Matkailu- ja ravintola-alan osaajapula leviää käsiin ilman pikaisia ratkaisuja

Uudellamaalla pandemia on osunut majoitusalaan erityisen raskaasti, kun ulkomaalaiset matkustajat putosivat murto-osaan aikaisemmasta ja samaan aikaan kotimainen matkailu kohdistui pääsääntöisesti muualle Suomeen. Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista arvioi, että tilanne on muuttunut nopeasti: jo kesän alussa yritykset raportoivat erityisesti ravintola-alalla työvoimapulasta, vaikka yhteiskunnan aukeaminen on monilta osin vielä täysin alkutekijöissään.

Tilanteen nopea muutos ja työvoimapula käy selville Ennakointikamarin kesällä 2021 teettämästä selvityksestä, joka tarkasteli matkailu- ja ravintola-alan työvoiman saatavuutta ja osaamistarpeita.  Tutkimuksessa syvähaastateltiin 10 majoitusalan yritystä ja 20 ravintola- ja kahvilayritystä.

”Majoitusalan yrityksistä jopa noin 80 % vastaajista kertoo, että niiden rekrytointitarpeet ovat kasvussa. Ravintolapalveluissa vastaava luku on noin 75 prosenttia. Töitä olisi nyt tarjolla erityisesti kokeille, vastaanottovirkailijoille, tarjoilijoille ja ravintolatyöntekijöille”, Oja kertoo.

Matkailu- ja ravintola-alan ongelmana on myös se, että työntekijöitä siirtyy toisille toimialoille.

”Kesällä 2021 pienen tauon jälkeen käynnistyneen työvoimapulakeskustelun näkökulmasta on merkittävää, että haastatellut yritykset arvioivat rekrytointitarpeiden kasvavan muutaman vuoden aikajänteellä”, Oja korostaa.

”Alalla joudutaan katsomaan pandemiasta eteenpäin ja ratkaisuja osaajapulaan on nyt löydettävä nopeasti”, Oja jatkaa.

Yritysten ja oppilaitosten tiivis yhteistyö avainasemassa

Yritykset toivovat ratkaisuksi tilanteeseen muun muassa työlupaprosessien sujuvoittamista. Myös HOK-Elannossa tilanne on tunnistettu ja ratkaisua etsitään kuumeisesti.

”Matkailu- ja ravintola-ala kärsii jatkuvasta osaajapulasta. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on avainasemassa myös alan vetovoimaisuuden turvaamiseksi”, painottaa HOK-Elannon ravintolatoimialan HR-päällikkö Satu Vennala. Hänen mukaansa on tärkeää panostaa myös sujuviin työlupaprosesseihin, jotta ne eivät muodostu tulpaksi kansainvälisten osaajien rekrytoinneissa.  Erityisesti Vennala kaipaa alalle tiekarttaa, jonka avulla pandemiasta päästään eteenpäin. ”Nyt on seurannut vaikeuksia itse pandemian lisäksi myös siitä, että selkeä suunnitelma ulos pandemiasta puuttuu”, hän jatkaa.    

Yhteistyön merkitys nähdään myös Vantaan ammattiopisto Variassa, joka kouluttaa vuosittain yli 100 majoitus- ja ravintola-alan ammattilaista.

”Yhteistyön perustana on yhteinen tulevaisuudennäkymä. Tahtotila ja yhteistyö täytyy rakentaa niin, että molemmat kokevat sen pitkällä tähtäimellä hyödylliseksi”, toteaa Varian rehtori Pekka Tauriainen. ”Etenkin pk-yritykset tarvitsevat valmiita yhteistyökonsepteja, joihin on helppo tulla mukaan”, hän jatkaa.

Ennakointikamarin selvityksen mukaan yrityksistä löytyy halukkuutta oppilaitosyhteisyöhön mutta myös muiden toimijoiden, kuten työllisyyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Ojan mukaan yritykset arvostavat yhteistyössä jatkuvuutta ja selkeyttä ja toisaalta toivoisivat proaktiivisuutta esimerkiksi TE-palveluilta. ”Valitettavasti työharjoittelu ja oppisopimuskoulutukset ovat pandemian vuoksi olleet vajaakäytössä”, Oja luonnehtii.

”Alan yritykset selvästikin tiedostavat sen, että ala toimii monille nuorille työntekijöille läpikulkupaikkana. Toisaalta yrityksissä on tunnistettu se, että voidakseen pitää hyvät ja halutut työntekijät, heille pitää tarjota mahdollisuuksia vaihtaa työtehtäviä”, Oja sanoo.

Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon, joiden näkemykset ovat perustana foorumin tuottamalle tilannearviolle ja toimenpidesuosituksille. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin.