Monikielinen opetus tukee opiskelijoiden työllistymistä – monet uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla
Hillamaria Pirhosen (FM) väitöskirjassa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta, työelämän kieliosaamisesta ja itsestä kielenoppijana, sekä miten käsitykset muuttuivat kandidaattiopintojen ja niihin kiinnittyvien, monikielisten viestintä- ja kieliopintojaksojen aikana.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pitivät englantia itsestään selvänä taitona, jonka käyttäminen kuitenkin aiheutti osalle jännitystä. Opintojen päätteeksi he kuvailivat sitä viestinnän välineenä, eivätkä enää oppiaineena. Opiskelijat myös käyttivät englantia aiempaa varmemmin opintojensa lopussa.
Käsitykset ruotsista ja muista vieraista kielistä eivät muuttuneet yhtä paljon, vaan ne näyttäytyivät myös tutkimusjakson päätteeksi pääasiassa kielinä, joita opiskellaan formaalissa opetuksessa tai opitaan ulkomailla asuessa.
Viestintä- ja kieliopinnoissa käytettiin rinnakkain ja limittäin kaikkia opiskelijoiden osaamia kieliä, millä simuloitiin työelämässä tarvittavaa monikielistä osaamista. Opiskelijat tottuivat uuteen työtapaan nopeasti. Osa heistä myös kertoi oivaltaneensa opintojen aikana, että he voivat ymmärtää itsensä monikielisiksi toimijoiksi. Käsitykset kielestä oppimisen kohteena muuttuivat ajatukseksi siitä, että eri kieliä voi käyttää monipuolisesti eri yhteyksissä.
Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että vaikka opiskelijat periaatteessa arvelivat työelämän olevan monikielistä, henkilökohtaisella tasolla monet uskoivat pärjäävänsä englannilla. Opiskelijoiden puheissa vallitsikin usein ristiriita siinä, mitä työelämän ajateltiin olevan yleisellä tasolla, ja mitä sen käytännössä uskottiin olevan omalla kohdalla.
Tutkimuksen perusteella siis vaikuttaa siltä, että monikielinen opetus ja sen sisältämä reflektiivinen toiminta kehittää opiskelijoiden kielitietoisuutta, ja on yksi tapa tukea opiskelijoiden työllistymistä monikielisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Opetuksen kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen myös työtä, jotta opiskelijat kokisivat monikielisyyden yhä vahvemmin osaksi omaa osaamistaan ja motivoituisivat entistä enemmän kehittämään laajasti omaa kielirepertuaariaan.
FM Hillamaria Pirhosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education" tarkastetaan la 28.1.2023 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii kehittämispäällikkö, FT Heidi Jauni (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Maria Ruohotie-Lyhty (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9277-4
Taustatietoa:
Hillamaria Pirhonen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa.
Yhteystiedot: Hillamaria Pirhonen, hillamaria.pirhonen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
