Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Miksi työn tuottavuuskehitys Suomessa junnaa? ”Resurssien uudelleenkohdentumisessa rutkasti parantamisen varaa”

Jaa

Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa on juuttunut vuoden 2007 tasolle yli vuosikymmenen ajaksi. Miten työn tuottavuuskehitykseen vaikuttavat resurssien kohdentuminen ja toimialojen rakennemuutokset? Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan resurssien kohdentumisessa olisi parannettavaa, mutta vahvimmin tuottavuuden kasvua selittävät sittenkin yksittäisten yritysten suotuisa kehitys.

Tutkimuksen ovat Etlasta toteuttaneet tutkija Natalia Kuosmanen (vas.), tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij ja tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimuksen ovat Etlasta toteuttaneet tutkija Natalia Kuosmanen (vas.), tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij ja tutkija Paolo Fornaro.

Tuottavuuden suotuisa kehitys on pitkän aikavälin talouskasvun päätekijä, minkä vuoksi tutkimuskirjallisuudessa on jo pitkään pyritty selvittämään tuottavuuden kasvun lähteitä. Työn ja pääoman tehokas kohdentuminen on yksi keskeisimpiä taloustieteen kysymyksiä, ja tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on etsitty vastauksia.

Resurssien uudelleenkohdentumisella ei ole onnistuttu edistämään tuottavuuden kasvua Suomen yrityssektorilla. Tämä ilmenee tuoreesta valtioneuvoston rahoittamasta tutkimuksesta ”Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021: 73)”. Tänään julkaistu tutkimus tarkastelee työn ja pääoman kohdentumisen sekä toimialojen rakennemuutosten vaikutuksia työn tuottavuuden kehitykseen Suomen teollisuus- ja palvelusektoreilla, informaation ja viestinnän toimialalla, sekä koko yrityssektorilla vuosina 2000–2018.

Allokaatiota eli resurssien kohdentumista olisikin edelleen parannettava, toteaa Etlassa hankkeesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

– Resurssien uudelleenkohdentumisen osuus tuottavuuteen on ajan myötä hieman kasvanut, mutta parantamisen varaa on rutkasti. Panosten tehoton kohdentuminen toimialojen välillä myös osaltaan heikentää tuottavuuskasvua koko yrityssektorin tasolla, Maczulskij sanoo.

Tutkimuksen mukaan eri toimialojen välillä on hajontaa, mutta myös useita yhteneväisyyksiä. Yksittäisten yritysten suotuisa kehitys on tuottavuutta eniten selittävä tekijä, erityisesti korkeasuhdanteen aikana. Suurin osa tuottavuuden kasvusta on tapahtunut toimintaansa jatkavissa yrityksissä, ja siinä uudelleenallokaatiolla on ollut selvästi toissijainen rooli.

Taantuman aikana panosten uudelleenkohdistaminen toimintaansa jatkavien yritysten kesken kuitenkin korostuu, mikä on osoitus luovan tuhon voimakkaammasta roolista. Luova tuho itsessään on tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi ja sen myötä vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä.

– On myös huomattava, että ICT-alalla työn ja pääoman uudelleenkohdentamisella on ollut jopa olennaisia negatiivisia vaikutuksia alan tuottavuuden kasvuun. Tämä voi selittyä sillä, että alalla on yrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kasvattavat kokoaan ennen kuin ne ovat tuottavampia, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Paolo Fornaro.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Aalto yliopisto. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.

Fornaro, Paolo, Kuosmanen, Natalia, Kuosmanen, Timo & Maczulskij, Terhi: Labor productivity and reallocation in Finland 2000–2018 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:73)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimuksen ovat Etlasta toteuttaneet tutkija Natalia Kuosmanen (vas.), tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij ja tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimuksen ovat Etlasta toteuttaneet tutkija Natalia Kuosmanen (vas.), tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij ja tutkija Paolo Fornaro.
Lataa
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: T&k-verotukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaa suurimmat hyödyt19.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Yritysten t&k-verokannustinmalli kannattaa rakentaa niin, että se painottuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja luo samalla nuorille, tappiollisillekin yrityksille kannusteita investoida. Tulokset perustuvat tänään julkaistuun Etla-tutkimukseen. Tukien tehokkaamman kohdentumisen lisäksi t&k-verohuojennusmalli, joka tarjoaisi isoille yrityksille vähemmän verotukia kuin pk-yrityksille, tai ei lainkaan, vähentäisi huomattavasti verotukimallin rasitusta julkiselle taloudelle. Ennen pysyvän verotukimallin käyttöönottoa on kuitenkin tarpeellista arvioida huolella erilaisten mallien kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

Muistutuskutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa 19.1. klo 1117.1.2022 10:23:27 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

Kutsu medialle: T&k-verotuet Suomessa14.1.2022 12:10:49 EET | Tiedote

Miten t&k-verotukikannustimien ominaisuudet vaikuttavat yritysten innovaatiotoimintaan? Mitkä t&k-verokannustinjärjestelmän ominaisuudet ovat parhaita käytänteitä? Millainen olisi Suomeen sopiva t&k-verovähennysmalli? OECD-maissa t&k-verovähennyksiä käytetään vähentämään tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannuksia ja lisäämään yritysten kannustimia investoida. Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kattaa tällä hetkellä vain suorat t&k-tuet ja lainat. Kasvua edistämään tarvitaankin nykyistä vahvempia toimia, jotka nostavat laskusuhdanteelle kääntyneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit takaisin kasvu-uralle. Etla julkistaa TT-säätiön rahoittaman tuoreen tutkimuksen ”The design of R&D tax incentive schemes and firm innovation” (T&k-verokannustinmallin ominaisuudet ja yritysten innovaatiotoiminta) keskiviikkona 19.1. Raportissa tarkastellaan erilaisten käytössä olevien t&k-verokannustinjärjestelmien ominaisuuksien yhteyttä yritysten t&k-panostuksiin ja innovaatioihin. Tu

T&k-tukien ja verohelpotusten lisääminen kannattaa – tuet kuitenkin kohdennettava huolella13.1.2022 09:11:53 EET | Tiedote

Tänään julkaistu Etlan ja VATT:n tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

Muistutuskutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:3011.1.2022 10:23:11 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus (vaatii ennakkoilmoittautumisen) Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimus

Kutsu medialle: Tehokkaampaa t&k-tukipolitiikkaa 13.1. klo 9:305.1.2022 10:02:32 EET | Tiedote

Millaisia ovat t&k-tukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa? Minkälaista olisi hyvä yritystukipolitiikka? Miten tukipolitiikkaa tulisi toteuttaa käytännössä? Yritystukien kokonaistaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on olennaisen tärkeää tehokkaan tukipolitiikan suunnittelussa ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutuksessa. Onnistuneella innovaatiopolitiikalla voidaan kiihdyttää talouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Etla julkistaa tuoreen Etlan ja VATTin tutkijoiden t&k-tukien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin keskittyvän raportin ”Innovation, reallocation and growth in the 21st century” torstaina 13.1. Tuloksia käsitellään syvemmin taustoittavassa webinaarissa. Aika: Torstai 13.1. klo 9:30-10:30 Paikka: live-striimaus Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty maailmalla vasta vähän ja nyt julkistettava tutkimus on ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty. Webinaarissa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittelee tarkemmin tutkimusraportin tuloksia. Paneelikeskust

ICT-sektorin ”piilopäästöt” ulkomaisissa toimitusketjuissa jäävät yritysten päästöanalyysien ulkopuolelle4.1.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Informaatiosektorin yritysten raportoimat päästöt voivat olla huomattavasti suuremmat, kun tarkasteluun otetaan mukaan myös toimitusketjut. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomessa yksittäisen yrityksen hankinnat ja ulkoistamispäätökset voivat muuttaa yrityksen päästöintensiteettiä merkittävästi huonompaan, koska alan hankinnat tulevat ICT-sektoria huomattavasti saastuttavimmilta toimialoilta. Yritysten päästöjen raportoinnin painopistettä tulisikin siirtää kattamaan myös toimitusketjut. Erityisesti tulisi selvittää ulkomaisten suoratoistopalveluita tarjoavien yritysten vaikutus päästöihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme