MTK:n metsäjohtokunta: Suomalaista perhemetsänomistusta pitää kohdella verotuksessa tasapuolisesti
Luonnonvarakeskuksen uusimman metsämaan omistustilaston mukaan metsänomistusrakenteemme on murroksessa. Institutionaalisten sijoittajien ostamien metsätilojen osuus on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana ja omistusrakenteen muutos näkyy jo tilastoissakin.
Suomessa perhemetsänomistajat maksavat tuloistaan pääomatuloveroa, joka on nopeasti kiristynyt yhteisöverotusta korkeammaksi. Suomessa on tällä hetkellä Euroopan kirein pääomatulovero. Yhteisöverokantaa merkittävästi kireämpi pääomatulovero suosii ulkomaista omistusta, koska pääomatuloveroa maksavat pääasiasiassa suomalaiset metsänomistajat, pk-yrittäjät ja piensijoittajat.
MTK:n metsäjohtokunnan mielestä on tärkeää, että kotimaisen perhemetsänomistuksen edellytykset kyetään turvaamaan. Sitä ei saa verotuksellisesti kohdella epäedullisesti muihin metsänomistusmuotoihin verrattuna. Perhemetsätalous on tae kestävästä kehityksestä, jota yhteiskunnan pitää politiikkatoimillaan tukea, ei vaikeuttaa. Osana perhemetsätaloutta suomalainen yhteismetsämalli mahdollistaa perhemetsätaloudelle suurmetsätalouden edut.
Suomalainen yksityiseen maanomistukseen perustuva perhemetsäomistus on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Suomessa yksityiset omistavat noin 60 % metsämaasta ja myyvät noin 80% teollisuuden kotimaasta ostamasta raakapuusta. Keskimääräinen metsätilan koko on noin 30 hehtaaria ja omistajan keski-ikä hieman yli 60-vuotta.
Metsänomistuksemme perustuu ylisukupolvisen kestävyyden periaatteeseen, jossa metsät halutaan aina jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin ne on itse saatu. Hyvänä osoituksena tästä on lähes kaksinkertaistunut metsiemme puumäärä ja kasvu viimeisen 50-vuoden aikana.
Valtaosalle perhemetsänomistajia myös metsien muut arvot kuin puuntuotanto ovat tärkeitä. Hajautunut päätöksenteko ja metsänomistajien moninaiset tavoitteet myös turvaavat esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuutta ja mahdollistavat ilmastotavoitteiden toteutumisen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
puheenjohtaja Juha Marttila puh. 050 341 3167
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön29.9.2025 09:20:14 EEST | Tiedote
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme