Mihin taiteilijaa tarvitaan? kysyy Jussi Lahtinen tekoälyteoksellaan

Jussi Lahtinen on Urban AI Art -taideteoksessaan syöttänyt aiemmin tekemiään taideteoksiaan tekoälylle, joka tekee teoksista reaaliajassa uusia versioita.
Taidekone käynnistettiin viime vuoden joulukuussa. Sen ensiesitys ja julkistaminen tapahtuvat 31.3.2023 Oulussa, minkä jälkeen jatkuvasti muuttuvaa teosta voi seurata internetissä.
– Taidekone syntyi minun ja ohjelmoija Henri Sarasvirran luovan yhteistyön tuloksena. Se on samalla itsenäinen taideteos, jonka kautta nousee esiin kysymyksiä muun muassa siitä, mitä taide on ja mihin taiteilijaa tarvitaan, Lahtinen toteaa.
Uusi teos rakentuu Lahtisen aiemman teossarjan jatkumona, kun tekoälyn yhdisteltävänä on Metropolis-teosten visuaalisia elementtejä. Metropolis-taideteoksissa katsoja näkee fiktiivisiä kaupunkeja taiteilijan tuotua yhteen niiden olemassa olevia elementtejä, vaikka teosten rakennukset sijaitsevat todellisuudessa eri puolilla kaupunkia. Lahtisen mielikuvituksellinen realismi laittaa tarkastelemaan tuttuja kaupunkeja uusin silmin.
Metropolis-teossarja sai alkunsa vuonna 2015, kun Lahtinen innostui Fritz Langin Metropolis-elokuvasta (1927).
Taidekone tekee fiktiivisestä kaupunkimaisemasta yhä fiktiivisemmän ja irrationaalisemman. Metropolis-teosten pohjana oleva fyysinen ympäristö, josta taiteilija kuvamateriaalin poimii, etääntyy taidekoneessa konkretiasta entistään ja lopputulos on mielikuvitusta bittiavaruudessa. Tekoäly tuottaa ällistyttävän määrän kuvavirtaa hetkessä. Uusia kuvia syntyy niin kauan, kunnes kone sammutetaan ja verkkosivu suljetaan.
Taidekone valitsee paloista, taiteilija ajattelee ja luo
Lahtinen kertoo lähteneensä innoissaan kokeilemaan, mitä tekoälyn avulla syntyy.
– Taiteilijana en pidä niinkään kovin mielekkäänä vastata, sen sijaan teosteni kautta esitän kysymyksiä. Olen pohtinut tämän taideteosprosessin aikana esimerkiksi sitä, voiko taidekone luoda uusia taideteoksia vai tuottaako se vain luonnoksia. Mikä on taiteilijan rooli prosessin missäkin kohtaa, kun lopputuloksena kone tuottaa aiemmin tehdyistä taideteoksista loputonta kuvavirtaa? Tällä haluan nostaa esiin myös pohdintaa tekijyydestä tekoälytaiteessa.
Urban AI Art -teoksessa Lahtisen oli käsiteltävä Metropolis-taideteoksiaan tekoälylle sopivaan muotoon.
– Lähdin uteliain mielin selvittämään, mitä tekoälytaide voisi tarjota. Minulla ei ollut tekoälystä aikaisempaa kokemusta sen käytöstä taiteessa. Syötin omat taideteokseni taidekoneelle ja jäin mielenkiinnolla odottamaan, mitä uutta saattaisi syntyä.
Lahtinen ei halua antaa mitään lukuohjeita siitä, miten taidekoneen tuottamia kuvia pitää katsoa.
– Taiteilijaa tarvitaan syventämään tunnetta tai viestiä, jonka taiteilija itse on valinnut teokseensa. Taidekone ei ymmärrä merkityksiä, vaan se työskentelee ilman luovaa prosessia. Kone tuottaa maailmaan kuvavirtaa, ihminen luo, Lahtinen ajattelee.
– Koneella on ainoastaan valta tuottaa sille syöttämieni teosten avulla. Sillä on koneen valta valita tai olla valitsematta. Katsoja saa mahdollisuuden samaan valta-asemaan, kun hän voi vapaasti valita minkä taidekoneen tuottaman kuvan kohdalle hän pysähtyy tavoitellakseen kokemuksia, tunnetiloja, muistoja, mielleyhtymiä, ideoita ja inspiraatioita.
Taidekoneesta inspiraatiota syventämään työtä
Henri Sarasvirran ohjelmoima tekoäly on kehitetty vain Urban AI Art -taideteosta varten. Vaikka Lahtinen vierastaa hyötyajattelua, sitä että käsissä olisi jonkinlainen teknologis-tieteellinen tuotantoväline, hän keksii koneelle käyttöä. Tekoäly voi esimerkiksi auttaa taiteilijaa henkilökohtaisessa kestävyydessä, sillä se luonnostelee väläyksessä kuvan, joka muuten vaatisi useita tunteja Photoshopissa.
– Minulle taidekoneesta syntyi inspiraation lähde, jonka kanssa haluan jatkaa taiteen tekemistä. Voin esimerkiksi ottaa taidekoneesta raakakuvan ja jatkaa sen piirtämistä ja visuaalista käsittelyä. Syvennän tarinaa ja luon uusia merkityksiä. Olen antanut koneen myllytettäväksi teoksiani, mutta saan prosessin kautta myös takaisin.
Yhteistyöstä taidekoneen kanssa syntyy myöhemmin julkaistava taideteossarja Happy Dystopia.
– Pidän tekoälyä taiteilijan luomisprosessissa kumppanina enemmän kuin tulevaisuuden uhkakuvana. Kyse on eräällä tapaa lähentymisestä ihmisen ja uuden teknologian välillä. Toki tekijänoikeuskysymyksissä tekoäly saattaa luoda taiteilijoille enemmän uhkakuvia kuin luotettavaa kumppanuutta.
Koneen Säätiön rohkeutta Lahtinen kiittää siinä, että säätiö haluaa rakentaa siltaa taiteen ja tieteen välille. Säätiön rahoituksen turvin Lahtinen on voinut paneutua tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin omassa taiteellisessa työskentelyssään kolmen vuoden ajan.
Mielikuvia tekoälystä tutkitaan tieteen ja taiteen keinoin
Lahtisen tekoälyteos on syntynyt osana hanketta Urbaanit utopiat ja dystopiat: Tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa (UrbanAI). Koneen Säätiö rahoittaa yhteiskuntatieteen ja taiteen yhdistävää hanketta vuosina 2021–2024.
UrbanAI tarkastelee tekoälyn ihmisissä tuottamia mielikuvia urbaanissa todellisuudessa. Tutkijat selvittävät, millaisia tarpeita, toiveita ja pelkoja ihmisillä on suhteessa älykkääseen teknologiaan ja millaiseksi tulevaisuus voi muodostua. Lahtinen toimii hankkeen taiteilijana.
– Hankkeemme tutkii älykkäiden teknologioiden herättämiä mielikuvia, huolia ja toiveita. Arjen ja asuinympäristöjemme teknologisoituminen on nopeaa ja tarvitaan tutkimusta siitä, miten ihmiset kokevat muutoksen ja millaisia tunteita uudet teknologiat heissä herättävät. Hankkeessa kuvataide luo tieteellisen tutkimuksen rinnalle toisen perspektiivin teknologiseen elämään, kertoo hanketta johtava sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen.
Tutkimusryhmä tavoittelee ymmärrystä erilaisista mahdollisista maailmoista, joita älykkäiden teknologioiden tuloon liittyy.
— Urban AI Art -teos on esimerkki tällaisesta avauksesta täysin uuteen maailmaan ja tulevaisuuteen, joka on täällä jo nyt, Oksanen sanoo.
***
Urban AI Art -taideteos julkistetaan perjantaina 31.3.2023 klo 12–13 Oulussa. Maailman ensiesityksen paikkana on Tellus Arena Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. Taidekone avataan tuolloin julkiseksi rahoittajan, yhteistyökumppanien, tutkimushankkeen ja taiteilijan ollessa paikalla.
Julkistamisen jälkeen tekoälytaidetta voi seurata osoitteessa: www.urbanai.fi
------------------------------------
Jussi Lahtinen
URBAN AI ART
www.urbanai.fi
Kuvataiteilija: Jussi Lahtinen
Ohjelmoija: Henri Sarasvirta (Moido Games)
Urban AI Art on osa Urbaanit utopiat ja dystopiat: tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa (Tekoälyn mielikuvat – UrbanAI) -hanketta.
Hankkeen johtaja: Atte Oksanen, sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto
Hankkeen toteutuspaikka: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen Yliopisto
Hankkeen ja taideteoksen rahoittaja: Koneen Säätiö
Hankeyhteistyö: Oulun Yliopisto, Oulun AMK, Moido Games, Oulun kaupunki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Taideteos:
Kuvataiteilija Jussi Lahtinen
UrbanAI -hankkeen taiteilija
jussi.j.lahtinen@tuni.fi
Julius.visuals.finland@gmail.com
050 352 4169
Urbaanit utopiat ja dystopiat: tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa (UrbanAI) -hanke:
Sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen, Tampereen yliopisto
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme