Matalasuhdanne kahlitsee Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoja ja työllisyyttä - muutosta parempaan odotetaan ensi keväälle
Pohjois-Pohjanmaan yrityskannassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime aikoina. Kohonneet korot sekä lainansaannin haasteet hidastavat yritysten suuria investointeja ja sijoittajien varovaisuus on kasvanut. Maataloudessa kustannus- ja kannattavuuskriisi jatkuvat ja näkymät ovat useilla tiloilla edelleen haasteelliset. Korkea energian hinta on lisännyt selvästi maaseutuyritysten halua investoida mm. aurinkosähköjärjestelmiin, bioenergiaan ja biokaasuun.
Teollisuusyrityksillä menee sihdanetilanne huomioiden kohtuullisen hyvin, joskin yritysten välillä on suuria eroja. Kysyntää tuotteille on, useilla yrityksillä tilauskannoissa ei ole tapahtunut merkittävää pudotusta ja uusia tilauksia saadaan lähitulevaisuudessakin. Vihreän siirtymän ja fossiilittoman energian suunnitelmia ja hankkeita viriää pikavauhdilla. Esimerkiksi lähes kaikissa maakunnan eteläosan kunnissa on vireillä hankkeita biotuotelaitoksen rakentamiseksi. Tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa valmistellaan useissa kunnissa ja voimakas tuotannon lisäys edellyttää sähkön siirtoyhteyksien vahvistamista. Vetytalous on kuuma käsite ja yrityksiä aktivoidaan tarttumaan vetytalouden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Heikoimmat näkymät ovat tänä keväänä rakentamisen aloilla, erityisesti asuntorakentamisessa. Asuntokauppa käy tahmeasti, myymättömiä kohteita on paljon tarjolla ja uusia kohteita avataan aiempaa vähemmän. Rakennusalan yrityksiä on lopettanut toimintansa tai ajautunut konkurssiin. Vähentynyt rakentaminen näkyy rakennustuoteteollisuuden yritysten tuotannossa. Useilla talotehtailla on normaalia heikompi tilauskanta.
Pohjois-Pohjanmaan matkailuyritysten liikevaihto- ja henkilöstökehitys ovat heilahdelleet viime vuodet. Isossa kuvassa suunta on nousujohteinen ja matkailijamäärä on kasvussa. Maakunnassa luodaan uutta kapasiteettia, kehitetään uusia palveluja hiljaisille kausijaksoille ja halutaan lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää. Pohjois-Pohjanmaan kaupan toimiala on kasvanut viime vuodet niin kokonaisliikevaihdossa kuin henkilöstömäärässä ja näkymät ovat hyvät. Kohonneet hinnat ja kuluttajien vähentynyt ostovoima vähentävät yksityisten palveluiden käyttöä, mutta selkeää pudotusta palveluyritysten kokonaisliikevaihdossa ei ole nähtävissä. Yksityisten hoivapalvelujen tarve ja käyttö kasvavat ja uusia yksiköitä avataan.
Työttömyys kääntyi Pohjois-Pohjanmaalla kasvuun viime syksynä ja työttömien määrä on kasvanut alkuvuodesta 2023. Muutamilla seuduilla lisäys on vähäinen. Moni työantaja käyttää määräaikaisia lomautuksia sopetuskeinona. Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt useissa ammattiryhmissä vuoden takaiseen verrattuna, mutta paikkatarjonta on edelleen runsas.
Laaja työvoimapula on yhä Pohjois-Pohjanmaan isoin työmarkkinahaaste. Moniin auki oleviin työpaikkoihin ei löydy helposti tai nopeasti sopivia tekijöitä. Osaajapulaa esiintyy laajasti samolla aloilla ja ammateissa kuin aiemminkin. Suuri pula tekijöistä on mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, metalli- ja konepajateollisuudessa, varhaiskasvatuksessa, ICT:ssä sekä kone- ja laitekorjauksessa. Työvoiman ylitarjonta keskittyy lähes kokonaan Oulun seudulle.
Pitkäkestoista matalasuhdannetta ei ole näkyvissä. Tämä vuosi on hitaan ja vähäisen kasvun aikaa. Lomautuksia ja työsuhteiden päättymisiä on odotettavissa ainakin ensi syksyyn saakka. Odotukset ensi kevääseen ovat positiiviset Pohjois-Pohjanmaan eri seuduilla. Vuoden päästä talouskasvu lisää työvoiman kysyntää. Monilla aloilla kilpailu osaajista on matalasuhdanteessakin kireä - kyvykkäistä tekijöistä ei helpolla luovuta. Talouden elpyminen kiristää lisää kilpailua osaavista tekijöistä.
”Alueelliset kehitysnäkymät” on Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema raportti elinkeinojen ja työmarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä vuoden päähän. Raportti julkaistaan 2 kertaa vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kokoaa raportin Pohjois-Pohjanmaan osuuden. Valmistelussa hyödynnetään eri tilastoja, talous- ja suhdanneraportteja sekä kyselyllä kerättyä asiantuntijatietoa eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asiantuntija Jarkko Pietilä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 038 116, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Veteraanikatu 1
90130 Oulu
0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtaamat laskussa Pyhäjoella ja Siikajoella19.4.2024 13:17:09 EEST | Tiedote
Pyhäjoella ja Siikajoella virtaamat ovat laskussa ja siten tulvatilanne on rauhoittumassa kylmän sään vuoksi. Pyhäjoella on kuitenkin edelleen olemassa jääpatoriski, joka kuitenkin vähenee vedenpinnan laskun myötä. Jääpatoriski on olemassa myös Temmes- ja Tyrnävänjoella. Pohjois-Pohjanmaan Oulun yläpuolisilla joilla tulvahuippua odotetaan toukokuun alkupuolella.
Valtatien 22 jalankulku- ja pyörätien suunnittelu aloitetaan Laitasaaren ja Kärnän välille Muhoksella18.4.2024 10:19:18 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamisesta valtatielle 22 välille Laitasaari–Kärnä. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Muhoksen kunnan kanssa.
Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.
Pyhäjoen ja Siikajoen tulvahuippuja ennustetaan tälle viikolle15.4.2024 16:07:52 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 15.04.2024 Kevättulvat jatkuvat Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Kalajoen virtaama on sunnuntai-iltana kääntynyt laskuun ja joki on lähes vapaa jääpadoista.
Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosan joilla jatkuu13.4.2024 16:34:38 EEST | Tiedote
Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa jatkuu. Kalajoessa Alavieskan keskustan jääpato purkautui lauantaina iltapäivällä, ja Kalajoen jäät kasautuvat nyt Tyngän kylän kohdalle, jossa vesi nousee. ELY-keskus ja pelastuslaitos seuraavat tilannetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme