Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Metaanin alkuperä paljastuu radiohiilimäärityksillä

Jaa
Helsingin yliopiston Ajoituslaboratorio ja Kiihdytinlaboratorio ovat yhteistyössä kehittäneet radiohiilitekniikkaan perustuvan menetelmän, jolla metaanin alkuperä pystytään selvittämään sekä laboratoriossa että kenttämittauksilla.
Uusi kannettava laitteisto mahdollistaa mittaukset maasto-olosuhteissa (kuva: Joonas Uusitalo)
Uusi kannettava laitteisto mahdollistaa mittaukset maasto-olosuhteissa (kuva: Joonas Uusitalo)

Menetelmä kertoo metaanissa olevan bioperäisen ja fossiilisen hiilen määrän. Metaanin alkuperämäärityksiä voidaan hyödyntää kaasuverkkoihin syötettävän kaasun bioperäisen osuuden määrittämisessä sekä luonnon metaanipäästöjen tutkimuksessa.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Biotaloudessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään lisäämällä niiden sekaan biopolttoaineita. Erityisesti bioperäisen metaanin eli biokaasun käyttömahdollisuuksia voidaan huomattavasti lisätä. Toistaiseksi kaasumaisten polttoaineiden bio-osuuksien mittaaminen on ollut kuitenkin hankalaa.

Metaani on 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Luonnon metaanipäästöjen alkuperän tunteminen auttaa ehkäisemään globaalia ilmastonmuutosta. Kenttäolosuhteisiin kehitettyä määritysprosessia ei ole aiemmin ollut saatavilla.

Uusi laitteisto mahdollistaa maastomittaukset

Yksikönjohtaja Markku Oinonen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta kertoo radiohiilimääritykseen perustuvan uuden menetelmän ratkaisevan molemmat ongelmat.

– Olemme kehittäneet kannettavan laitteiston, jonka avulla luonnon ja teollisuuden metaaninäytteitä voidaan kerätä ja mitata niiden radiohiilipitoisuus. Tämä kertoo, onko metaani vanhaa fossiilista maakaasua vai nuorempaa bioperäistä.

­Menetelmä perustuu hiilen radioaktiivisen isotoopin eli radiohiilen 5 730 vuoden puoliintumisaikaan. Kaikki fossiilinen aines on satojentuhansien tai miljoonien vuosien ikäistä, joten siitä ei enää radiohiiltä löydy. Bioperäisessä aineksessa määrä puolestaan vastaa aineksen elinaikaista ilmakehän radiohiilipitoisuutta.

Menetelmällä voi mitata melkein mitä vain

Menetelmää voidaan soveltaa lähes mihin tahansa kiinteään, nestemäiseen tai kaasumaiseen hiiltä sisältävään aineeseen tai tuotteeseen. Tarvittavat näytemäärät ovat hyvin pieniä.

– Laitteistoa on jo suunniteltu käytettävän kaasuverkkoihin syötettävän biokaasu/maakaasusekoitusten ominaisuuksien määrittämiseen sekä metsän metaanipäästöjen tutkimukseen EU:n tukemassa hankkeessa. Sitä voidaan käyttää myös arktisten metaanipäästöjen alkuperän tutkimuksessa, Oinonen sanoo.

Radiohiiliajoitukseen perustuvia menetelmiä on viime vuosina kehitetty yhdessä tiedeyhteisön, polttoaineiden valmistajien ja Tullilaboratorion sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa ja osin TEKESin tukemana.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Review of Scientific Instruments -julkaisusarjassa:

Palonen V, Uusitalo J, Seppälä E and Oinonen M 2017. A portable methane sampling system for radiocarbon-based bioportion measurements and environmental CH4 sourcing studies. Review of Scientific Instruments 88(7): 075102

Lisätiedot:

Markku Oinonen, FT, dosentti
yksikönjohtaja, Luonnontieteet
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
markku.j.oinonen@helsinki.fi
050 318 7302

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Uusi kannettava laitteisto mahdollistaa mittaukset maasto-olosuhteissa (kuva: Joonas Uusitalo)
Uusi kannettava laitteisto mahdollistaa mittaukset maasto-olosuhteissa (kuva: Joonas Uusitalo)
Lataa
Uusi kannettava laitteisto mahdollistaa mittaukset maasto-olosuhteissa (kuva: Joonas Uusitalo)
Uusi kannettava laitteisto mahdollistaa mittaukset maasto-olosuhteissa (kuva: Joonas Uusitalo)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye