Mielenterveyssyistä eläköityminen vaihtelee Suomessa alueellisesti
Eroja on sekä mielenterveyssyistä eläköitymisessä yleensä että eri syistä eläköitymisessä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella sai vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkettä noin 102 000 henkilöä, mikä on yli puolet (53 prosenttia) kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.
— Alueissa oli eroja mielialahäiriö- ja psykoosihäiriöeläköitymisen suhteen, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, psykologi ja väitöskirjatutkija Tino Karolaakso Tampereen yliopistosta.
— Esimerkiksi Päijät-Hämeessä tunnistettiin valtakunnallista tasoa matalampi eläköitymisriski mielialahäiriön vuoksi, mutta kohonnut riski psykoosihäiriön vuoksi.
Alueen korkeaa sosioekonomista tilaa ilmaisevat tekijät, kuten sairaanhoitopiirialueen korkea työllisyys ja matala köyhyystaso olivat yhteydessä matalampaan eläköitymisriskiin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS sekä Vaasan sairaanhoitopiiri.
Mielialahäiriön takia varhaiseläköidyttiin useimmin Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä ja Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Psykoosihäiriön vuoksi eläköityneitä oli useimmin Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Mielenterveyden avohoidossa suurimmat ja pienimmät alueelliset käyntimäärät olivat yhteydessä korkeampaan eläköitymisriskiin.
Mielenterveyden sairaalahoidossa taas pienimmät alueelliset määrät sairaalahoitojaksoja ja potilaita olivat yhteydessä matalampaan riskiin.
— Palvelut ja hoitokäytännöt tulisi räätälöidä ottaen erityisesti huomioon alueen ominaispiirteet, mielenterveyspalvelujen tarve ja väestön muut tarpeet, Karolaakso toteaa.
— Erityistä huomiota kiinnittäisin alueellisiin eroihin mielialahäiriöiden takia eläköitymisessä. Palvelujärjestelmä voisi periaatteessa kyetä ehkäisemään ja hoitamaan mielialahäiriöistä johtuvaa työkyvyn laskua tehokkaammin kuin psykoottisten häiriöiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä, koska nämä häiriöt ovat luonteeltaan erilaisia, Karolaakso sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin kaiken mielenterveyssyistä eläköitymisen alueellisia eroja Suomessa vuosina 2010–2015. Erikseen tutkittiin mielialahäiriö- ja psykoosihäiriöeläköitymisen alueellisia eroja. Lisäksi selvitettiin useiden alueellisten tekijöiden ja mielenterveyspalveluihin liittyvien tekijöiden osuutta mielenterveyssyistä eläköitymiseen.
Tino Karolaakso, Reija Autio, Turkka Näppilä, Helena Leppänen, Päivi Rissanen, Martti T. Tuomisto, Sakari Karvonen & Sami Pirkola: Contextual and mental health service factors in mental disorder-based disability pensioning in Finland – a regional comparison. BMC Health Serv Res 21, 1081 (2021).
https://doi.org/10.1186/s12913-021-07099-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tino Karolaakso
tino.karolaakso@tuni.fi
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme