Miksi työn tuottavuuskehitys Suomessa junnaa? ”Resurssien uudelleenkohdentumisessa rutkasti parantamisen varaa”

Tuottavuuden suotuisa kehitys on pitkän aikavälin talouskasvun päätekijä, minkä vuoksi tutkimuskirjallisuudessa on jo pitkään pyritty selvittämään tuottavuuden kasvun lähteitä. Työn ja pääoman tehokas kohdentuminen on yksi keskeisimpiä taloustieteen kysymyksiä, ja tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on etsitty vastauksia.
Resurssien uudelleenkohdentumisella ei ole onnistuttu edistämään tuottavuuden kasvua Suomen yrityssektorilla. Tämä ilmenee tuoreesta valtioneuvoston rahoittamasta tutkimuksesta ”Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021: 73)”. Tänään julkaistu tutkimus tarkastelee työn ja pääoman kohdentumisen sekä toimialojen rakennemuutosten vaikutuksia työn tuottavuuden kehitykseen Suomen teollisuus- ja palvelusektoreilla, informaation ja viestinnän toimialalla, sekä koko yrityssektorilla vuosina 2000–2018.
Allokaatiota eli resurssien kohdentumista olisikin edelleen parannettava, toteaa Etlassa hankkeesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
– Resurssien uudelleenkohdentumisen osuus tuottavuuteen on ajan myötä hieman kasvanut, mutta parantamisen varaa on rutkasti. Panosten tehoton kohdentuminen toimialojen välillä myös osaltaan heikentää tuottavuuskasvua koko yrityssektorin tasolla, Maczulskij sanoo.
Tutkimuksen mukaan eri toimialojen välillä on hajontaa, mutta myös useita yhteneväisyyksiä. Yksittäisten yritysten suotuisa kehitys on tuottavuutta eniten selittävä tekijä, erityisesti korkeasuhdanteen aikana. Suurin osa tuottavuuden kasvusta on tapahtunut toimintaansa jatkavissa yrityksissä, ja siinä uudelleenallokaatiolla on ollut selvästi toissijainen rooli.
Taantuman aikana panosten uudelleenkohdistaminen toimintaansa jatkavien yritysten kesken kuitenkin korostuu, mikä on osoitus luovan tuhon voimakkaammasta roolista. Luova tuho itsessään on tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi ja sen myötä vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä.
– On myös huomattava, että ICT-alalla työn ja pääoman uudelleenkohdentamisella on ollut jopa olennaisia negatiivisia vaikutuksia alan tuottavuuden kasvuun. Tämä voi selittyä sillä, että alalla on yrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kasvattavat kokoaan ennen kuin ne ovat tuottavampia, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Aalto yliopisto. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.
Fornaro, Paolo, Kuosmanen, Natalia, Kuosmanen, Timo & Maczulskij, Terhi: Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:73)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


