Jyväskylän yliopisto

Monikielinen opetus tukee opiskelijoiden työllistymistä – monet uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla

Jaa
Suomalaiset opiskelevat aiempaa vähemmän kieliä, mutta työelämässä odotetaan monikielistä ja kansainvälistä osaamista. Kuitenkin tutkimuksen mukaan monet uskoivat pärjäävänsä englannilla.

Hillamaria Pirhosen (FM) väitöskirjassa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta, työelämän kieliosaamisesta ja itsestä kielenoppijana, sekä miten käsitykset muuttuivat kandidaattiopintojen ja niihin kiinnittyvien, monikielisten viestintä- ja kieliopintojaksojen aikana.

Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pitivät englantia itsestään selvänä taitona, jonka käyttäminen kuitenkin aiheutti osalle jännitystä. Opintojen päätteeksi he kuvailivat sitä viestinnän välineenä, eivätkä enää oppiaineena. Opiskelijat myös käyttivät englantia aiempaa varmemmin opintojensa lopussa.

Käsitykset ruotsista ja muista vieraista kielistä eivät muuttuneet yhtä paljon, vaan ne näyttäytyivät myös tutkimusjakson päätteeksi pääasiassa kielinä, joita opiskellaan formaalissa opetuksessa tai opitaan ulkomailla asuessa.

Viestintä- ja kieliopinnoissa käytettiin rinnakkain ja limittäin kaikkia opiskelijoiden osaamia kieliä, millä simuloitiin työelämässä tarvittavaa monikielistä osaamista. Opiskelijat tottuivat uuteen työtapaan nopeasti. Osa heistä myös kertoi oivaltaneensa opintojen aikana, että he voivat ymmärtää itsensä monikielisiksi toimijoiksi. Käsitykset kielestä oppimisen kohteena muuttuivat ajatukseksi siitä, että eri kieliä voi käyttää monipuolisesti eri yhteyksissä.

Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että vaikka opiskelijat periaatteessa arvelivat työelämän olevan monikielistä, henkilökohtaisella tasolla monet uskoivat pärjäävänsä englannilla. Opiskelijoiden puheissa vallitsikin usein ristiriita siinä, mitä työelämän ajateltiin olevan yleisellä tasolla, ja mitä sen käytännössä uskottiin olevan omalla kohdalla.

Tutkimuksen perusteella siis vaikuttaa siltä, että monikielinen opetus ja sen sisältämä reflektiivinen toiminta kehittää opiskelijoiden kielitietoisuutta, ja on yksi tapa tukea opiskelijoiden työllistymistä monikielisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Opetuksen kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen myös työtä, jotta opiskelijat kokisivat monikielisyyden yhä vahvemmin osaksi omaa osaamistaan ja motivoituisivat entistä enemmän kehittämään laajasti omaa kielirepertuaariaan.

FM Hillamaria Pirhosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education" tarkastetaan la 28.1.2023 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii kehittämispäällikkö, FT Heidi Jauni (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Maria Ruohotie-Lyhty (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9277-4

Taustatietoa:

Hillamaria Pirhonen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa.

Yhteystiedot: Hillamaria Pirhonen, hillamaria.pirhonen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote

Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.

Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).

Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.

Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye