Helsingin yliopisto

Merkittävä rahoitus syöpätutkimukselle: periytyvää syöpäalttiutta tutkimalla uusia keinoja syövän ehkäisyyn

Jaa

Helsingin yliopiston vetämässä tutkimushankkeessa selvitetään, miten perinnöllinen kasvainalttius voitaisiin tunnistaa ja syövän kehittyminen ehkäistä. Jane ja Aatos Erkon Säätiö on myöntänyt tutkimukselle 1 173 000 euron lahjoituksen.

Syövän varhainen toteaminen on taudin ennusteen kannalta ratkaisevaa, koska silloin voidaan ajoissa puuttua taudinkulkuun. Ja jos kasvain on jo kehittynyt, se saadaan toivottavasti poistetuksi kokonaan. 

Useimmat syövät syntyvät perintö- ja ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Yleisin tunnettu periytyvä syöpäalttius, Lynchin oireyhtymä, mahdollistaa syövän syntytekijöiden tutkimisen tilanteessa, jossa alttius eri elinten kasvaimiin on kohonnut, mutta näkyvää kudosmuutosta ei vielä ole havaittavissa.

Uusimpien tutkimusten mukaan jopa yksi henkilö sadasta saattaa olla Lynchin oireyhtymälle altistavan geenivirheen kantaja.  

– Ryhmämme pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan jo noin 400 suomalaisessa suvussa. Myös altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintaa ymmärretään entistä paremmin, kertoo suurlahjoituksen saanutta hanketta johtava professori Päivi Peltomäki Helsingin yliopistosta.

Hankkeen muut vetäjät ovat professori Minna Nyström (Helsingin yliopisto) ja Jukka-Pekka Mecklin (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopisto) sekä dosentti Toni Seppälän (Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto).

Professori Jukka-Pekka Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä, Lynchin syndrooman rekisteri, on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövän ehkäisyn seurannasta.

Olemassa olevaa tietoa pystytään jo nyt tehokkaasti hyödyntämään syövän ehkäisyssä.

– Kun altistava geenivirhe on tunnistettu tutkittavassa suvussa, suvun jäsenillä on mahdollisuus hakeutua ennakoivaan geenitestiin, jossa määritetään, onko henkilö perinyt sukunsa alttiusmutaation vai ei, Peltomäki selittää.

Lisävalaistusta tautimekanismeihin

Kuitenkin ne mekanismit, jotka lopulta johtavat kasvaimen syntyyn, ovat vielä suureksi osaksi selvittämättä. Mitkä molekyylitason muutokset ennakoivat kasvaimen kehittymistä ja missä taudinkulun vaiheessa ne ilmaantuvat? Miksi kasvain kehittyy jollakulla suolistoon, toisella kohtuun, kolmannella muuhun elimeen? Miksi joku kehittää syövän jo nuorena, kun taas toinen ei sairastu koko elinaikanaan?  

Rakennevirheen löytyminen alttiusgeenistä ei siis yksistään kerro, mitä solumuutoksesta seuraa. Tutkimusryhmän kehittämän testin (DiagMMR) avulla on mahdollista selvittää ihobiopsiasta DNA:n pariutumisvirheiden korjauskykyä ja näin erottaa haitalliset muutokset ei-haitallisista.

Kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä perinteisesti poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet esimerkiksi paksusuolen tähystyksessä. Uusina keinoina ryhmä tutkii osana kansainvälistä yhteistyöprojektia aspiriinin käyttöä sekä immuunipuolustuksen vahvistamiseen perustuvaa syövän ehkäisyä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään Jyväskylän yliopiston johdolla elintapojen vaikutusta syövän ilmaantumiseen.

Lynchin syndrooma toimii syövän kehityksen ja ehkäisyn mallina

Lynchin oireyhtymän alttiusgeenien toiminta on häiriintynyt noin viidenneksessä satunnaisistakin eli ei-periytyvistä syövistä. Siksi Lynchin oireyhtymän tutkimus tarjoaa uusia työkaluja myös vastaavien satunnaisesti syntyneiden syöpien parempaan ymmärtämiseen ja ehkäisyyn. 

Potilasnäytteiden geneettisen, epigeneettisen ja immunologisen kartoituksen ohella tutkimuksessa mallinnetaan syövän kehitystä organoiditekniikan avulla, josta dosentti Toni Seppälällä on Johns Hopkinsin yliopistossa hankittua tietotaitoa. 

Lisätietoja

Päivi Peltomäki, professori, Helsingin yliopisto
paivi.peltomaki@helsinki.fi

Minna Nyström, professori, Helsingin yliopisto
minna.nystrom@helsinki.fi

Jukka-Pekka Mecklin, professori, Jyväskylän yliopisto
jukka-pekka.mecklin@ksshp.fi

Toni Seppälä, dosentti, Helsingin yliopisto   
toni.seppala@helsinki.fi
 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme