Miksi johtotehtäville sanotaan ”ei kiitos”?
– Nykypäivän johtajiin kohdistuvalla vaatimuslistalla riittää pituutta. Kun työtä tehdään muutosten ja epävarmuuden keskellä globaalissa maailmassa, haasteita riittää organisaation suunnannäyttäjänä. Ei ole siis ihme, että johtotehtävät eivät välttämättä houkuttele, professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta toteaa.
Feldt on vastannut laajasta Johtamisen pelko -tutkimushankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2017–2019. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miksi johtotehtävät eivät houkuttele korkeasti koulutettuja asiantuntijoita sekä siihen, mikä selittää johtajien halukkuutta hakeutua muihin tehtäviin.
Kyselyyn osallistui professoreita, tieteentekijöitä, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Tutkituista 1147 ei toiminut johtotehtävissä ja 895 toimi. Lisäksi selvitettiin 990:n alaisen arvioita johtajiensa huolista ja peloista.
Epäonnistumista pelätään
Tulokset osoittivat, että tehtävien seurauksiin liittyvät huolet ja pelot laskevat merkittävästi korkeasti koulutettujen henkilöiden halukkuutta pyrkiä johtotehtäviin ammattitaustasta riippumatta.
– Epäonnistumisen pelko oli suurin selittäjä. Tällaisia pelonaiheita olivat kritiikille altistuminen ja kasvojen menettäminen. Toinen selittäjä oli huoli työn ja muun elämän tasapainon menettämisestä. Kolmas selittäjä oli huoli johtotehtävien aiheuttamista vaikeuksista itselle ja muille, esimerkiksi jaksamisongelmat ja alaisten loukkaaminen päätöksenteossa, Feldt tiivistää.
Naiset enemmän huolissaan kielteisistä seurauksista
Naiset, alle 35-vuotiaat ja alaikäisten lasten vanhemmat olivat eniten huolissaan johtotehtävien seurauksista heidän puntaroidessaan uravaihtoehtoja.
– Nämä tulokset eivät sinänsä yllättäneet. Yllätyimme kuitenkin siitä, että naiset ja miehet näyttivät olevan samalla viivalla johtamisen motivaation suhteen. Eroja ei löytynyt siitäkään, kuinka luontaisina johtajina tutkitut itseään pitivät. Naisten vähäisempi edustus työelämän johtopaikoilla ei siis selity motivaatiotekijöillä vaan pikemminkin heidän suuremmilla huolillaan johtotehtävien kielteisistä seurauksista, Feldt toteaa.
Huolestunut johtaja on alaisten mielestä ”ihan ok”
Huolet olivat yhteydessä myös johtajien urasuunnitelmiin. Mitä enemmän he olivat huolissaan vaikeuksista sekä työn ja muun elämän epätasapainosta, sitä todennäköisemmin he harkitsivat hakeutumista muihin tehtäviin. Kohtuullisesti huolestuneita johtajia aineistossa oli 47 %, melko huolettomia 46 % ja erittäin huolestuneita 7 %.
– Johtajien huolestuneisuus ”läikkyi” heidän alaisilleen, sillä johtajien omat ja alaisten arviot johtajiensa huolestuneisuudesta kävivät hyvin yksiin. Alaisten silmin kohtuullinen huolestuneisuus oli kuitenkin myönteinen asia: näihin johtajiin oltiin tyytyväisimpiä, heidän koettiin kuuntelevan muita päätöstenteossa ja heitä pidettiin oikeudenmukaisina, Feldt luettelee.
Johtotehtäviin liittyvien huolten ja pelkojen tutkimus oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Sitä on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tuloksilla on annettavaa organisaatioiden ja työelämän kehittämiselle.
– Organisaatioiden tulisi kehittää toimintatapoja, joilla potentiaalisia johtajia ja johtotehtävissä toimivia voitaisiin auttaa käsittelemään tehtävien seurauksiin liittyviä pelkoja ja huolia. Hyviä tapoja ovat työ- ja uraohjaus, mentorointi, koulutus ja työn muun elämän yhteensovittamista edistävät joustot, Feldt ehdottaa.
– Lisäksi olisi jo aika murtaa lopullisesti ”piinkovan” johtajan ihannemalli. Johtajakin saa olla huolissaan ja meidän pitäisi oppia luottavaisin mielin puhumaan näistä huolista nykypäivän työelämässä, Feldt summaa.
Lisätietoja:
Professori Taru Feldt, puh. 040 8053485, taru.feldt@jyu.fi
Hankkeen loppuraportit:
Feldt, T., Tsupari, H., Kilponen, K., Auvinen, E., Huhtala, M., Muotka, J. & Mauno, S. (2019). Miltä johtotehtävä tuntuisi? Johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston psykologia laitoksen julkaisuja, 356. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7804-4
Auvinen, E., Kilponen, K., Tsupari, H., Huhtala, M., Muotka, J., & Feldt, T. (2019). Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla: Selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 357. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7844-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Tutkimuksen huiput -sarja alkaa Jyväskylän yliopistossa – aloittajana humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta11.4.2024 14:03:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston huippututkimuksen kärjet esittäytyvät suurelle yleisölle tiedekunta kerrallaan kevät- ja syyskaudella. Tiedekunnat toteuttavat tilaisuudet yhdessä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Sarjan avaa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17.4. klo 12–14 Ruusupuistossa yliopiston kampuksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme