ehtona on, että tuottaja sitoutuu noudattamaan tuotantotapoja, joissa eläinten hyvinvointi ylittää lain vaatiman tason. Tuottaja valitsee vuoden aikana toteutettavat toimenpiteet eläinlajin mukaan. Tukea maksetaan sen mukaan, kuinka montaa eläintä toimenpiteet koskevat. Ohjelmakauden aikana Pohjanmaan ELY-alueella noin 60 % eläintuotantoa harjoittavista tiloista on ollut eläinten hyvinvointikorvauksen piirissä.

Ympäristösopimuksiin perustuvia tukia maksettiin alueelle noin 11,3 miljoonaa euroa. Ympäristösopimus on 5-vuotinen sopimus, jossa sovitaan erilaisista ympäristötoimenpiteistä. Pohjanmaan ELY-keskusalueella tehdään eniten ympäristösopimuksia maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta. Sopimuksilla ylläpidetään ja hoidetaan perinteisiä laidunalueita sekä saariston rantalaitumia, jotka muuten uhkaavat kasvaa umpeen. Vanhojen kotimaisten eläinrotujen kasvattaminen osana ympäristösopimusta kiinnostaa myös alueen tilallisia.

- Maatilojen investoineilla on merkittävä vaikutus tuotannon nykyaikaistamiseen, tehostamiseen ja eläinten hyvinvointiin. Ilman maatilojen investointitukea alueen maatilojen rakennekehitys olisi hitaampaa. Investointituesta ei hyödy vain tuen saaja, sillä tuki edesauttaa myös alueen muuta yritystoimintaa, kuten rakennusmateriaalin toimittajia ja rakennusyrityksiä, kehittämispäällikkö Maria Swanljung Pohjanmaan ELY-keskuksesta toteaa.

Elinvoimaista maaseutua rakennettiin myös hanke- ja yritystuilla

Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti ohjelmakaudella 95 kehittämishanketta, joihin käytettiin maaseutuohjelman varoja noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi ELY-keskus osallistui 33:een alueiden välisen hankkeen rahoitukseen. Maaseutuohjelmasta tuetut kehittämishankkeet voivat olla esimerkiksi elinkeinojen kehittämiseen tähtääviä yhteistyöhankkeita, maaseutuyrittäjien koulutusta ja maaseutualueiden viihtyisyyttä lisääviä investointihankkeita.

Ohjelmakaudella tehtiin yhteensä 341 myönteistä yritystukipäätöstä. Varoja myönnettiin kaudella noin 26,6 miljoonaa euroa. Suurin osa myönnetyistä tuista kohdistui maaseutuyritysten investointeihin, kuten uusien yritysten perustamisinvestointeihin, toimivien yritysten laajennusinvestointeihin tai muihin kilpailukykyä ja yritysten uudistamista parantaviin investointeihin. Uuden yritystoiminnan luomiseen myönnettiin perustamistukea noin 0,4 miljoonaa euroa.

Erityisesti maataloustuotteita ja elintarvikkeita jalostavat yritykset Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla kehittivät toimintaansa aktiivisesti, kun toimialoille myönnettiin yhteensä noin 8,8 miljoonaa euroa investointeihin. Maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien työpaikkojen luominen ovat olleet keskeisiä tavoitteita maaseutuyritysten tukemisessa, ja tukea on myönnetty niin teollisuuden kuin matkailun, bioenergian ja palvelualan yrityksille.