Helsingin yliopisto

Median käyttö ja kulttuurinen tausta liittyvät lasten kognitioon

Jaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan median käyttö ja kulttuurinen tausta näyttävät liittyvän lasten suoriutumiseen neurokognitiivisia toimintoja mittaavissa tehtävissä.

Neurokognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, muisti ja sosiaalinen havaitseminen, sekä kielelliset, avaruudelliseen hahmottamiseen liittyvät ja sensomotoriset toiminnot, kehittyvät lapsen kasvaessa.

Niihin vaikuttavat aivojen kehityksen lisäksi lapsen tausta ja ympäristö.

Psykologian maisteri Johanna Rosenqvist tutki tuoreessa väitöskirjassaan median käytön ja kulttuurisen taustan yhteyttä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen.

Mittarina hän käytti NEPSY-II-tutkimusmenetelmää, jonka tehtävät liittyvät mm. kysymyksiin vastaamiseen, piirtämiseen, rakentamiseen ja annettujen ohjeiden noudattamiseen.

Median käytön vaikutuksia Rosenqvist tutki 381 yhdysvaltalaisella 5–12-vuotiaalla. Tulosten mukaan muita enemmän tv:tä päivittäin katselevat lapset suoriutuivat testeistä jonkin verran heikommin. Sen sijaan lapset, jotka käyttivät tietokonetta muita enemmän, pärjäsivät testeissä jonkin verran paremmin.

– Median käyttö on aiheena mielenkiintoinen. Tulosten mukaan tv:n katselemisella oli negatiivinen yhteys kaikkiin tutkittuihin toimintoihin. Sen sijaan tietokonetta paljon viikkotasolla käyttävien pisteet olivat joissakin toiminnoissa hieman paremmat, Rosenqvist täsmentää.

Hän painottaa, että testeissä suoriutumiseen voivat vaikuttaa myös muut tausta- ja ympäristötekijät.

Tutkimus osoitti myös, että lukemisella on positiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja visuospatiaalisiin toimintoihin nuoremmilla lapsilla sekä muistiin erityisesti niillä lapsilla, joiden äidit olivat kouluttautuneet vähemmän.

Kulttuurisen taustan vaikutus vaihtelee eri ikäisillä

Tutkimuksessa verrattiin myös 2745 suomalaisen, italialaisen ja yhdysvaltalaisen lapsen neurokognitiivista suoriutumista. Eroja löytyi maiden välillä, mutta useimmat eroavaisuudet eivät toistuneet selkeästi ikäryhmästä toiseen.

– Tutkimuksessa oli mukana pelkästään länsimaisia lapsia, joten on mielenkiintoista havaita, että eroja maiden välillä ylipäätään oli. Nuorempien lasten kohdalla eroja oli enemmän kuin vanhempien lasten, Rosenqvist sanoo.

Hän tutki myös yhtä neurokognitiivisen suoriutumisen osa-aluetta, tunteiden tunnistamista, 3–6-vuotiaiden suomalaislasten keskuudessa ja havaitsi sen olevan yhteydessä muun muassa kielellisiin toimintoihin.

­– Tämä vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa saadun tuloksen sosiaalisten toimintojen ja kielen yhteydestä. Voi ajatella, että on hyvä tukea molempia näitä osa-alueita, jos lapsella on toisessa niistä vaikeuksia, Rosenqvist sanoo.

PsM Johanna Rosenqvist väittelee 17.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Children's neurocognitive performance: Relationships with culture, media use, age, and emotion recognition". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Johanna Rosenqvist, johanna.rosenqvist@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen21.11.2017 11:57Tiedote

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia seurauksia terveyteen. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ennusti 24-vuotiailla naisilla ja miehillä suurempaa painoa, vyötärönympärystä ja psyykkistä pahoinvointia sekä heikompaa itsearvioitua terveyttä 24-vuotiaana ja kymmenen vuotta myöhemmin.

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme