Jyväskylän yliopisto

Monikielinen opetus tukee opiskelijoiden työllistymistä – monet uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla

Jaa

Suomalaiset opiskelevat aiempaa vähemmän kieliä, mutta työelämässä odotetaan monikielistä ja kansainvälistä osaamista. Kuitenkin tutkimuksen mukaan monet uskoivat pärjäävänsä englannilla.

Hillamaria Pirhosen (FM) väitöskirjassa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta, työelämän kieliosaamisesta ja itsestä kielenoppijana, sekä miten käsitykset muuttuivat kandidaattiopintojen ja niihin kiinnittyvien, monikielisten viestintä- ja kieliopintojaksojen aikana.

Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pitivät englantia itsestään selvänä taitona, jonka käyttäminen kuitenkin aiheutti osalle jännitystä. Opintojen päätteeksi he kuvailivat sitä viestinnän välineenä, eivätkä enää oppiaineena. Opiskelijat myös käyttivät englantia aiempaa varmemmin opintojensa lopussa.

Käsitykset ruotsista ja muista vieraista kielistä eivät muuttuneet yhtä paljon, vaan ne näyttäytyivät myös tutkimusjakson päätteeksi pääasiassa kielinä, joita opiskellaan formaalissa opetuksessa tai opitaan ulkomailla asuessa.

Viestintä- ja kieliopinnoissa käytettiin rinnakkain ja limittäin kaikkia opiskelijoiden osaamia kieliä, millä simuloitiin työelämässä tarvittavaa monikielistä osaamista. Opiskelijat tottuivat uuteen työtapaan nopeasti. Osa heistä myös kertoi oivaltaneensa opintojen aikana, että he voivat ymmärtää itsensä monikielisiksi toimijoiksi. Käsitykset kielestä oppimisen kohteena muuttuivat ajatukseksi siitä, että eri kieliä voi käyttää monipuolisesti eri yhteyksissä.

Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että vaikka opiskelijat periaatteessa arvelivat työelämän olevan monikielistä, henkilökohtaisella tasolla monet uskoivat pärjäävänsä englannilla. Opiskelijoiden puheissa vallitsikin usein ristiriita siinä, mitä työelämän ajateltiin olevan yleisellä tasolla, ja mitä sen käytännössä uskottiin olevan omalla kohdalla.

Tutkimuksen perusteella siis vaikuttaa siltä, että monikielinen opetus ja sen sisältämä reflektiivinen toiminta kehittää opiskelijoiden kielitietoisuutta, ja on yksi tapa tukea opiskelijoiden työllistymistä monikielisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Opetuksen kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen myös työtä, jotta opiskelijat kokisivat monikielisyyden yhä vahvemmin osaksi omaa osaamistaan ja motivoituisivat entistä enemmän kehittämään laajasti omaa kielirepertuaariaan.

FM Hillamaria Pirhosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education" tarkastetaan la 28.1.2023 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii kehittämispäällikkö, FT Heidi Jauni (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Maria Ruohotie-Lyhty (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9277-4

Taustatietoa:

Hillamaria Pirhonen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa.

Yhteystiedot: Hillamaria Pirhonen, hillamaria.pirhonen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Panostukset T&K-menoihin kasvattaneet merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta - nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla2.2.2023 15:00:00 EET | Tiedote

Suomessa on osana kansallista strategiaa lisätty tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä panostuksia yli 20 prosentilla vuosien 2017–2021 välillä. Tarkastelukaudella yritysten osuus T&K-menoista on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Panostukset ovat auttaneet kasvattamaan sekä kansallisen tason että maakuntien bruttokansantuotetta. Nopeimmin bruttokansantuote on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Kansallisella tasolla lähes 50 % kaikista T&K-menoista kohdistuu Uudenmaan maakuntaan.

Yli puolet suomalaisnuorista seuraa uutisia perinteisen median digisovelluksista2.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Nuorten ajatellaan lukevan hyvin vähän perinteisiä uutisia ja kuluttavan aikansa lähinnä sosiaalisessa mediassa. Tuore kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että yli puolet suomalaisista teini-ikäisistä käyttää perinteisen median verkkosivuja ja digisovelluksia uutislähteenä melko usein. Kolmasosa nuorista silti lukee uutisia harvoin ja törmää uutisiin yleensä sattumalta sosiaalisessa mediassa, mikä voi altistaa heidät helpommin väärälle tiedolle ja valeuutisille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme