Miksi työn tuottavuuskehitys Suomessa junnaa? ”Resurssien uudelleenkohdentumisessa rutkasti parantamisen varaa”
8.12.2021 08:40:23 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Tuottavuuden suotuisa kehitys on pitkän aikavälin talouskasvun päätekijä, minkä vuoksi tutkimuskirjallisuudessa on jo pitkään pyritty selvittämään tuottavuuden kasvun lähteitä. Työn ja pääoman tehokas kohdentuminen on yksi keskeisimpiä taloustieteen kysymyksiä, ja tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on etsitty vastauksia.
Resurssien uudelleenkohdentumisella ei ole onnistuttu edistämään tuottavuuden kasvua Suomen yrityssektorilla. Tämä ilmenee tuoreesta valtioneuvoston rahoittamasta tutkimuksesta ”Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021: 73)”. Tänään julkaistu tutkimus tarkastelee työn ja pääoman kohdentumisen sekä toimialojen rakennemuutosten vaikutuksia työn tuottavuuden kehitykseen Suomen teollisuus- ja palvelusektoreilla, informaation ja viestinnän toimialalla, sekä koko yrityssektorilla vuosina 2000–2018.
Allokaatiota eli resurssien kohdentumista olisikin edelleen parannettava, toteaa Etlassa hankkeesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
– Resurssien uudelleenkohdentumisen osuus tuottavuuteen on ajan myötä hieman kasvanut, mutta parantamisen varaa on rutkasti. Panosten tehoton kohdentuminen toimialojen välillä myös osaltaan heikentää tuottavuuskasvua koko yrityssektorin tasolla, Maczulskij sanoo.
Tutkimuksen mukaan eri toimialojen välillä on hajontaa, mutta myös useita yhteneväisyyksiä. Yksittäisten yritysten suotuisa kehitys on tuottavuutta eniten selittävä tekijä, erityisesti korkeasuhdanteen aikana. Suurin osa tuottavuuden kasvusta on tapahtunut toimintaansa jatkavissa yrityksissä, ja siinä uudelleenallokaatiolla on ollut selvästi toissijainen rooli.
Taantuman aikana panosten uudelleenkohdistaminen toimintaansa jatkavien yritysten kesken kuitenkin korostuu, mikä on osoitus luovan tuhon voimakkaammasta roolista. Luova tuho itsessään on tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi ja sen myötä vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä.
– On myös huomattava, että ICT-alalla työn ja pääoman uudelleenkohdentamisella on ollut jopa olennaisia negatiivisia vaikutuksia alan tuottavuuden kasvuun. Tämä voi selittyä sillä, että alalla on yrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kasvattavat kokoaan ennen kuin ne ovat tuottavampia, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Aalto yliopisto. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.
Fornaro, Paolo, Kuosmanen, Natalia, Kuosmanen, Timo & Maczulskij, Terhi: Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:73)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


