Matematiikan päivät 2022: Mallinnus selvitti, että koronavirus leviää sisäilmassa kuin tupakansavu
21.12.2021 10:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Kutsu

Suomen matemaattisen yhdistyksen (SMY) joka toinen vuosi järjestämän tapaamisen teemana on matematiikan tutkimus ja opetus. Tapahtuma kerää yhteen noin 250 kotimaista matemaatikkoa pääosin yliopistoista, mutta myös teollisuudesta.
– Matematiikka ja looginen päättely, tilastot ja mallit liittyvät lähes kaikkiin tieteenaloihin. Koko teollinen yhteiskuntamme on rakennettu matemaattiselle pohjalle, ja sen avulla selätämme niin koronan kuin ilmastonmuutoksen. Matemaatikot luovat sitä kakkua, jota muut tieteet ja siten koko yhteiskunta voivat jakaa. Matematiikan päivillä raportoimme viimeisimmistä tutkimuksistamme ja niiden tuloksista. Kaikki tulokset eivät ehkä avaudu suurelle yleisölle, toiset ovat hyvinkin lähellä ihoa, kertoo Esko Turunen, joka toimii sovelletun matematiikan professorina tilaisuuden järjestävässä Tampereen yliopistossa.
Ville Vuorisen johtama tutkimusryhmä selvitti jo koronapandemian alkuvaiheessa, että virus leviää pääosin ilmateitse. Ilmassa leijuvia partikkeleita mallintamalla on voitu selvittää, miten koronavirus käyttäytyy sisäilmassa. Ville Vuorinen kertoo puheenvuorossaan "Scale-resolved computational fluid dynamics: applications and methods" 3D-mallintamisen hyödyistä virusten tutkimisessa sekä esimerkiksi CO2-päästöttömien polttoaineiden palamisen simuloinnissa.
– Nesteiden ja kaasujen fysikaaliset virtausilmiöt ovat erittäin keskeisessä asemassa lukuisissa eri sovelluksissa. Esimerkiksi tuuliturbiinin lapojen muotoilua, lämmönsiirtoa, suihkuhävittäjän aerodynamiikkaa tai vetymoottorin toimintaa voidaan kehittää hyvin tarkasti suurteholaskentaa hyödyntäen, Vuorinen kertoo.
– Fysiikan lait tietokoneella ratkaisemalla voidaan mallintaa myös ilmavirtoja sisätiloissa sekä uloshengityksen partikkelien liikettä ilman mukana. Koronavirusaerosolien liikkeen mallintaminen sisäilmassa on käytännön esimerkki siitä, miten teoreettiset matematiikan ja fysiikan työkalut - kuten derivointi, integrointi, matriisit, vektorit ja funktioavaruus - kytkeytyvät hyvin konkreettisiin arkielämän ilmiöihin, Vuorinen sanoo.
– Havaitsimme, että viruspitoinen ilma leviää huoneessa yli tilanjakajienkin ja jopa huoneesta toiseen. Ilmiötä voi verrata tupakansavun leviämiseen. Systemaattinen maskien käyttö sisätiloissa, ilmansuodatus sekä riskitilanteiden tunnistaminen ovat ruohonjuuritason avainkeinoja ilmavälitteisten virusten torjunnassa, lisää Ville Vuorinen.
Paikallisena järjestäjänä toimivat Tampereen yliopiston Tietotekniikan yksikön matematiikan tutkimusryhmät. Tapahtuma sisältää kutsuttuja esitelmiä sekä eri aihepiirien tutkimusta ja tutkijoita yhteen kokoavia tilaisuuksia.
Matematiikan päivät 2022 järjestetään 4.-5.1.2022 sekä Tampereen yliopiston keskustakampuksella että etäyhteydellä. Ilmoittautumalla tapahtumaan saat linkin etäosallistumiseen. Tutustu tapahtuman ohjelmaan.
Ville Vuorinen on median tavattavissa Tampereen yliopiston keskustakampuksen Päätalolla (Kalevantie 4, Tampere) tiistaina 4.1.2022 klo 16–17. Varaa haastattelu puh. 050 361 1471 / Ville Vuorinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko Turunen
puh. +358 50 301 4667
esko.turunen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


