Mika Maliranta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessoriksi
12.4.2019 11:55:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa vuodesta 1991 työskennellyt Mika Maliranta (s. 1968) aloittaa kevään 2019 aikana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.
- Tulin ensimmäisen kerran Etlaan liki 28 vuotta sitten. Sen jälkeen olen tullut vielä kaksi kertaa uudestaan ja ollut Etlassa yhteensä reilut 20 vuotta. Kun kuulin uudesta tutkimusprofessorin tehtävästä ja KKV:n suunnitelmista ryhtyä kehittämään kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikuttavuuden arviointia, tuli tunne, että nyt on sopiva hetki lähteä kolmannen kerran, tekemään jotain puoliksi uutta ja puoliksi tuttua, hän sanoo.
Maliranta muistuttaa, että pääosa hänen tutkimustyöstään on käsitellyt tuottavuuden ja talouden kasvua tavalla, jossa on ollut vahva kytkös kilpailuun ja markkinoiden toimintaan.
- On innoittava tilaisuus saada jatkaa näiden teemojen äärellä. Suomi on noussut lähelle globaalia teknologista eturintamaa, jossa kilpailupolitiikalla on aiempaa merkittävämpi rooli talouspolitiikan strategiassa. Toisaalta teknologinen murros näyttää nyt olevan sen luonteista, että se asettaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikalle ratkottavaksi kovempia haasteita kuin koskaan. Uhattuna on itse kilpailukin, kun voittaja uhkaa viedä kaikki markkinaosuudet.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kiittää Mika Malirannan mittavaa työpanosta Etlan tutkimustyössä. Maliranta on toiminut Etlan tutkimusjohtajana vuodesta 2009 lähtien ja vetänyt nykyistä ”Kasvu, kansainvälinen kauppa ja kilpailu” -tutkimusohjelmaa.
- Mikan vankka asiantuntemus, dynaamisuus ja taito selittää asiat ymmärrettävästi ovat olleet ratkaisevan tärkeitä Etlalle erityisesti pyrkiessämme ymmärtämään tuottavuuteen ja markkinoiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja välittämään tätä koskevaa tietoa. Samalla kun toivotamme Mikalle parhainta menestystä jatkossa, jäämme kaipaamaan hänen panostaan ja energiaansa Etlan tutkimustyössä, Kangasharju toteaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on aloittanut prosessin tehtävän täyttämiseksi kevään aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantaTutkimusjohtaja, ETLA professori, Jyväskylän yliopisto
Puh:050-369 8054mika.maliranta@etla.fiAki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


