Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko lähes 8 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä
15.9.2022 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] 890 milj. euron edestä. Yli puolet nostoista tekivät mikro- ja pienyritykset. Muista rahoituslaitoksista eniten uusia lainoja yrityksille myönsivät ajoneuvorahoitusyhtiöt; lainat kattoivat kolmasosan uusista lainoista.
Vuoden 2022 toisella neljänneksellä uusien yrityslainanostojen yleisin lainatyyppi oli tavanomaiset yrityslainat (360 milj. euroa) ja factoringrahoitus (340 milj. euroa) oli toiseksi yleisin. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 7,8 %[2]. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 3,3 % ja factoringrahoituksen 15,6 %.
Kesäkuun 2022 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,5 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,26 %[3]. Kannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,2 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2 mrd. euroa). Suurin osa yrityslainakannasta oli vakuudettomia ja vakuusvajeellisia lainoja (3,7 mrd. euroa).
Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä on suurin osuus yrityslainakannasta (3,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2022 lopussa eniten lainoja oli myönnetty energia-, teollisuus- sekä kuljetus- ja varastointitoimialoille. Energia-alan yritysten lainakanta oli ainoana yli miljardi euroa.
Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvu oli nopeampaa kuin luottolaitosten
Kesäkuussa 2022 luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,1 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 6,5 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvuvauhti (12,5 %) oli kesäkuussa huomattavasti nopeampaa kuin luottolaitosten. Kesäkuussa 2022 luottolaitosten yrityslainakannan keskikorko (1,51 %) oli alhaisempi kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan (2,26 %). Korkoeroja selittävät esimerkiksi erot toimijoiden yritysasiakaskunnassa: luottolaitokset ovat myöntäneet suuryrityksille suhteellisesti eniten lainoja, kun taas muilla rahoituslaitoksilla mikro- ja pienyritykset ovat uusien yrityslainanostojen perusteella suurin asiakaskunta.
Lisätietoja antavat
Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius@bof.fi
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2023 aikana.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[3] Pl. non-recourse factoring.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin järjestämä Maksufoorumi 27.5.202621.5.2026 09:00:00 EEST | Kutsu
Tilaisuuden teemat ovat maksamisen ekosysteemin muutos ja maksupetosten torjunta.
Kraftfull finansiell reglering nödvändig för att skydda mot kriser20.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det finansiella systemet i Finland är fortsatt stabilt, fastän internationella konflikter tidvis har skakat finansmarknaden och de stigande marknadsräntorna har fått bostadshandeln att bromsa in. Kraftfulla regler för banker skyddar mot finanskriser och stöder hållbar ekonomisk tillväxt. Man bör inte ge avkall på de finländska bankernas och låntagarnas slagkraftighet. En djupare europeisk kapitalmarknad skulle ge fart åt tillväxten och förstärka Europas strategiska autonomi.
Vahvaa rahoitussääntelyä tarvitaan suojaksi kriiseiltä20.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka kansainväliset konfliktit ovat ajoittain ravisuttaneet rahoitusmarkkinoita ja markkinakorkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa. Vahva pankkisääntely suojaa finanssikriiseiltä ja tukee kestävää talouskasvua. Suomalaisten pankkien ja lainanottajien iskunkestävyydestä ei tulisi tinkiä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat vauhdittaisivat kasvua ja vahvistaisivat Euroopan strategista autonomiaa.
Strong financial regulation needed for shielding against crises20.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
Finland’s financial system has remained stable, although financial markets have been shaken at times by international conflicts and the housing market has slowed due to the rise in market interest rates. Strong banking regulation provides protection against financial crises and underpins sustainable economic growth. The resilience of Finnish banks and borrowers should not be compromised. Deeper European capital markets would boost growth and strengthen Europe’s strategic autonomy.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 20.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2026 13:55:34 EEST | Kutsu
Miten ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat talouteen ja rahoitusjärjestelmään? Miten voidaan jatkossakin turvata Suomen pankkisektorin ja lainanottajien riskinkestävyys? Miltä asuntomarkkinoilla näyttää? Mikä olisi yhteisen eurooppalaisen talletussuojan merkitys?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

