Mitä uutta rytmihäiriöiden hoidossa?
”Rytmihäiriöt voidaan jakaa kahteen ryhmään, hitaisiin ja nopeisiin rytmihäiriöihin. Molempien kohdalla tärkeää on riskitekijöiden hoito sekä elämäntapojen korjaus. Liian hitaaseen, vaikeita oireita aiheuttavaan rytmiin ei ole olemassa hyvää lääkettä, vaan potilaalle joudutaan asentamaan pysyvä sydämen tahdistin. Nopeita rytmihäiriöitä hoidetaan lääkkeiden lisäksi myös katetriablaatiolla ja joskus harvoin kirurgisesti”, sanoo HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen.
Rytmihäiriön diagnosoinnissa viitteellistä tietoa rytmihäiriön tyypistä, mekanismista ja hoitovaihtoehdoista saadaan esitietojen, kliinisen tutkimuksen, laboratoriokokeiden ja kuvantamistutkimuksen kautta. Rytmihäiriön tarkka diagnoosi edellyttää kuitenkin aina rytmihäiriön aikana rekisteröityä sydänfilmiä eli EKG:ta.
Tahdistinhoito on viime vuosina kehittynyt paljon. Uusia sydämen tahdistustapoja ovat johdoton tahdistin ja sydämen johtoratatahdistus. Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoidossa rytmihäiriötahdistin on avainasemassa. Nykyään on käytössä myös laitteita, jotka voidaan asentaa kokonaan ihon alle eikä sydämeen tarvitse viedä johtoja.
Myös katetriablaatiohoito on kehittynyt huimasti. Katetriablaatiossa rytmihäiriötä aiheuttava rakenne hoidetaan verisuoniteitse erityistä hoitokatetria käyttäen. Käytössä on myös laitteita, joiden avulla hoitokatetria voidaan ohjata etänä toimenpidesalin ulkopuolelta.
HUSissa otettiin pari vuotta sitten ensimmäisenä maailmassa käyttöön toisen sukupolven magneettinavigointilaite. Sen avulle voidaan hoitaa monia rytmihäiriöitä, joiden hoito ei tavanomaisilla käsin ohjattavilla hoitokatetreilla onnistu.
Tulevaisuudessa rytmihäiriöiden hoidossa voidaan todennäköisesti hyödyntää myös geeniterapiaa esimerkiksi biologisen tahdistimen muodossa.
Katso tästä aiheesta myös Suorana HUSista -info 8.9.2022. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme.
Lisätietoja medialle:
HUSin mediapalvelun yhteystiedot
Den svenska versionen av nyhet publiceras inom kort.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme