Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko lähes 8 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä
Vuoden 2022 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] 890 milj. euron edestä. Yli puolet nostoista tekivät mikro- ja pienyritykset. Muista rahoituslaitoksista eniten uusia lainoja yrityksille myönsivät ajoneuvorahoitusyhtiöt; lainat kattoivat kolmasosan uusista lainoista.
Vuoden 2022 toisella neljänneksellä uusien yrityslainanostojen yleisin lainatyyppi oli tavanomaiset yrityslainat (360 milj. euroa) ja factoringrahoitus (340 milj. euroa) oli toiseksi yleisin. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 7,8 %[2]. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 3,3 % ja factoringrahoituksen 15,6 %.
Kesäkuun 2022 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,5 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,26 %[3]. Kannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,2 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2 mrd. euroa). Suurin osa yrityslainakannasta oli vakuudettomia ja vakuusvajeellisia lainoja (3,7 mrd. euroa).
Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä on suurin osuus yrityslainakannasta (3,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2022 lopussa eniten lainoja oli myönnetty energia-, teollisuus- sekä kuljetus- ja varastointitoimialoille. Energia-alan yritysten lainakanta oli ainoana yli miljardi euroa.
Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvu oli nopeampaa kuin luottolaitosten
Kesäkuussa 2022 luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,1 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 6,5 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvuvauhti (12,5 %) oli kesäkuussa huomattavasti nopeampaa kuin luottolaitosten. Kesäkuussa 2022 luottolaitosten yrityslainakannan keskikorko (1,51 %) oli alhaisempi kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan (2,26 %). Korkoeroja selittävät esimerkiksi erot toimijoiden yritysasiakaskunnassa: luottolaitokset ovat myöntäneet suuryrityksille suhteellisesti eniten lainoja, kun taas muilla rahoituslaitoksilla mikro- ja pienyritykset ovat uusien yrityslainanostojen perusteella suurin asiakaskunta.
Lisätietoja antavat
Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius@bof.fi
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2023 aikana.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[3] Pl. non-recourse factoring.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme