Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko lähes 8 % vuoden 2022 toisella neljänneksellä

Vuoden 2022 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] 890 milj. euron edestä. Yli puolet nostoista tekivät mikro- ja pienyritykset. Muista rahoituslaitoksista eniten uusia lainoja yrityksille myönsivät ajoneuvorahoitusyhtiöt; lainat kattoivat kolmasosan uusista lainoista.
Vuoden 2022 toisella neljänneksellä uusien yrityslainanostojen yleisin lainatyyppi oli tavanomaiset yrityslainat (360 milj. euroa) ja factoringrahoitus (340 milj. euroa) oli toiseksi yleisin. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 7,8 %[2]. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 3,3 % ja factoringrahoituksen 15,6 %.
Kesäkuun 2022 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,5 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,26 %[3]. Kannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,2 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2 mrd. euroa). Suurin osa yrityslainakannasta oli vakuudettomia ja vakuusvajeellisia lainoja (3,7 mrd. euroa).
Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä on suurin osuus yrityslainakannasta (3,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2022 lopussa eniten lainoja oli myönnetty energia-, teollisuus- sekä kuljetus- ja varastointitoimialoille. Energia-alan yritysten lainakanta oli ainoana yli miljardi euroa.
Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvu oli nopeampaa kuin luottolaitosten
Kesäkuussa 2022 luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,1 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 6,5 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan kasvuvauhti (12,5 %) oli kesäkuussa huomattavasti nopeampaa kuin luottolaitosten. Kesäkuussa 2022 luottolaitosten yrityslainakannan keskikorko (1,51 %) oli alhaisempi kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan (2,26 %). Korkoeroja selittävät esimerkiksi erot toimijoiden yritysasiakaskunnassa: luottolaitokset ovat myöntäneet suuryrityksille suhteellisesti eniten lainoja, kun taas muilla rahoituslaitoksilla mikro- ja pienyritykset ovat uusien yrityslainanostojen perusteella suurin asiakaskunta.
Lisätietoja antavat
Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius@bof.fi
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2023 aikana.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[3] Pl. non-recourse factoring.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

