Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Metsien ojitus ja maatalous vaikuttavat Suomen vesistöjen tummumiseen

Jaa

Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisten järvien vesi on muuttunut väriltään tummemmaksi ja näkösyvyys on heikentynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Tulokset viittaavat siihen, että vedenlaadun muutosten taustalla on metsäojien ja maatalouden huuhtoumat.

Kuva: Sari Holopainen
Kuva: Sari Holopainen

Suomi on tuhansien järvien maa, mutta vesistöjen laatu on muuttunut merkittävästi 1980-luvulta 2020-luvulle. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin yli 400 järven tietoja, joiden perusteella havaittiin vesistöjen värin tummentuneen ja näkösyvyyden heikentyneen. Syitä järvien vedenlaadun muutoksiin etsittiin maankäytöstä 2,5 kilometrin säteellä järvestä. Tutkimuksessa selvisi, että veden väri oli tummentunut ja näkösyvyys laskenut mikäli alueella oli maataloutta tai runsaasti metsäojia.

– Enimmillään 2,5 kilometrin säteellä järvestä saattoi olla yli 300 kilometriä metsäojaa. Ojat voivat vaikuttaa vesistöjen tilaan enemmän kun aikaisemmin on ajateltu, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Ojien myötä järviin pääsee valumaan aikaisempaa enemmän orgaanista ainesta ja ravinteita. Metsäojituksia toteutettiin Suomessa voimakkaasti menneinä vuosikymmeninä, jolloin yritettiin parantaa metsän kasvua ja muuttaa suota metsämaaksi. Aikaisempien selvitysten mukaan 10–20 prosenttia soiden ojituksista, 0,5–1 miljoona hehtaaria, on kuitenkin ollut turhia ja metsätaloudellinen hyöty on jäänyt niukaksi.

Veden tummumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia järvien ekosysteemeihin

Veden tummumisen on todettu aikaisemmin esimerkiksi vähentävän selkärangattomien eläinten ja vesikasvien määrää. Järvien vesikemian muutokset todettiin kohteilla, jotka ovat osana kansallista vesilintuseurantaa. Vuosina 2020–2021 laskettiin vesilintuja sadoilla kohteilla, joilta on saatu myös vanhaa laskentatietoa 1980-luvulta.

– Sekä veden värin tummuminen ja toisaalta vesilintujen väheneminen on ollut voimakkaampaa rehevillä järvillä ja seuraavana aiommekin selvittää, onko veden värin muutoksilla ja sorsakannan uhanalaistumisella yhteyttä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Tulokset julkaistiin kansainvälisessä Science of the Total Environment tiedesarjassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Sari Holopainen, puh. 0504489538, sari.holopainen@helsinki.fi
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, puh 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Sari Holopainen
Kuva: Sari Holopainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme