Mielenterveysongelmien ja neurokehityksellisten häiriöiden hoito välttämätöntä lastensuojelussa olevien lasten kouluttautumiselle
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulumenestys jää selvästi heikommaksi kuin muilla lapsilla psykiatristen ja neurokehityksellisten häiriöiden vuoksi. Tämä ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin lastensuojelusyistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista ja työllistymistä.
Tutkimuksessa verrattiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja muiden lasten peruskoulun päättötodistuksia. Tulosten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla lukuaineiden keskiarvo jäi keskimäärin merkittävästi heikommaksi kuin muilla lapsilla.
Kodin ulkopuolisen sijoituksen taustalla on usein monenlaista huono-osaisuutta, esimerkiksi vanhempien vakavia mielenterveysongelmia tai lapsen omia käyttäytymisen ongelmia. Sijoitetuilla lapsilla yleisiä ovat myös erilaiset mielenterveyden ja kehityksen häiriöt kuten oppimisvaikeudet ja keskittymishäiriöt.
- Tulokset viittaavat siihen, että psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt selittävät merkittävästi sitä, miksi sijoitettuna olleet lapset pärjäävät muita heikommin koulussa, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä.
Väitöksen mukaan näiden häiriöiden tuloksellinen hoito on tärkeää sijoitettujen lasten tulevaisuudelle.
- Jos pystytään parantamaan lapsuuden hyvinvointia ja välttämään huonot tulokset peruskoulussa, lisätään merkittävästi jatkokoulutuksen ja myöhemmin työllistymisen mahdollisuuksia, Kääriälä toteaa.
Teini-ikäisille tarjottavia palveluita kehitettävä
Tutkimuksen mukaan erityisesti teini-ikäisenä sijoitettujen nuorten peruskoulumenestys jää selvästi muita heikommaksi. Psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt eivät kuitenkaan näytä yksin selittävän heidän huonoa koulumenestystään.
- Sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla välttämätön toimenpide joidenkin nuorten kohdalla, mutta se ei välttämättä auta koulumenestykseen enää kovin merkittävästi. Nuoren kannalta tärkeämpää saattaa olla ensin perusasioiden ja arjen sujumisen turvaaminen, Kääriälä kertoo.
Teini-iässä sijoitetuilla nuorilla sijoituksen taustalla on usein juuri koulunkäynnin vaikeudet ja muun muassa päihteiden käyttö. Kääriälän mukaan monet sijoitetut nuoret olisivat tarvinneet nykyistä tehokkaampaa tukea todennäköisesti jo varhaisemmassa vaiheessa.
- Osaammeko tällä hetkellä tukea eri tavoin oireilevia nuoria järkevällä tavalla? Nuorten palveluiden kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi todella syytä panostaa.
Väitöskirja perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoihin, jossa on seurattu kaikkien Suomessa vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden lasten tilannetta useiden sosiaali- ja terveysrekistereiden avulla.
****************************
VTM Antti Kääriälä väittelee 20.8.2020 kello 14 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa Porthania-rakennuksessa (sali PII, Yliopistonkatu 3). Väitöskirjan otsikko on "Always a Step Behind? Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care."
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä osoitteessa http://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l21
Vastaväittäjänä on dosentti Reija Paananen Diakonia ammattikorkeakoulusta, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.
Väitöskirja on ensimmäinen julkaisu Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan tutkimussarjassa. Väitöskirja on luettavissa myös sähköisenä julkaisuna E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/317968
Lisätietoja:
Antti Kääriälä
Erikoistutkija
puh. 050 324 9144
antti.kaariala@thl.fi
Twitter @kaariala
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi Green Paths -reittiopas auttaa valitsemaan hiljaisimman ja ilmanlaadultaan parhaan pyöräily- ja kävelyreitin24.9.2020 06:00:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudulla toimivan uuden Green Paths -reittityökalun suositukset perustuvat reaaliaikaiseen tietoon ilmanlaadusta ja kaupungilla tehtyihin melutasomittauksiin. Sovelluksen avulla liikkuja välttää vilkkaasti liikennöidyt kadut, mutta pääsee silti perille kohtuullisessa ajassa.
Venture with Air -kilpailu etsii ratkaisuja kaupunkien ilmansaasteongelmiin23.9.2020 11:57:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Slush käynnistävät maailmanlaajuisen kilpailun, jossa etsitään ilmanlaatudataa hyödyntäviä ratkaisuja kaupunkiympäristöjen elinkelpoisuuden ja ekologisen kestävyyden parantamiseksi. Voittajatiimille on luvassa 20 000 euron rahapalkinto.
Uutta tietoa suolistosyövästä: Kasvutekijä R-spondiini jarruttaa kasvaimen kehitystä23.9.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat selvittäneet kantasoluihin vaikuttavien kasvutekijöiden merkitystä suolistosyövissä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suolen terveiden kantasolujen kasvutekijä R-spondiini hidastaa kohdennetusti suolistokasvainsolujen kasvua ja jakaantumista ja siten estää syöpäkasvainten muodostumista.
Tekonivelleikkauksen hoitoketjussa tunnistettiin poikkeamille altistavia uusia riskitekijöitä22.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Heikentynyt kävelykyky ennen leikkausta ennusti väitöstutkimuksessa kotiutumisen viivästymistä. Polven virheasento ja liikerajoitus taas altistivat sille, että potilas joutui herkemmin uudelleen osastolle. Kahdeksan prosenttia tutkimuksen potilaista oli leikkauksen jälkeen uudelleen hoidettavana osastolla.
Maailma voi olla merkityksellinen pahuuden olemassaolosta huolimatta22.9.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Vaikka maailmassa on ja tapahtuu paljon pahaa, elämä voi olla merkityksellistä, sanoo pahan ongelmasta väittelevä Lauri Snellman.
Koululuokka vaikuttaa oppilaan oppimiseen21.9.2020 15:28:42 EEST | Tiedote
Oppilaan oppimistuloksiin vaikuttaa, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Tätä olettamusta tukevat Ninja Hienosen väitöstutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan oppimistuloksiin voivat vaikuttaa luokan koko ja se millaisia oppilaita luokassa opiskelee.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme