Metsänhoito vaikuttaa ilmastonmuutosta voimakkaammin metsien ihmisille tarjoamiin hyötyihin
Metsänhoidon vaikutus ekosysteemipalvelujen tarjontaan on suurempi, keskimäärin 11-kertainen ilmastonmuutoksen vaikutukseen verrattuna. Tässä oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua: esimerkiksi puuntuotantoon metsänhoidon vaikutus oli vain 1,7-kertainen. On tärkeää tietää, miten pohjoisia havumetsiä pitäisi hoitaa, että ne pystyvät muuttuneissakin ilmasto-oloissa tarjoamaan hyvinvointia ihmisille ja vastaamaan metsätuotteiden kasvavaan kysyntään.
”Metsänhoidon tapoja tarpeen monipuolistaa koko Suomessa”
Metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen merkitys vaihteli huomattavasti eri puolella Suomea. Ilmastonmuutos vaikutti hieman enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, kun taas etelässä metsänhoidon vaikutukset olivat peräti kolminkertaiset ilmastonmuutoksen vaikutuksiin verrattuna.
"Metsänhoidon toimet ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sopivat erityisesti Pohjois-Suomeen, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisemmin. Toisaalta Etelä-Suomen intensiivinen, puuntuotantoon tähtäävä metsänhoito vaikuttaa kielteisesti metsien ekosysteemipalveluihin. Jos niiden monipuolinen saatavuus halutaan turvata, Etelä-Suomessa olisi tärkeää lisätä metsien suojelua sekä luonnonmukaisempien ja monitavoitteisten metsänkäsittelytapojen osuutta", sanoo tutkija María Triviño.
Tulokset osoittavat myös, että mikään yksittäinen metsänkäsittelytapa ei maksimoi kaikkien arvioitujen palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi hiilivarastot, virkistysarvo, metsälajien elinympäristöjen saatavuus ja kuolleen puun määrä maksimoituivat, kun metsä suojellaan, mutta puuntuotanto, marja- ja sienisadot maksimoituivat metsiä eri tavoin käsittelemällä.
Professori Mikko Mönkkönen kiteyttää keskeisen viestin päätöksentekijöille: "Metsänhoidon tapoja on tarpeen monipuolistaa koko Suomessa esimerkiksi lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, koska metsänkäsittelyn monimuotoisuus tukee monimuotoisten ekosysteemipalveluiden saatavuutta.”
Metsänhoidolla mahdollista ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia
Yksi EU:n uuden metsästrategian keskeisistä tavoitteista on metsien kestävyyden ja ekosysteemipalvelujen tarjonnan edistäminen. Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa, jonka avulla metsänhoidon toimintatapoja voidaan kehittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
"Tulostemme mukaan metsänhoidolla voisi Suomessa tehokkaasti ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja voimistaa hyödyllisiä. Maatieteellinen vaihtelu on kuitenkin otettava huomioon niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa”, sanoo tutkimusryhmän espanjalainen tutkija Alejandra Morán-Ordoñez.
Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuksessa käytettiin metsien kasvusimulaatioita ennustamaan metsien dynamiikkaa Suomessa 100 vuoden päähän tulevaisuuteen (2016–2116). Tutkimuksessa arvioitiin kahdeksan metsäekosysteemipalvelun potentiaalista tarjontaa seitsemällä metsänkäsittelytavalla ja neljässä ilmastonmuutosskenaariossa. Arvioidut ekosysteemipalvelut olivat puuntuotanto, metsän hiilivaraston suuruus, virkistysarvo, metsäluonnon monimuotoisuus (2 mittaria) määrä sekä mustikan, puolukan ja sienisadot.
Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta “Spatial dynamics of ecosystem services and biodiversity hotspots in boreal forests”.
Artikkeli:
Triviño M., Morán-Ordoñez, A., Eyvindson K., Blattert, C., Burgas D., Repo, A., Pohjanmies, T., Brotons, L., Snäll, T., Mönkkönen, M. (2022) Future supply of boreal forest ecosystem services is driven by management rather than by climate change. Global Change Biology. DOI:10.1111/gcb.16566
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija María Triviño, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +358 408054735: maria.trivino@jyu.fi
Professori Mikko Mönkkönen, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +358 50 4413682, mikko.monkkonen@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme