Metsänhoito vaikuttaa ilmastonmuutosta voimakkaammin metsien ihmisille tarjoamiin hyötyihin

Metsänhoidon vaikutus ekosysteemipalvelujen tarjontaan on suurempi, keskimäärin 11-kertainen ilmastonmuutoksen vaikutukseen verrattuna. Tässä oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua: esimerkiksi puuntuotantoon metsänhoidon vaikutus oli vain 1,7-kertainen. On tärkeää tietää, miten pohjoisia havumetsiä pitäisi hoitaa, että ne pystyvät muuttuneissakin ilmasto-oloissa tarjoamaan hyvinvointia ihmisille ja vastaamaan metsätuotteiden kasvavaan kysyntään.
”Metsänhoidon tapoja tarpeen monipuolistaa koko Suomessa”
Metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen merkitys vaihteli huomattavasti eri puolella Suomea. Ilmastonmuutos vaikutti hieman enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, kun taas etelässä metsänhoidon vaikutukset olivat peräti kolminkertaiset ilmastonmuutoksen vaikutuksiin verrattuna.
"Metsänhoidon toimet ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sopivat erityisesti Pohjois-Suomeen, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisemmin. Toisaalta Etelä-Suomen intensiivinen, puuntuotantoon tähtäävä metsänhoito vaikuttaa kielteisesti metsien ekosysteemipalveluihin. Jos niiden monipuolinen saatavuus halutaan turvata, Etelä-Suomessa olisi tärkeää lisätä metsien suojelua sekä luonnonmukaisempien ja monitavoitteisten metsänkäsittelytapojen osuutta", sanoo tutkija María Triviño.
Tulokset osoittavat myös, että mikään yksittäinen metsänkäsittelytapa ei maksimoi kaikkien arvioitujen palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi hiilivarastot, virkistysarvo, metsälajien elinympäristöjen saatavuus ja kuolleen puun määrä maksimoituivat, kun metsä suojellaan, mutta puuntuotanto, marja- ja sienisadot maksimoituivat metsiä eri tavoin käsittelemällä.
Professori Mikko Mönkkönen kiteyttää keskeisen viestin päätöksentekijöille: "Metsänhoidon tapoja on tarpeen monipuolistaa koko Suomessa esimerkiksi lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, koska metsänkäsittelyn monimuotoisuus tukee monimuotoisten ekosysteemipalveluiden saatavuutta.”
Metsänhoidolla mahdollista ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia
Yksi EU:n uuden metsästrategian keskeisistä tavoitteista on metsien kestävyyden ja ekosysteemipalvelujen tarjonnan edistäminen. Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa, jonka avulla metsänhoidon toimintatapoja voidaan kehittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
"Tulostemme mukaan metsänhoidolla voisi Suomessa tehokkaasti ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja voimistaa hyödyllisiä. Maatieteellinen vaihtelu on kuitenkin otettava huomioon niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa”, sanoo tutkimusryhmän espanjalainen tutkija Alejandra Morán-Ordoñez.
Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuksessa käytettiin metsien kasvusimulaatioita ennustamaan metsien dynamiikkaa Suomessa 100 vuoden päähän tulevaisuuteen (2016–2116). Tutkimuksessa arvioitiin kahdeksan metsäekosysteemipalvelun potentiaalista tarjontaa seitsemällä metsänkäsittelytavalla ja neljässä ilmastonmuutosskenaariossa. Arvioidut ekosysteemipalvelut olivat puuntuotanto, metsän hiilivaraston suuruus, virkistysarvo, metsäluonnon monimuotoisuus (2 mittaria) määrä sekä mustikan, puolukan ja sienisadot.
Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta “Spatial dynamics of ecosystem services and biodiversity hotspots in boreal forests”.
Artikkeli:
Triviño M., Morán-Ordoñez, A., Eyvindson K., Blattert, C., Burgas D., Repo, A., Pohjanmies, T., Brotons, L., Snäll, T., Mönkkönen, M. (2022) Future supply of boreal forest ecosystem services is driven by management rather than by climate change. Global Change Biology. DOI:10.1111/gcb.16566
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija María Triviño, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +358 408054735: maria.trivino@jyu.fi
Professori Mikko Mönkkönen, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +358 50 4413682, mikko.monkkonen@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mediakutsu: Tervetuloa seuraamaan Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistamistilaisuutta 30.3.27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestävät Digiturvallisuus 2023 -messuilla Jyväskylän Paviljongissa Suomen kyberosaamiskeskuksen julkistustilaisuuden. Julkistustilaisuudessa ovat mukana molempien oppilaitosten rehtorit, Jyväskylän kaupunginjohtaja sekä maakuntajohtaja. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuutta ja esittämään kysymyksiä paikan päällä Jyväskylän Paviljongissa torstaina 30.3. klo 14.00 alkaen.
Väitös: Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen27.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Sydänkuntoutuksessa älylaitteet ja muut teknologiasovellukset tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia kuntoutujan elämänmuutokseen. Yksilöllisesti kohdatuksi tuleminen on elämänmuutoksen keskiössä, havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa.
Hiljaiset äänet kuuluviin: koronapandemia kiihdytti nuorten hyvinvoinnin polarisoitumista24.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Koronapandemia heikensi merkittävästi nuorten kokemaa hyvinvointia, lisäsi yksinäisyyttä ja vaikeutti oppimista, kertoo tuore raportti. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa huomio kiinnitettiin erityisesti niin sanottujen ”hiljaisten äänten” kuulemiseen.
Työaika on muuttunut hitaasti – voiko lyhennetty työviikko olla uusi kilpailuvaltti?23.3.2023 14:03:50 EET | Artikkeli
Viime aikoina lyhennetyn työajan kokeilut ovat saaneet tavallista enemmän huomiota. Toimisiko meilläkin, moni kysyy. Kokenut työajan tutkija Timo Anttila ja terveystaloustieteen professori Petri Böckerman Jyväskylän yliopistosta pohtivat sitkeästi pintansa pitäneen normaalin työajan haastajia.
Hyvä fyysinen kunto ei suojaa lasta ylipainon aiheuttamalta matala-asteiselta tulehdukselta23.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Noin joka neljäs suomalainen lapsi on ylipainoinen, ja yleistynyt lapsuuden ylipaino on johtanut kasvaneeseen pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen esiintyvyyteen lapsuudesta alkaen. Ylipaino on keskeisin matala-asteista tulehdusta lisäävä tekijä, mutta hyvän fyysisen kunnon on ajateltu suojaavan ylipainon haitallisilta terveysvaikutuksilta. Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ettei hyväkään fyysinen kunto itsessään vähennä matala-asteista tulehdusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme