Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Mitä luvassa vuonna 2023? Inflaatio hidastuu, mutta Suomi on suurien haasteiden edessä, sopeuttamisen lykkääminen lisäisi talouden riskejä

28.12.2022 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Vuonna 2023 aloittava hallitus on suurien haasteiden edessä, katsovat Etlan tutkijat. Suomen talouden rakenteita on uudistettava samalla kuin julkista taloutta on sopeutettava. Uuden hallituksen pitää vaalien jälkeen ryhtyä toimeen heti, sillä sopeuttamisen lykkääminen kasvattaa talouden riskejä. Talouskehityksen ennustamista vaikeuttaa nyt korkealla pysyttelevä inflaatio. Etla odottaa kuitenkin hintojen nousun hidastuvan ensi vuoden kuluessa dramaattisesti.
Etlan arvioita vuoden 2023 talouden ilmiöistä ja kehityskuluista ovat käyneet läpi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ennustepäällikkö Päivi Puonti, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Senior Fellow -tutkija Joonas Tuhkuri.
Etlan arvioita vuoden 2023 talouden ilmiöistä ja kehityskuluista ovat käyneet läpi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ennustepäällikkö Päivi Puonti, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Senior Fellow -tutkija Joonas Tuhkuri.

Vuoden päätteeksi Etla on jälleen valanut uuden vuoden tinat eli koonnut tutkijoidensa arvioita vuonna 2023 esille nousevista talouden ilmiöistä ja kehityskuluista. Arvioissa nousevat esiin tutut huolenaiheet eli valtiontalouden alijäämä ja Suomen velkaantumiskehitys - sekä sote ja huoli koulutuksen panostuksista.

Vuonna 2023 aloittava uusi hallitus on suurien haasteiden edessä. Suomen talouden rakenteita on uudistettava samalla kuin julkista taloutta on sopeutettava. Toimeen pitäisi ryhtyä heti vaalien jälkeen, sopeuttamisen lykkääminen vain kasvattaa velkaa ja sen aiheuttamia riskejä, katsoo Etlan julkisen talouden tutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– Onko Suomessa unohdettu 90-luvun lama? Olemme selvinneet sen jälkeen ilman akuuttia julkisen talouden rahoituskriisiä, emmekä varmasti halua sellaista uudelleen kokea, sanoo Kuusi.

Kuusi muistuttaa, että Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissakin kriisien muistot ovat pitäneet maiden finanssipolitiikkaa kurinalaisena. Tavoitteet julkisen talouden puskureiden osalta ovat olleet kunnianhimoisempia kuin Suomessa ja talouksien haavoittuvuus tunnistetaan. Suomessa edessä oleviin sopeutuksiin saadaan Kuusen mukaan tukea kotimaisista ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä, joita nyt kiireellä uudistetaan.

– Selkeyttämistä ja järkevöittämistä tarvitaan. Totuus lienee kuitenkin, että mitkään säännöt eivät pakota muutokseen ilman riittävää poliittista painetta. Tarvitaan myös kärkkäitä vahtikoiria. Kollega Irlannista kertoi, että siellä joka toinen finanssipolitiikkaa käsittelevä lehtijuttu pitää sisällään kommentin riippumattomalta valvojalta. Tieto jättää pohtimaan, voisiko vahtikoirien roolia Suomessa edelleen kasvattaa, Etlan Kuusi pohtii.

EU:n taloussäännöt uudistuvat, Suomen velkakestävyys syynissä

Julkisen talouden sopeutus ja velkaantumiskysymykset saavat ensi vuonna vauhtia myös EU:sta, kun unionin finanssipolitiikan sääntelykehikkoa uudistetaan. Uuden linjauksen mukaan finanssipolitiikan säännöt perustuisivat jatkossa maakohtaiseen velkakestävyysanalyysiin.

Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti seuraa kiinnostuksella, millaista sopeutusohjelmaa komission ehdottama velkakestävyysanalyysi Suomelta edellyttäisi.

– Suomen ja muun Euroopan taloustilanne on kiinnostavassa käännepisteessä vuodenvaihteen tietämillä. Inflaation pysytellessä vielä korkeahkona, hallituksilla on ensi vuonna jännät paikat pidättäytyä liiallisesta elvytyksestä taantuvien talouksiensa edessä, sanoo Puonti.

Etla on syksyn mittaan esittänyt omia ehdotuksiaan tarvittavista uudistuksista. Toiveena on edesauttaa kasvua mm. tuotekehitystuilla, koulutuspanostuksilla, maahanmuuton edistämisellä ja kustannuskilpailukyvystä huolehtimisella. Vastapainoksi tarvitaan fiksumpaa julkisten menojen käyttöä.

Hintojen nousu hidastuu ensi vuonna dramaattisesti

Inflaation ennustaminen on vaikeaa. Ensi vuonna ennustaminen on vieläkin vaikeampaa, koska takana on hurja nousupiikki, jonka jatkumiseen vaikuttavat monet asiat. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa kuitenkin, että kaikille hinnoille on tulossa ensi vuoden kuluessa vastaan koko ajan korkeampia vertailulukuja vuoden takaisesta kehityksestä. Se jo määritelmällisesti hidastaa inflaatiota, ilman uusia kiihdyttäviä tekijöitä.

Kangasharjun mukaan uusia, inflaatiota kiihdyttäviä tekijöitä ei ole nyt näköpiirissä.

– Taantuma on tulossa, mikä vähentää kysyntää. Keskuspankit ovat edelleen nostamassa korkoja, ja korkojen nousun vaikutus talouteen tulee jopa vuoden viiveellä. Hintojen nousu siis hidastuu ensi vuonna dramaattisesti. Jos hyvin käy, vuoden päästä, vuoden viimeisinä kuukausina, hinnat ovat enää vähän tämän vuoden loppua korkeammalla, ennakoi Kangasharju.

Hän povaa koko vuoden inflaation keskiarvon asettuvan vain vähän keskuspankin kahden prosentin tavoitetta korkeammalle. Hyvän kehityksen tiellä voivat kuitenkin olla niin valtioiden tukitoimet ja elvytys kuin käsillä oleva palkkakierroskin.

– Optimistiselle ennusteelleni on sodan ja siihen liittyvän kaasukriisin lisäksi kaksi vastavoimaa. Toinen on finanssipoliittinen elvytys sekä sähkön ja kaasun käyttäjien tukitoimet, toinen on palkkakierros. Jos palkkakierroksella erehdytään luulemaan korkeaa inflaatiotamme pitkäaikaiseksi, hinnoittelemme itsemme ulos markkinoilta, Etlan Kangasharju varoittaa.

Kela-korvausten poisto lisää terveysmatkailua

Ensi vuonna aloittavat Suomessa toimintansa uudet hyvinvointialueet, joten sote tuo suuria haasteita paitsi hallitukselle, myös yksityisille kansalaisille. Hallitus on jo päättänyt poistaa ja leikata Kela-korvauksia, ja eduskunnan käsittelyssä lisäbudjettilakina on myös ehdotus rajat ylittävän terveydenhuollon korvauskäytännön muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan toisessa EU-maassa saadun hoidon kustannuksista korvattaisiin enintään oman hyvinvointialueen tuottaman hoidon kustannuksia vastaava määrä.

– Uuden lain hyväksymisen jälkeen, kun tilanne tulee yleiseen tietoon, kasvaa terveysmatkailu ulkomaille merkittävästi. Tämä johtaa uusille kierroksille myös keskustelussa terveydenhuollon rahoituksesta ja asiakkaan valinnanvapauden lainsäädännöllisistä epäjohdonmukaisuuksista, ennakoi Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.

“Koulutetut tuottavat innovaatioita ja maksavat enemmän veroja”

Suomen valtiontalous on epätasapainossa, ja talouskasvu vaatii “lisäboostia”, katsoo myös Etlan Senior Fellow-tutkija Joonas Tuhkuri. MIT:ssa tänä vuonna tohtoriksi väitellyt Tuhkuri aloittaa ensi vuonna Tukholman yliopiston taloustieteen apulaisprofessorina.

Hänen mukaansa talouskasvun edellytysten parantamisessa tärkeää on erityisesti osaaminen ja koulutus. Talouden rakennemuutos on lisännyt osaamisen kysyntää, ja osaamisen ylläpitäminen kilpailukykyisenä edellyttää usein osaamisen jatkuvaa kasvattamista.

– Vuodelta 2023 toivon keskittymistä kulujen ja menojen lisäksi Suomen talouskasvun edellytysten, kuten osaamisen ja koulutuksen parantamiseen. Korkeasti koulutetut tuottavat keskimäärin enemmän innovaatioita ja maksavat enemmän veroja, toteaa Joonas Tuhkuri.

Suomi ei ole vastannut osaamisen kysynnän kasvuun. Vuonna 2021 uusista ylioppilaista 83 prosenttia haki jatkokoulutukseen, mutta 63 prosenttia valmistuneista ei kuitenkaan jatkanut opintojaan. Tämä sijoittaa Suomen OECD-maista alimpaan luokkaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan arvioita vuoden 2023 talouden ilmiöistä ja kehityskuluista ovat käyneet läpi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ennustepäällikkö Päivi Puonti, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Senior Fellow -tutkija Joonas Tuhkuri.
Etlan arvioita vuoden 2023 talouden ilmiöistä ja kehityskuluista ovat käyneet läpi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ennustepäällikkö Päivi Puonti, toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Senior Fellow -tutkija Joonas Tuhkuri.
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Ennustepäällikkö Päivi Puonti. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen. Kuva: Matti Rajala/ETLA
Lataa
Senior Fellow -tutkija Joonas Tuhkuri. Kuva: ETLA.
Senior Fellow -tutkija Joonas Tuhkuri. Kuva: ETLA.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.

Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.

”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote

Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.

”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.

Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye