Vuoden päätteeksi Etla on jälleen valanut uuden vuoden tinat eli koonnut tutkijoidensa arvioita vuonna 2023 esille nousevista talouden ilmiöistä ja kehityskuluista. Arvioissa nousevat esiin tutut huolenaiheet eli valtiontalouden alijäämä ja Suomen velkaantumiskehitys - sekä sote ja huoli koulutuksen panostuksista.

Vuonna 2023 aloittava uusi hallitus on suurien haasteiden edessä. Suomen talouden rakenteita on uudistettava samalla kuin julkista taloutta on sopeutettava. Toimeen pitäisi ryhtyä heti vaalien jälkeen, sopeuttamisen lykkääminen vain kasvattaa velkaa ja sen aiheuttamia riskejä, katsoo Etlan julkisen talouden tutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– Onko Suomessa unohdettu 90-luvun lama? Olemme selvinneet sen jälkeen ilman akuuttia julkisen talouden rahoituskriisiä, emmekä varmasti halua sellaista uudelleen kokea, sanoo Kuusi.

Kuusi muistuttaa, että Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissakin kriisien muistot ovat pitäneet maiden finanssipolitiikkaa kurinalaisena. Tavoitteet julkisen talouden puskureiden osalta ovat olleet kunnianhimoisempia kuin Suomessa ja talouksien haavoittuvuus tunnistetaan. Suomessa edessä oleviin sopeutuksiin saadaan Kuusen mukaan tukea kotimaisista ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä, joita nyt kiireellä uudistetaan.

– Selkeyttämistä ja järkevöittämistä tarvitaan. Totuus lienee kuitenkin, että mitkään säännöt eivät pakota muutokseen ilman riittävää poliittista painetta. Tarvitaan myös kärkkäitä vahtikoiria. Kollega Irlannista kertoi, että siellä joka toinen finanssipolitiikkaa käsittelevä lehtijuttu pitää sisällään kommentin riippumattomalta valvojalta. Tieto jättää pohtimaan, voisiko vahtikoirien roolia Suomessa edelleen kasvattaa, Etlan Kuusi pohtii.

EU:n taloussäännöt uudistuvat, Suomen velkakestävyys syynissä

Julkisen talouden sopeutus ja velkaantumiskysymykset saavat ensi vuonna vauhtia myös EU:sta, kun unionin finanssipolitiikan sääntelykehikkoa uudistetaan. Uuden linjauksen mukaan finanssipolitiikan säännöt perustuisivat jatkossa maakohtaiseen velkakestävyysanalyysiin.

Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti seuraa kiinnostuksella, millaista sopeutusohjelmaa komission ehdottama velkakestävyysanalyysi Suomelta edellyttäisi.

– Suomen ja muun Euroopan taloustilanne on kiinnostavassa käännepisteessä vuodenvaihteen tietämillä. Inflaation pysytellessä vielä korkeahkona, hallituksilla on ensi vuonna jännät paikat pidättäytyä liiallisesta elvytyksestä taantuvien talouksiensa edessä, sanoo Puonti.

Etla on syksyn mittaan esittänyt omia ehdotuksiaan tarvittavista uudistuksista. Toiveena on edesauttaa kasvua mm. tuotekehitystuilla, koulutuspanostuksilla, maahanmuuton edistämisellä ja kustannuskilpailukyvystä huolehtimisella. Vastapainoksi tarvitaan fiksumpaa julkisten menojen käyttöä.

Hintojen nousu hidastuu ensi vuonna dramaattisesti

Inflaation ennustaminen on vaikeaa. Ensi vuonna ennustaminen on vieläkin vaikeampaa, koska takana on hurja nousupiikki, jonka jatkumiseen vaikuttavat monet asiat. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa kuitenkin, että kaikille hinnoille on tulossa ensi vuoden kuluessa vastaan koko ajan korkeampia vertailulukuja vuoden takaisesta kehityksestä. Se jo määritelmällisesti hidastaa inflaatiota, ilman uusia kiihdyttäviä tekijöitä.

Kangasharjun mukaan uusia, inflaatiota kiihdyttäviä tekijöitä ei ole nyt näköpiirissä.

– Taantuma on tulossa, mikä vähentää kysyntää. Keskuspankit ovat edelleen nostamassa korkoja, ja korkojen nousun vaikutus talouteen tulee jopa vuoden viiveellä. Hintojen nousu siis hidastuu ensi vuonna dramaattisesti. Jos hyvin käy, vuoden päästä, vuoden viimeisinä kuukausina, hinnat ovat enää vähän tämän vuoden loppua korkeammalla, ennakoi Kangasharju.

Hän povaa koko vuoden inflaation keskiarvon asettuvan vain vähän keskuspankin kahden prosentin tavoitetta korkeammalle. Hyvän kehityksen tiellä voivat kuitenkin olla niin valtioiden tukitoimet ja elvytys kuin käsillä oleva palkkakierroskin.

– Optimistiselle ennusteelleni on sodan ja siihen liittyvän kaasukriisin lisäksi kaksi vastavoimaa. Toinen on finanssipoliittinen elvytys sekä sähkön ja kaasun käyttäjien tukitoimet, toinen on palkkakierros. Jos palkkakierroksella erehdytään luulemaan korkeaa inflaatiotamme pitkäaikaiseksi, hinnoittelemme itsemme ulos markkinoilta, Etlan Kangasharju varoittaa.

Kela-korvausten poisto lisää terveysmatkailua

Ensi vuonna aloittavat Suomessa toimintansa uudet hyvinvointialueet, joten sote tuo suuria haasteita paitsi hallitukselle, myös yksityisille kansalaisille. Hallitus on jo päättänyt poistaa ja leikata Kela-korvauksia, ja eduskunnan käsittelyssä lisäbudjettilakina on myös ehdotus rajat ylittävän terveydenhuollon korvauskäytännön muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan toisessa EU-maassa saadun hoidon kustannuksista korvattaisiin enintään oman hyvinvointialueen tuottaman hoidon kustannuksia vastaava määrä.

– Uuden lain hyväksymisen jälkeen, kun tilanne tulee yleiseen tietoon, kasvaa terveysmatkailu ulkomaille merkittävästi. Tämä johtaa uusille kierroksille myös keskustelussa terveydenhuollon rahoituksesta ja asiakkaan valinnanvapauden lainsäädännöllisistä epäjohdonmukaisuuksista, ennakoi Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.

“Koulutetut tuottavat innovaatioita ja maksavat enemmän veroja”

Suomen valtiontalous on epätasapainossa, ja talouskasvu vaatii “lisäboostia”, katsoo myös Etlan Senior Fellow-tutkija Joonas Tuhkuri. MIT:ssa tänä vuonna tohtoriksi väitellyt Tuhkuri aloittaa ensi vuonna Tukholman yliopiston taloustieteen apulaisprofessorina.

Hänen mukaansa talouskasvun edellytysten parantamisessa tärkeää on erityisesti osaaminen ja koulutus. Talouden rakennemuutos on lisännyt osaamisen kysyntää, ja osaamisen ylläpitäminen kilpailukykyisenä edellyttää usein osaamisen jatkuvaa kasvattamista.

– Vuodelta 2023 toivon keskittymistä kulujen ja menojen lisäksi Suomen talouskasvun edellytysten, kuten osaamisen ja koulutuksen parantamiseen. Korkeasti koulutetut tuottavat keskimäärin enemmän innovaatioita ja maksavat enemmän veroja, toteaa Joonas Tuhkuri.

Suomi ei ole vastannut osaamisen kysynnän kasvuun. Vuonna 2021 uusista ylioppilaista 83 prosenttia haki jatkokoulutukseen, mutta 63 prosenttia valmistuneista ei kuitenkaan jatkanut opintojaan. Tämä sijoittaa Suomen OECD-maista alimpaan luokkaan.