Matematiikan päivät 2022: Mallinnus selvitti, että koronavirus leviää sisäilmassa kuin tupakansavu

Suomen matemaattisen yhdistyksen (SMY) joka toinen vuosi järjestämän tapaamisen teemana on matematiikan tutkimus ja opetus. Tapahtuma kerää yhteen noin 250 kotimaista matemaatikkoa pääosin yliopistoista, mutta myös teollisuudesta.
– Matematiikka ja looginen päättely, tilastot ja mallit liittyvät lähes kaikkiin tieteenaloihin. Koko teollinen yhteiskuntamme on rakennettu matemaattiselle pohjalle, ja sen avulla selätämme niin koronan kuin ilmastonmuutoksen. Matemaatikot luovat sitä kakkua, jota muut tieteet ja siten koko yhteiskunta voivat jakaa. Matematiikan päivillä raportoimme viimeisimmistä tutkimuksistamme ja niiden tuloksista. Kaikki tulokset eivät ehkä avaudu suurelle yleisölle, toiset ovat hyvinkin lähellä ihoa, kertoo Esko Turunen, joka toimii sovelletun matematiikan professorina tilaisuuden järjestävässä Tampereen yliopistossa.
Ville Vuorisen johtama tutkimusryhmä selvitti jo koronapandemian alkuvaiheessa, että virus leviää pääosin ilmateitse. Ilmassa leijuvia partikkeleita mallintamalla on voitu selvittää, miten koronavirus käyttäytyy sisäilmassa. Ville Vuorinen kertoo puheenvuorossaan "Scale-resolved computational fluid dynamics: applications and methods" 3D-mallintamisen hyödyistä virusten tutkimisessa sekä esimerkiksi CO2-päästöttömien polttoaineiden palamisen simuloinnissa.
– Nesteiden ja kaasujen fysikaaliset virtausilmiöt ovat erittäin keskeisessä asemassa lukuisissa eri sovelluksissa. Esimerkiksi tuuliturbiinin lapojen muotoilua, lämmönsiirtoa, suihkuhävittäjän aerodynamiikkaa tai vetymoottorin toimintaa voidaan kehittää hyvin tarkasti suurteholaskentaa hyödyntäen, Vuorinen kertoo.
– Fysiikan lait tietokoneella ratkaisemalla voidaan mallintaa myös ilmavirtoja sisätiloissa sekä uloshengityksen partikkelien liikettä ilman mukana. Koronavirusaerosolien liikkeen mallintaminen sisäilmassa on käytännön esimerkki siitä, miten teoreettiset matematiikan ja fysiikan työkalut - kuten derivointi, integrointi, matriisit, vektorit ja funktioavaruus - kytkeytyvät hyvin konkreettisiin arkielämän ilmiöihin, Vuorinen sanoo.
– Havaitsimme, että viruspitoinen ilma leviää huoneessa yli tilanjakajienkin ja jopa huoneesta toiseen. Ilmiötä voi verrata tupakansavun leviämiseen. Systemaattinen maskien käyttö sisätiloissa, ilmansuodatus sekä riskitilanteiden tunnistaminen ovat ruohonjuuritason avainkeinoja ilmavälitteisten virusten torjunnassa, lisää Ville Vuorinen.
Paikallisena järjestäjänä toimivat Tampereen yliopiston Tietotekniikan yksikön matematiikan tutkimusryhmät. Tapahtuma sisältää kutsuttuja esitelmiä sekä eri aihepiirien tutkimusta ja tutkijoita yhteen kokoavia tilaisuuksia.
Matematiikan päivät 2022 järjestetään 4.-5.1.2022 sekä Tampereen yliopiston keskustakampuksella että etäyhteydellä. Ilmoittautumalla tapahtumaan saat linkin etäosallistumiseen. Tutustu tapahtuman ohjelmaan.
Ville Vuorinen on median tavattavissa Tampereen yliopiston keskustakampuksen Päätalolla (Kalevantie 4, Tampere) tiistaina 4.1.2022 klo 16–17. Varaa haastattelu puh. 050 361 1471 / Ville Vuorinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko Turunen
puh. +358 50 301 4667
esko.turunen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme