Masentuneet kuolevat Suomessa erityisen nuorina, taustalla alkoholikuolemat
Drug and Alcohol Dependence -lehdessäjulkaistu tutkimus osoitti, että masentuneiden elinajanodote on erityisen alhainen - jopa yli 15 vuotta muuta väestöä matalampi - maissa, joissa alkoholikuolleisuus on suurta. Tutkimuksessa vertailtiin masentuneiden ja ei-masentuneiden elinajanodotteita Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa ja selvitettiin, kuinka suuren osuuden alkoholikuolemat selittävät masentuneiden lyhyemmästä elinajanodotteesta eri maissa.
– Jo aiemmin on ollut viitteitä siitä, että alkoholikuolemilla on suuri merkitys masentuneiden kuolleisuudelle Suomessa. Vertailu muihin maihin kuitenkin osoitti, että kyse ei ole universaalista ilmiöstä, toteaa yliopistotutkija Heta Moustgaard Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisestä instituutista.
Alkoholi selittää jopa kolmanneksen masentuneiden lyhyemmästä elinajanodotteesta
Suomessa ja Tanskassa, joissa alkoholikuolemat ovat yleisiä, alkoholista johtuvat kuolemat selittivät jopa kolmanneksen masentuneiden lyhyemmästä elinajanodotteesta. Ruotsissa ja Italiassa alkoholikuolemien merkitys oli huomattavasti pienempi ja masentuneet myös elivät pidempään.
– Erityisen yllättävää oli, että masentuneet elivät pidempään maissa, joissa alkoholikuolemat olivat muutenkin harvinaisempia. Alkoholikuolemien ehkäiseminen voisi siis olla tehokas keino masentuneiden kuolleisuuden vähentämiseen, Moustgaard arvioi.
Väestörekistereihin perustuva tutkimus kattoi kaikki Suomen, Tanskan, Ruotsin ja Italian Torinon kaupungin yli 15-vuotiaat vuosilta 1993–2007. Masennus pääteltiin masennuslääkeostoista sekä sairaalahoitojaksoista masennusdiagnoosilla, ja masentuneiden ja ei-masentuneiden kuolleisuutta seurattiin kuolemansyyrekistereistä.
Lisätietoja:
Heta Moustgaard, heta.moustgaard@helsinki.fi
+358 2941 24534
Julkaisu:
Heta Moustgaard, Lasse Tarkiainen, Olof Östergren, Kaarina Korhonen, Nicolás Zengarini, Giuseppe Costa, Pekka Martikainen (2022). The contribution of alcohol-related deaths to the life-expectancy gap between people with and without depression – a cross-country comparison, Drug and Alcohol Dependence, Volume 238, 109547
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme