Metsä- ja maastopalot hillitsevät ilmaston lämpenemistä
Ilmaston lämmetessä metsäpalot yleistyvät. Vaikka tämä on monessa suhteessa haitallista, seurauksena on jotain hyvääkin. Metsäpalojen savut, eli palamisessa syntyvät pienhiukkaset, lisäävät auringon säteilyn heijastumista takaisin avaruuteen ja siten jarruttavat ilmaston lämpenemistä. Lisäksi ilmaston lämmetessä kasvit päästävät ilmaan enemmän haihtuvia hiiliyhdisteitä. Nämä voivat ilmakehässä tapahtuvien muuntuman jälkeen tiivistyä pienhiukkasten pintaan kasvattaen hiukkasia; tätäkin kautta auringon säteilyn heijastaminen takaisin tehostuu.
Näin tiivistävät Leedsin ja Helsingin yliopiston tutkijat, jotka ovat analysoineet 11 mittauspaikalla eri puolilla maailmaa kerättyjä pienhiukkaspitoisuuksia ja tutkineet niiden pitoisuuksien muutosta lämpötilan muuttuessa.
Heidän havaintonsa olivat selkeitä.
– Kesäaikaan poikkeamat normaalilämpötilasta aiheuttivat kaikilla paikoilla poikkeaman hiukkaspitoisuuksissa ja muutokset olivat kaikkialla samansuuntaisia: lämpötilan nousu lisäsi halkaisijaltaan yli 100 nanometrin eli mikrometrin kymmenesosan kokoisten hiukkasten pitoisuuksia, sanoo tutkimuksessa mukana ollut FT Pauli Paasonen Helsingin yliopistosta.
Leedsin yliopiston tutkijat suorittivat ilmastomalli-ajoja, joiden tulokset vastasivat havaintoja hyvin. Ilmastomallin tulosten mukaan lämpötilariippuvuuden aiheutti ensisijaisesti metsäpalojen lisääntyminen kohonneen lämpötilan seurauksena. Kasveista haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen vaikutus vahvisti ilmiötä.
– Pidän tämän tutkimuksen ilmaston takaisinkytkentöjen suuruusluokkia hyvin merkittävinä. Ne viittaisivat suureen alueelliseen viilentävään vaikutukseen, vaikkakin tämän kaltaisissa simulaatiotuloksissa on aina omat epävarmuutensa, sanoo tutkimukseen osallistunut FT Ari Asmi Helsingin yliopistosta.
Ilmiö ei kuitenkaan ole välttämättä niin positiivinen kuin voisi kuvitella, ei ainakaan pitkällä aikavälillä.
– Arviomme ilmastoherkkyydestä, eli siitä kuinka paljon ilmasto lämpenee hiilidioksidin lisääntyessä, perustuvat suurimmaksi osaksi analyyseihin, joissa tätä metsäpalokytkentää ei ole huomioitu. Mikäli tämän uuden takaisinkytkennän voimakkuus voidaan muissakin tutkimuksissa osoittaa näin suureksi, ilmaston herkkyyttä hiilidioksidille on voitu aliarvioida, Asmi sanoo.
Hän näkee, että vaikka metsäpalot todennäköisesti lisääntyvätkin, silläkin on rajansa.
– Tämä metsäpalojen tuoma viilennys on aika rajoitettua ja alueellista eikä siksi merkittävästi auta ilmastonmuutokseen, varsinkaan kun ajattelee maasto- ja metsäpalojen vaikutuksia vaikkapa ilmanlaatuun ja metsiin.
Vastikään Nature Geoscience -lehdessä julkaistua tutkimusta Substantial large scale feedbacks between natural aerosols and climate johti Leedsin yliopiston tutkimusryhmä, jota avustivat tutkijat Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta, CIRES tutkimuslaitokselta ja NOAA:lta Yhdysvalloista ja kansainväliseltä IIASA-tutkimuslaitokselta Itävallasta.
Kuva: NOAA/Nasa, Jeff Schmaltz, MODIS Rapid Response Team
Kuvateksti: NASA/Goddard, Lynn Jenner
Lisätiedot:
Ari Asmi, 040 7709 729, @asmi_ari, ari.asmi@helsinki.fi
Pauli Paasonen, 050 415 5252, @PauliPaasonen, pauli.paasonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-TenhuScience communicator
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme