Metsäneuvos Erno Järvinen: Suomen tehostettava EU-vaikuttamista metsäasioissa

– Suomalaisen metsätalouden viestin viejiä ja asiantuntijoita olisi hyvä olla nykyistä enemmän komission valmisteluelimissä. Suomen äänen tulisi kuulua komission aloitteiden valmistelun alkuvaiheessa, eikä sitten kun ne ovat valmiita. Vaikuttamisessa tulee toimia ennakoivasti ja muistaa että ennakkovaikuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa.

Järvisen mukaan Suomessa käydään metsäneuvostossa hyvää ja avointa keskustelua, mikä lisää erilaisista mielipiteistä huolimatta metsäpolitiikan hyväksyttävyyttä. – Myös komission kannattaisi hyödyntää avoimempaa valmistelutapaa ja kuunnella jäsenmaita ja tiedeyhteisöjä mahdollisimman laajasti.

– Metsäpolitiikka ei ole joko tai, vaan sekä että. Ilmasto haastaa myös huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, metsäluonnon monimuotoisuutta unohtamatta. Kun tunnistetaan metsien mahdollisuudet, kaikki tavoitteet voidaan yhteensovittaa.

Eurooppa tarvitsee vahvaa metsäteollisuutta

Metsäbiotalouden fossiilisten käyttöä korvaavia mahdollisuuksia aletaan Järvisen mukaan vasta nyt tunnistaa. – Venäjän aloittama Ukrainan sota ja pandemia ovat palauttaneet kansallisen metsäpolitiikan perusasioiden äärelle, kun toimintaympäristö muuttui. Kun luovutaan Venäjän öljyn ja maakaasun riippuvuudesta, uusiutuvia raaka-aineita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää enemmän.

– Odotankin, että uuden komission työohjelmassa tunnistaan nämä metsäbiotalouden mahdollisuudet nykyistä komissiota paremmin. Eurooppa tarvitsee myös määrätietoista teollisuuspolitiikkaa, millä metsätalouden toimialaa kehitetään, nostetaan jalostusarvoa ja saadaan uusia investointeja.

Järvisen mukaan Suomen on pidettävä huolta siitä, etteivät metsätalouden investoinnit valu muihin maihin. – Missä metsäteollisuuden tuotteet jalostetaan tulevaisuudessa, on suuri taloudellinen merkitys.

– Nyt tehdään laaja-alaista T&K&I-työtä uusien metsäbiotalouden tuotteiden parissa. Kun painopaperin kysyntä laskee, uusiin puupohjaisiin tuotteisiin liittyy paljon odotusarvoa niin fossiilisten korvaajana kuin taloudellisessakin mielessä. Metsäteollisuudessa on meneillään iso rakennemuutos, mikä johtaa alan rakenteiden uudistamiseen.

Esimerkkeinä hyvästä kehitystyöstä Järvinen mainitsee puurakentamisen ja puupohjaisen tekstiilikuidun kehittämisen teolliseen tuotantoon. – Vaikka nyt on heikompi suhdannetilanne, tulevaisuudessa metsäteollisuudessa on paljon mahdollisuuksia.

– Ukrainan tuleva jälleenrakentaminen tarjoaa puutuoteteollisuudelle suuria mahdollisuuksia. Me olemme virkamiestasolla tavanneet Ukrainan hallinnon edustajia ja keskustelleet Ukrainan metsäsektorin avustamisesta esimerkiksi metsävaratiedon keruun ja hallinnan osalta. Meillä on hyvän metsähallinnon ja käytäntöjen osalta paljon annettavaa sinne.

Hoitamattomissa metsissä suuri tuhojen ja palojen riski

Suomi on suhtautunut Järvisen mukaan kriittisesti EU:n ennallistamisasetuksen vaikuttavuuteen ja kustannuksiin. – Erityisesti asetuksen vaikutukset metsiin ja sisävesiin ovat edelleen epäselviä ja kriittisiä Suomelle. Suomi on tehnyt vuosien saatoissa monilla suojeluohjelmilla edelläkävijänä työtä, mikä tulisi ottaa huomioon ja mihin tulisi jatkossakin kannustaa, sanoo Järvinen

– Sama koskee metsien tilan seurantaan liittyviä indikaattoreita, mikä ei huomioi riittävästi eri maiden eroja. Esimerkiksi lahopuun lisääminen on Suomessa tärkeä monimuotoisuusindikaattori, mutta kasvattaa Etelä-Euroopassa metsäpaloriskiä, mikä jo nyt on korkealla. Näihin kriteereihin tarvitaan joustoa ja on luotettava jäsenmaiden omaan osaamiseen. Meillä on jäsenmaiden ministeriöiden virkamiesten keskuudessa verrattain hyvä yhteisnäkemys tästä, että komissio yrittää ahtaa samoja säädöksiä kaikkiin maihin, vaikka maakohtaiset erot ovat suuria.

Järvinen muistuttaa, että Suomi edistää jo käytössä olevia markkinaehtoisia monimuotoisuustoimia, jotka ovat metsänomistajille tärkeitä. Esimerkiksi vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan METSOn rahoitus on erittäin kysyttyä. Suojelun hyväksyttävyyden kannalta vapaaehtoisuus on keskeinen periaate. Tässä metsäalan toimijat tekevät käytännön tasolla arvokasta työtä.

– Luonnonvarakeskuksen (Luken) uusimmat selvitykset osoittavat, että useat monimuotoisuuden indikaattorit menevät oikeaan suuntaan. Vaikka muutokset ovat metsissä hitaita, suunta on oikea. Esimerkiksi Yhdysvalloissa metsät ovat muuttumassa hiilen lähteeksi metsien ikääntymisen ja tuhojen myötä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että lääkkeeksi tarvitaan varttuneiden metsien uudistamista.

Hyvällä viljelymateriaalilla varaudutaan ilmastonmuutokseen

EU julkaisi heinäkuun alussa metsäviljelyaineiston tuotantoon ja markkinointiin liittyvän asetusehdotuksen, minkä tavoitteena on varmistaa ilmastonmuutokseen soveltuvan viljelymateriaalin saatavuus. – Tämä on konkreettista varautumista ilmastomuutoksen seuraamuksille, mistä yhtenä esimerkkinä on jalostetun rauduskoivun siemen tuotannon lisääminen Suomessa.

– Kun nuoret metsät hoidetaan ajallaan ja uudistaminen tehdään hyvällä viljelymateriaalilla, me turvaamme pitkällä aikavälillä metsien terveyden ja kasvun, mikä on meillä edelleen merkittävästi suurempaa kuin metsien käyttö. Myös metsätuholain kokonaisarviolle on tarvetta, koska metsätuhot ovat akuutti haaste myös Suomen metsille.

Järvisen mukaan komissio haluaa luoda mekanismeja luotettavan ja riippumattoman metsätiedon keräämiselle. – Kun Suomessa on jo olemassa luotettavaa tietoa tuottava Valtakunnan metsien inventointijärjestelmä, emme näe tarvetta uusille työkaluille tai seurantajärjestelmille. EU tasolla Suomen inventointijärjestelmä tunnetaan hyvin, ja vastaavia on monissa muissakin jäsenmaissa.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi