Monikielinen opetus tukee opiskelijoiden työllistymistä – monet uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla
25.1.2023 11:08:19 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Hillamaria Pirhosen (FM) väitöskirjassa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta, työelämän kieliosaamisesta ja itsestä kielenoppijana, sekä miten käsitykset muuttuivat kandidaattiopintojen ja niihin kiinnittyvien, monikielisten viestintä- ja kieliopintojaksojen aikana.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pitivät englantia itsestään selvänä taitona, jonka käyttäminen kuitenkin aiheutti osalle jännitystä. Opintojen päätteeksi he kuvailivat sitä viestinnän välineenä, eivätkä enää oppiaineena. Opiskelijat myös käyttivät englantia aiempaa varmemmin opintojensa lopussa.
Käsitykset ruotsista ja muista vieraista kielistä eivät muuttuneet yhtä paljon, vaan ne näyttäytyivät myös tutkimusjakson päätteeksi pääasiassa kielinä, joita opiskellaan formaalissa opetuksessa tai opitaan ulkomailla asuessa.
Viestintä- ja kieliopinnoissa käytettiin rinnakkain ja limittäin kaikkia opiskelijoiden osaamia kieliä, millä simuloitiin työelämässä tarvittavaa monikielistä osaamista. Opiskelijat tottuivat uuteen työtapaan nopeasti. Osa heistä myös kertoi oivaltaneensa opintojen aikana, että he voivat ymmärtää itsensä monikielisiksi toimijoiksi. Käsitykset kielestä oppimisen kohteena muuttuivat ajatukseksi siitä, että eri kieliä voi käyttää monipuolisesti eri yhteyksissä.
Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että vaikka opiskelijat periaatteessa arvelivat työelämän olevan monikielistä, henkilökohtaisella tasolla monet uskoivat pärjäävänsä englannilla. Opiskelijoiden puheissa vallitsikin usein ristiriita siinä, mitä työelämän ajateltiin olevan yleisellä tasolla, ja mitä sen käytännössä uskottiin olevan omalla kohdalla.
Tutkimuksen perusteella siis vaikuttaa siltä, että monikielinen opetus ja sen sisältämä reflektiivinen toiminta kehittää opiskelijoiden kielitietoisuutta, ja on yksi tapa tukea opiskelijoiden työllistymistä monikielisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Opetuksen kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen myös työtä, jotta opiskelijat kokisivat monikielisyyden yhä vahvemmin osaksi omaa osaamistaan ja motivoituisivat entistä enemmän kehittämään laajasti omaa kielirepertuaariaan.
FM Hillamaria Pirhosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education" tarkastetaan la 28.1.2023 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii kehittämispäällikkö, FT Heidi Jauni (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Maria Ruohotie-Lyhty (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9277-4
Taustatietoa:
Hillamaria Pirhonen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa.
Yhteystiedot: Hillamaria Pirhonen, hillamaria.pirhonen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
