– Nykypäivän johtajiin kohdistuvalla vaatimuslistalla riittää pituutta. Kun työtä tehdään muutosten ja epävarmuuden keskellä globaalissa maailmassa, haasteita riittää organisaation suunnannäyttäjänä. Ei ole siis ihme, että johtotehtävät eivät välttämättä houkuttele, professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta toteaa.

Feldt on vastannut laajasta Johtamisen pelko -tutkimushankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2017–2019. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miksi johtotehtävät eivät houkuttele korkeasti koulutettuja asiantuntijoita sekä siihen, mikä selittää johtajien halukkuutta hakeutua muihin tehtäviin.

Kyselyyn osallistui professoreita, tieteentekijöitä, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Tutkituista 1147 ei toiminut johtotehtävissä ja 895 toimi. Lisäksi selvitettiin 990:n alaisen arvioita johtajiensa huolista ja peloista.

Epäonnistumista pelätään

Tulokset osoittivat, että tehtävien seurauksiin liittyvät huolet ja pelot laskevat merkittävästi korkeasti koulutettujen henkilöiden halukkuutta pyrkiä johtotehtäviin ammattitaustasta riippumatta.

– Epäonnistumisen pelko oli suurin selittäjä. Tällaisia pelonaiheita olivat kritiikille altistuminen ja kasvojen menettäminen. Toinen selittäjä oli huoli työn ja muun elämän tasapainon menettämisestä. Kolmas selittäjä oli huoli johtotehtävien aiheuttamista vaikeuksista itselle ja muille, esimerkiksi jaksamisongelmat ja alaisten loukkaaminen päätöksenteossa, Feldt tiivistää.

Naiset enemmän huolissaan kielteisistä seurauksista

Naiset, alle 35-vuotiaat ja alaikäisten lasten vanhemmat olivat eniten huolissaan johtotehtävien seurauksista heidän puntaroidessaan uravaihtoehtoja.

– Nämä tulokset eivät sinänsä yllättäneet. Yllätyimme kuitenkin siitä, että naiset ja miehet näyttivät olevan samalla viivalla johtamisen motivaation suhteen. Eroja ei löytynyt siitäkään, kuinka luontaisina johtajina tutkitut itseään pitivät. Naisten vähäisempi edustus työelämän johtopaikoilla ei siis selity motivaatiotekijöillä vaan pikemminkin heidän suuremmilla huolillaan johtotehtävien kielteisistä seurauksista, Feldt toteaa.

Huolestunut johtaja on alaisten mielestä ”ihan ok”

Huolet olivat yhteydessä myös johtajien urasuunnitelmiin. Mitä enemmän he olivat huolissaan vaikeuksista sekä työn ja muun elämän epätasapainosta, sitä todennäköisemmin he harkitsivat hakeutumista muihin tehtäviin. Kohtuullisesti huolestuneita johtajia aineistossa oli 47 %, melko huolettomia 46 % ja erittäin huolestuneita 7 %.

– Johtajien huolestuneisuus ”läikkyi” heidän alaisilleen, sillä johtajien omat ja alaisten arviot johtajiensa huolestuneisuudesta kävivät hyvin yksiin. Alaisten silmin kohtuullinen huolestuneisuus oli kuitenkin myönteinen asia: näihin johtajiin oltiin tyytyväisimpiä, heidän koettiin kuuntelevan muita päätöstenteossa ja heitä pidettiin oikeudenmukaisina, Feldt luettelee.

Johtotehtäviin liittyvien huolten ja pelkojen tutkimus oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Sitä on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tuloksilla on annettavaa organisaatioiden ja työelämän kehittämiselle.

– Organisaatioiden tulisi kehittää toimintatapoja, joilla potentiaalisia johtajia ja johtotehtävissä toimivia voitaisiin auttaa käsittelemään tehtävien seurauksiin liittyviä pelkoja ja huolia. Hyviä tapoja ovat työ- ja uraohjaus, mentorointi, koulutus ja työn muun elämän yhteensovittamista edistävät joustot, Feldt ehdottaa.

– Lisäksi olisi jo aika murtaa lopullisesti ”piinkovan” johtajan ihannemalli. Johtajakin saa olla huolissaan ja meidän pitäisi oppia luottavaisin mielin puhumaan näistä huolista nykypäivän työelämässä, Feldt summaa.

Lisätietoja:

Professori Taru Feldt, puh. 040 8053485, taru.feldt@jyu.fi

Hankkeen loppuraportit:

Feldt, T., Tsupari, H., Kilponen, K., Auvinen, E., Huhtala, M., Muotka, J. & Mauno, S. (2019). Miltä johtotehtävä tuntuisi? Johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston psykologia laitoksen julkaisuja, 356. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7804-4

Auvinen, E., Kilponen, K., Tsupari, H., Huhtala, M., Muotka, J., & Feldt, T. (2019). Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla: Selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 357. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7844-0