Miten vanki, mielenterveyskuntoutuja tai maahanmuuttaja pärjää nyky-yhteiskunnassa?
Kristiina Brunilaa kiinnostaa, miten erityisesti koulutuspolitiikka muokkaa sellaisten lasten ja nuorten elämää, jotka parhaillaan ovat koulutuksessa mutta myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella erilaisten toimenpiteiden kohteina. Opettajilla sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on useimmiten jo lähtökohtaisesti vahvoja ennakko-oletuksia siitä, millaisia heidän opetukseensa tulevat ovat ja joita he näitä tunnistamatta uusintavat omassa toiminnassaan.
Laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä
Brunilan mielestä tarvitaan enemmän laajaa yhteiskunnallista ja kriittistä ymmärrystä siitä, minkä takia esimerkiksi mielenterveys on tällä hetkellä niin kovin keskusteltu teema. Samalla erilaisten diagnoosien määrä on kasvanut.
– Valitettavan vähän pohditaan sitä, mistä on laajemmin kysymys, ja helposti pidetään itsestäänselvyytenä sitä, että lapset ja nuoret voivat huonosti, Brunila toteaa.
Tähän ratkaisuksi esitetään yksilöön kohdistuvia toimia kuten moniammatillisia tiimejä ja lääkitystä. Samoin syrjäytymistä on koetettu ehkäistä lukuisten lyhytkestoisten toimenpiteiden avulla. Lasten ja nuorten asemaa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu on edelleen huolipuhetta aikuisilta aikuisille.
Brunilan mukaan on paljon projekteja ja resursseja, jotka eivät kohtaa nuoria. Valtavasta määrästä kuntouttamista, kotouttamista ja kaikesta muusta hyvää tarkoittavasta ei ole välttämättä näyttöä, että ne auttaisivat nuorta koulutukseen tai työelämään. Potentiaalia jää käyttämättä, rahat valuvat hukkaan.
Hyvää tarkoittaminen ei riitä
Usein on pidetty itsestään selvänä sitä, että ongelma on yksilössä, jota lähdetään erilaisin toimin kehittämään, kuntouttamaan, kasvattamaan, kouluttamaan, eheyttämään ja voimaannuttamaan. Tämä ei Brunilan mukaan ole uutta, koska samaan aikaan kysymys hyvinvoinnista on muuttunut yksilölliseksi. Ongelmallista on kuitenkin se, että lasten, nuorten ja heidän perheidensä kohtaamat ongelmat, kuten koulutuksen ja työn puute, köyhyys, tai se, ettei ole varaa opiskella, ovat yhteiskunnallisia ongelmia.
– Lähtökohtaisesti koulutuksesta puhutaan ikään kuin yhteistä hyvää kaikille tuottavana, ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, Brunila lataa.
Kasvatustieteetkään eivät saa synninpäästöä
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toimiva Youth on the move- projektissa ja koko Brunilan tutkimusryhmässä tutkitaan sitä, miten erilaisilla yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla käytännöillä rakennetaan ja ylläpidetään eriarvoisuutta. Tähän syyllistyvät myös kasvatustieteet, jotka Brunilan mukaan usein jättävät huomiotta eriarvoisuuteen, syrjäytymiseen, köyhyyteen, rasismiin, kiusaamiseen, marginalisointiin liittyviä teemoja tai sitten niitä tarkastellaan melko yksilölähtöisesti ja psykologisesti. Samalla jätetään laajempia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja historiallisia näkökulmia ulkopuolelle.
Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella
On monia syitä nuorten jäämiseen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, ja ne usein kohdistuvat yksilöön esimerkiksi mielenterveyden ongelmina tai taustaan kuten vankilaan, kotiin, maahanmuuttajuuteen.
– Tutkimuksemme kohdistuu myös korkeakoulutuksessa oleviin nuoriin aikuisiin sekä lapsiin ja nuoriin, jotka nähdään ongelmina päiväkodissa ja koulussa, Brunila kertoo. Meillä on varsin laaja fokus ja aineisto mikä mahdollistaa tarkastella tilannetta hyvin erilaisista näkökulmista ja vertailevasti.
Tutkijat ovat viime vuosina vierailleet lukuisissa koulutusorganisaatioissa, ohjaavassa nuorisotyössä, päiväkodeissa, kouluissa, vankiloissa ja erilaisissa lyhytkestoisissa projekteissa. He ovat haastatelleet useita satoja lapsia ja nuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä aikuisia ja viranomaisia. Tutkimuksessa on analysoitu poliittisia dokumentteja, asiakirjoja, mediatekstejä ja tilastoja.
Tutkimuksella on selvästi tilaus, sillä Youth on the move on tuottanut yli kolmekymmentä korkeatasoista kansainvälistä julkaisua, paljon huomiota saaneita kansainvälisiä ja kansallisia tilaisuuksia, tutkijavaihtoa ja vierailuja eri yliopistoihin, useita pro gradu-tutkielmia ja viimeistelyvaiheeseen saatuja väitöskirjoja.
Lisätietoja:
Kristiina Brunila, puh. 050 310 9827, s-posti kristiina.brunila@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme