Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko lähes 8 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] 890 milj. euron edestä. Yli puolet nostoista tekivät mikro- ja pienyritykset. Muista rahoituslaitoksista eniten uusia lainoja yrityksille myönsivät ajoneuvorahoitusyhtiöt; lainat kattoivat kolmasosan uusista lainoista.
Vuoden 2022 toisella neljänneksellä uusien yrityslainanostojen yleisin lainatyyppi oli tavanomaiset yrityslainat (360 milj. euroa) ja factoringrahoitus (340 milj. euroa) oli toiseksi yleisin. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 7,8 %[2]. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 3,3 % ja factoringrahoituksen 15,6 %.
Kesäkuun 2022 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,5 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,26 %[3]. Kannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,2 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2 mrd. euroa). Suurin osa yrityslainakannasta oli vakuudettomia ja vakuusvajeellisia lainoja (3,7 mrd. euroa).
Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä on suurin osuus yrityslainakannasta (3,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2022 lopussa eniten lainoja oli myönnetty energia-, teollisuus- sekä kuljetus- ja varastointitoimialoille. Energia-alan yritysten lainakanta oli ainoana yli miljardi euroa.
Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvu oli nopeampaa kuin luottolaitosten
Kesäkuussa 2022 luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,1 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 6,5 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvuvauhti (12,5 %) oli kesäkuussa huomattavasti nopeampaa kuin luottolaitosten. Kesäkuussa 2022 luottolaitosten yrityslainakannan keskikorko (1,51 %) oli alhaisempi kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan (2,26 %). Korkoeroja selittävät esimerkiksi erot toimijoiden yritysasiakaskunnassa: luottolaitokset ovat myöntäneet suuryrityksille suhteellisesti eniten lainoja, kun taas muilla rahoituslaitoksilla mikro- ja pienyritykset ovat uusien yrityslainanostojen perusteella suurin asiakaskunta.
Lisätietoja antavat
Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius@bof.fi
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2023 aikana.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[3] Pl. non-recourse factoring.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Kiinan talouden ennusteen julkaisu vuosille 2025–20274.11.2025 10:54:07 EET | Kutsu
Miten Kiinan talouskasvu kehittyy lähivuosina? Miten Kiinan kehitys linkittyy muutoksiin maailmantaloudessa? Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT esittelee Kiinan talouden ennusteen vuosille 2025–2027 maanantaina 10.11.2025 klo 13.00–15.30 järjestettävässä BOFIT Kiina-tietoiskussa.
Kutsu medialle: Kansainvälinen valuuttarahasto esittää arvionsa Suomen taloudesta3.11.2025 13:01:16 EET | Kutsu
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vierailevan valtuuskunnan johtaja Alex Pienkowski esittelee IMF:n laatiman Suomen taloutta koskevan arvion lehdistötilaisuudessa maanantaina 10.11.2025 klo 15.30. Tilaisuus järjestetään etätapahtumana Washington D.C:stä. IMF:n valtuuskunnan englanninkielinen lausunto julkaistaan lehdistötilaisuuden alkamisajankohtana sekä IMF:n että Suomen Pankin verkkopalveluissa. Lausunto edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä. IMF laatii lausunnosta tiivistelmän, josta Suomen Pankki julkaisee epävirallisen käännöksen suomeksi ja ruotsiksi. Valuuttarahasto arvioi jokaisen jäsenmaansa taloustilannetta säännöllisin välein. Vierailun aikana IMF:n valtuuskunta keskustelee Suomen taloudesta eri viranomaisten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Suomen Pankki vastaa Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon ja hoitaa IMF:n valtuuskunnan vierailun järjestelyt. IMF:n Suomen vierailun aikana tiedotusvälineiden edustajat kutsutaan v
Eurosystemets penningpolitiska beslut30.10.2025 15:20:48 EET | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä30.10.2025 15:20:48 EET | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Eurosystemet mot nästa fas av projektet för digital euro30.10.2025 12:01:42 EET | Beslut
ECB-rådet har i dag beslutat att gå vidare mot nästa fas i projektet för en digital euro. Detta beslut följer på det framgångsrika slutförandet av förberedelsefasen, inlett av Eurosystemet i november 2023, vilket lade grunden för utgivning av en digital euro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

