Mika Maliranta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessoriksi
12.4.2019 11:55:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa vuodesta 1991 työskennellyt Mika Maliranta (s. 1968) aloittaa kevään 2019 aikana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.
- Tulin ensimmäisen kerran Etlaan liki 28 vuotta sitten. Sen jälkeen olen tullut vielä kaksi kertaa uudestaan ja ollut Etlassa yhteensä reilut 20 vuotta. Kun kuulin uudesta tutkimusprofessorin tehtävästä ja KKV:n suunnitelmista ryhtyä kehittämään kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikuttavuuden arviointia, tuli tunne, että nyt on sopiva hetki lähteä kolmannen kerran, tekemään jotain puoliksi uutta ja puoliksi tuttua, hän sanoo.
Maliranta muistuttaa, että pääosa hänen tutkimustyöstään on käsitellyt tuottavuuden ja talouden kasvua tavalla, jossa on ollut vahva kytkös kilpailuun ja markkinoiden toimintaan.
- On innoittava tilaisuus saada jatkaa näiden teemojen äärellä. Suomi on noussut lähelle globaalia teknologista eturintamaa, jossa kilpailupolitiikalla on aiempaa merkittävämpi rooli talouspolitiikan strategiassa. Toisaalta teknologinen murros näyttää nyt olevan sen luonteista, että se asettaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikalle ratkottavaksi kovempia haasteita kuin koskaan. Uhattuna on itse kilpailukin, kun voittaja uhkaa viedä kaikki markkinaosuudet.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kiittää Mika Malirannan mittavaa työpanosta Etlan tutkimustyössä. Maliranta on toiminut Etlan tutkimusjohtajana vuodesta 2009 lähtien ja vetänyt nykyistä ”Kasvu, kansainvälinen kauppa ja kilpailu” -tutkimusohjelmaa.
- Mikan vankka asiantuntemus, dynaamisuus ja taito selittää asiat ymmärrettävästi ovat olleet ratkaisevan tärkeitä Etlalle erityisesti pyrkiessämme ymmärtämään tuottavuuteen ja markkinoiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja välittämään tätä koskevaa tietoa. Samalla kun toivotamme Mikalle parhainta menestystä jatkossa, jäämme kaipaamaan hänen panostaan ja energiaansa Etlan tutkimustyössä, Kangasharju toteaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on aloittanut prosessin tehtävän täyttämiseksi kevään aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantaTutkimusjohtaja, ETLA professori, Jyväskylän yliopisto
Puh:050-369 8054mika.maliranta@etla.fiAki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme