Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ryMaa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

MTK:n metsäjohtokunta: Suomalaista perhemetsänomistusta pitää kohdella verotuksessa tasapuolisesti

Jaa

Entistä suurempi osa myytävistä metsätiloista päätyy institutionaalisille sijoittajille. MTK:n metsäjohtokunta on huolissaan kehityksestä ja kokee, että syynä siihen on verotuksen epäoikeudenmukaisuus.

Luonnonvarakeskuksen uusimman metsämaan omistustilaston mukaan metsänomistusrakenteemme on murroksessa. Institutionaalisten sijoittajien ostamien metsätilojen osuus on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana ja omistusrakenteen muutos näkyy jo tilastoissakin.  

Suomessa perhemetsänomistajat maksavat tuloistaan pääomatuloveroa, joka on nopeasti kiristynyt yhteisöverotusta korkeammaksiSuomessa on tällä hetkellä Euroopan kirein pääomatulovero. Yhteisöverokantaa merkittävästi kireämpi pääomatulovero suosii ulkomaista omistusta, koska pääomatuloveroa maksavat pääasiasiassa suomalaiset metsänomistajat, pk-yrittäjät ja piensijoittajat.   

MTK:n metsäjohtokunnan mielestä on tärkeää, että kotimaisen perhemetsänomistuksen edellytykset kyetään turvaamaan. Sitä ei saa verotuksellisesti kohdella epäedullisesti muihin metsänomistusmuotoihin verrattuna. Perhemetsätalous on tae kestävästä kehityksestä, jota yhteiskunnan pitää politiikkatoimillaan tukea, ei vaikeuttaa. Osana perhemetsätaloutta suomalainen yhteismetsämalli mahdollistaa perhemetsätaloudelle suurmetsätalouden edut. 

Suomalainen yksityiseen maanomistukseen perustuva perhemetsäomistus on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Suomessa yksityiset omistavat noin 60 % metsämaasta ja myyvät noin 80% teollisuuden kotimaasta ostamasta raakapuusta. Keskimääräinen metsätilan koko on noin 30 hehtaaria ja omistajan keski-ikä hieman yli 60-vuotta. 

Metsänomistuksemme perustuu ylisukupolvisen kestävyyden periaatteeseen, jossa metsät halutaan aina jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin ne on itse saatu. Hyvänä osoituksena tästä on lähes kaksinkertaistunut metsiemme puumäärä ja kasvu viimeisen 50-vuoden aikana.   

Valtaosalle perhemetsänomistajia myös metsien muut arvot kuin puuntuotanto ovat tärkeitä. Hajautunut päätöksenteko ja metsänomistajien moninaiset tavoitteet myös turvaavat esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuutta ja mahdollistavat ilmastotavoitteiden toteutumisen. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

puheenjohtaja Juha Marttila puh. 050 341 3167

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta25.6.2019 11:56:52 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.

Kasvisten ensisadot valmistumassa14.6.2019 08:39:56 EESTTiedote

Uusi kasvisvuosi pyörähtää Suomessa käyntiin tuttuun tapaan kesäkuun puolivälissä, kun ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada. Varhaiskaalit, mansikat, uuden sadon perunat, vihreät parsat, sipuli-, retiisi-, porkkana- ja naurisniput, raparperi ja mehevän raikas jäävuorisalaatti aloittavat kasviskesän. Lähellä tuotettuihin, primööreiksi kutsuttuihin esikoisiin kannattaa suhtautua erityisinä herkkuina. Mehukkuus, rapea suutuntuma ja makuvivahteet ovat erilaiset kuin vastaavissa, kauempaa tuoduissa ja varastoiduissa kasviksissa. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään viikolla 25 (17.–23.6.2019).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme