Ministeriö tarjoaa liian vähän valokuitua MTK:n sulatettavaksi

Ministeriö tarjoili digistrategiansa hyvin aikein. Tavoitteena oli saada nopea digitaalinen infra kattavasti saataville kaikkialle Suomeen. Toisin kuitenkin näyttää käyvän. Suomi on jäänyt televerkkoinvestoinneissa merkittävästi muita pohjoismaita jälkeen.

–  Digistrategiaa on tuollaisenaan vaikea sulattaa. Valokuidun tarjonta on nykyisin rajallista ja epäyhdenvertaista. Strategia hehkuttaa 5G-verkkoja, joita on kuitenkin tarkoitus rakentaa lähinnä vain kaupunkeihin ja liikenneverkon keskittymiin. Laajakaista näyttää maaseudulla jäävän liiaksi mobiiliyhteyksien varaan ja sehän ei meille sovi, sanoo MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki.

5G-yhteydet vaativat toimiakseen valokuituverkon tasoisia siirtoyhteyksiä, ja tietoa siirretään 5G:ssä vain lyhyitä matkoja lähellä loppukäyttäjää. Viestintäviraston mukaan 100 Mbit/s kiinteitä laajakaistayhteyksiä oli vuoden 2017 lopussa saatavilla 52 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Taajamien ulkopuolella vastaava laajakaista oli tarjolla vain 16 prosenttiin kotitalouksista. Tosiasiassa valokuituyhteyksien rakentaminen on edennyt Suomessa varsin hitaasti. 4G-verkolla on puolestaan edelleen erityisesti maaseudulla isoja katvealueita ja kapasiteettirajoitteensa. Mobiiliverkossa tiedonsiirtonopeudet ovat usein merkittävästi alhaisempia kuin luvatut maksiminopeudet, esim. 100 Mbit/s voi käytännössä olla 5-100 Mbit/s. Operaattorit eivät ole investoineet riittävästi harvaan asuttuihin alueisiin.

–  Nykyinen tietoliikenneverkkojen kehitys tapahtuu pääasiassa markkinaehtoisesti. Se ei riitä varmistamaan tulevaisuuden palveluja. Strategiaan kohdistuu siksi vahva odotus, että se esittää konkreettisia ja vaikuttavia keinoja, muun muassa julkista rahoitusta, jotta tavoitteet saavutetaan, Lassheikki sanoo.

Digitalisaatio voi parantaa julkisten palveluiden saatavuutta maaseudulla esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa. MTK katsoo, että tavoite rakentaa julkiset palvelut ensisijaisesti digitaalisiksi korostaa yhteiskunnan vastuuta toimintavarman laajakaistan saatavuuden parantamisesta kaikille kansalaisille. Tätä edellyttää myös Suomen perustuslain mukaisten kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen, kuten kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate.

MTK suomii myös ministeriön taajuushuutokauppaesitystä ja huomauttaa, että taajuuksien jakaminen valtakunnallisesti kolmelle isoille toimijalle ei edistä uusien paikallistarvelähtöisten yhteyksien saamista. Osa 5G taajuuksista tulee jättää huutokaupan ulkopuolelle ja käyttää mahdollisuuksien mukaan paikallisten mikro-operaattoriverkkojen kehittämiseen.

MTK esittää, että maaseutualueiden langattomien verkkoyhteyksien kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet sisällyttää 4G-verkon kehittämistä koskevia velvoittavia toimilupaehtoja 5G taajuushuutokauppaan. Nopea laajakaista -hanketta on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 loppuun. Ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että laajakaistaa olisi kattavasti saatavilla vuoden 2020 loppuun mennessä. 

– Digitaalisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa asumisen, työskentelyn ja yritystoiminnan kaikkialla Suomessa, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola edellyttää. 

MTK vaatii, että hallitus luo riittävän pitkäjänteiset edellytykset julkisen tuen turvin tapahtuvalle laajakaistarakentamiselle vielä vuoden 2020 jälkeen.

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja Markus Lassheikki, 040 779 9680
Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, 040 502 6810

MTK:n lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategialuonnokseen