Miksi työn tuottavuuskehitys Suomessa junnaa? ”Resurssien uudelleenkohdentumisessa rutkasti parantamisen varaa”
8.12.2021 08:40:23 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Tuottavuuden suotuisa kehitys on pitkän aikavälin talouskasvun päätekijä, minkä vuoksi tutkimuskirjallisuudessa on jo pitkään pyritty selvittämään tuottavuuden kasvun lähteitä. Työn ja pääoman tehokas kohdentuminen on yksi keskeisimpiä taloustieteen kysymyksiä, ja tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on etsitty vastauksia.
Resurssien uudelleenkohdentumisella ei ole onnistuttu edistämään tuottavuuden kasvua Suomen yrityssektorilla. Tämä ilmenee tuoreesta valtioneuvoston rahoittamasta tutkimuksesta ”Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021: 73)”. Tänään julkaistu tutkimus tarkastelee työn ja pääoman kohdentumisen sekä toimialojen rakennemuutosten vaikutuksia työn tuottavuuden kehitykseen Suomen teollisuus- ja palvelusektoreilla, informaation ja viestinnän toimialalla, sekä koko yrityssektorilla vuosina 2000–2018.
Allokaatiota eli resurssien kohdentumista olisikin edelleen parannettava, toteaa Etlassa hankkeesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
– Resurssien uudelleenkohdentumisen osuus tuottavuuteen on ajan myötä hieman kasvanut, mutta parantamisen varaa on rutkasti. Panosten tehoton kohdentuminen toimialojen välillä myös osaltaan heikentää tuottavuuskasvua koko yrityssektorin tasolla, Maczulskij sanoo.
Tutkimuksen mukaan eri toimialojen välillä on hajontaa, mutta myös useita yhteneväisyyksiä. Yksittäisten yritysten suotuisa kehitys on tuottavuutta eniten selittävä tekijä, erityisesti korkeasuhdanteen aikana. Suurin osa tuottavuuden kasvusta on tapahtunut toimintaansa jatkavissa yrityksissä, ja siinä uudelleenallokaatiolla on ollut selvästi toissijainen rooli.
Taantuman aikana panosten uudelleenkohdistaminen toimintaansa jatkavien yritysten kesken kuitenkin korostuu, mikä on osoitus luovan tuhon voimakkaammasta roolista. Luova tuho itsessään on tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi ja sen myötä vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä.
– On myös huomattava, että ICT-alalla työn ja pääoman uudelleenkohdentamisella on ollut jopa olennaisia negatiivisia vaikutuksia alan tuottavuuden kasvuun. Tämä voi selittyä sillä, että alalla on yrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kasvattavat kokoaan ennen kuin ne ovat tuottavampia, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Aalto yliopisto. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.
Fornaro, Paolo, Kuosmanen, Natalia, Kuosmanen, Timo & Maczulskij, Terhi: Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:73)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


