Median käyttö ja kulttuurinen tausta liittyvät lasten kognitioon
Neurokognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, muisti ja sosiaalinen havaitseminen, sekä kielelliset, avaruudelliseen hahmottamiseen liittyvät ja sensomotoriset toiminnot, kehittyvät lapsen kasvaessa.
Niihin vaikuttavat aivojen kehityksen lisäksi lapsen tausta ja ympäristö.
Psykologian maisteri Johanna Rosenqvist tutki tuoreessa väitöskirjassaan median käytön ja kulttuurisen taustan yhteyttä lasten neurokognitiiviseen suoriutumiseen.
Mittarina hän käytti NEPSY-II-tutkimusmenetelmää, jonka tehtävät liittyvät mm. kysymyksiin vastaamiseen, piirtämiseen, rakentamiseen ja annettujen ohjeiden noudattamiseen.
Median käytön vaikutuksia Rosenqvist tutki 381 yhdysvaltalaisella 5–12-vuotiaalla. Tulosten mukaan muita enemmän tv:tä päivittäin katselevat lapset suoriutuivat testeistä jonkin verran heikommin. Sen sijaan lapset, jotka käyttivät tietokonetta muita enemmän, pärjäsivät testeissä jonkin verran paremmin.
– Median käyttö on aiheena mielenkiintoinen. Tulosten mukaan tv:n katselemisella oli negatiivinen yhteys kaikkiin tutkittuihin toimintoihin. Sen sijaan tietokonetta paljon viikkotasolla käyttävien pisteet olivat joissakin toiminnoissa hieman paremmat, Rosenqvist täsmentää.
Hän painottaa, että testeissä suoriutumiseen voivat vaikuttaa myös muut tausta- ja ympäristötekijät.
Tutkimus osoitti myös, että lukemisella on positiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja visuospatiaalisiin toimintoihin nuoremmilla lapsilla sekä muistiin erityisesti niillä lapsilla, joiden äidit olivat kouluttautuneet vähemmän.
Kulttuurisen taustan vaikutus vaihtelee eri ikäisillä
Tutkimuksessa verrattiin myös 2745 suomalaisen, italialaisen ja yhdysvaltalaisen lapsen neurokognitiivista suoriutumista. Eroja löytyi maiden välillä, mutta useimmat eroavaisuudet eivät toistuneet selkeästi ikäryhmästä toiseen.
– Tutkimuksessa oli mukana pelkästään länsimaisia lapsia, joten on mielenkiintoista havaita, että eroja maiden välillä ylipäätään oli. Nuorempien lasten kohdalla eroja oli enemmän kuin vanhempien lasten, Rosenqvist sanoo.
Hän tutki myös yhtä neurokognitiivisen suoriutumisen osa-aluetta, tunteiden tunnistamista, 3–6-vuotiaiden suomalaislasten keskuudessa ja havaitsi sen olevan yhteydessä muun muassa kielellisiin toimintoihin.
– Tämä vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa saadun tuloksen sosiaalisten toimintojen ja kielen yhteydestä. Voi ajatella, että on hyvä tukea molempia näitä osa-alueita, jos lapsella on toisessa niistä vaikeuksia, Rosenqvist sanoo.
PsM Johanna Rosenqvist väittelee 17.11.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Children's neurocognitive performance: Relationships with culture, media use, age, and emotion recognition". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Johanna Rosenqvist, johanna.rosenqvist@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme