Muinais-DNA paljastaa: saamelaisissa ja suomalaisissa on samaa siperialaista perimää
Tuore tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta saakka. Perimältään saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä.
Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu. Tulokset osoittavat, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.
Siperialaista geeniainesta nähdään Kuolan niemimaan asukkaissa noin 4 000 vuoden takaa, ja myöhemmin sitä on levinnyt myös Suomeen. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä.
Tutkimuksessa vertaillut geneettiset näytteet ovat peräisin ihmisluista: 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta. Kaikista näytteistä löytyy samaa siperialaista perimää.
Siperialainen alkuperä näkyy nykyäänkin
Muinais-DNA:ta on verrattu myös nykyväestöihin. Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.
– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.
Levänluhdan kalmistoon haudatut muistuttavat eniten saamelaisia
Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisyksilön luista. Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta. Levänluhdan kalmistosta Etelä-Pohjanmaalta koko genomin selvittäminen onnistui kolmesta henkilöstä.
Levänluhdan kalmisto on yksi Suomen vanhimmista kalmistoista, joissa ihmisluita on säilynyt. Vainajat haudattiin paikalla sijainneeseen lampeen, mikä selittää luiden hyvän säilymisen. Tutkimus osoittaa levänluhtalaisten olleen läheisempää sukua tämän päivän saamelaisille kuin suomalaisille.
– Geneettisesti saamelaistyyppinen väestö on siis asuttanut aikoinaan eteläisempää Suomea kuin nykyväestöjen asutuksesta voisi päätellä, tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta ja saksalaisesta Max Planck -instituutista kertoo.
– Levänluhdan alueen paikkojen nimistössä on myöskin vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittu saamelaisia vaikutteita, täydentää Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -online-lehdessä. Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -projektin, Levänluhta-projektin sekä ihmisen esihistorian tutkimukseen keskittyvän saksalaisen Max Planck -instituutin yhteistyönä.
Tutkimuksen tuloksista järjestetään yleisötilaisuus 13. joulukuuta klo 17.00 Metsätalolla (Unioninkatu 40, Helsinki).
___________________
Thiseas C. Lamnidis, Kerttu Majander, Choongwon Jeong, Elina Salmela, Anna Wessman, Vyacheslav Moiseyev, Valery Khartanovich, Oleg Balanovsky, Matthias Ongyerth, Antje Weihmann, Antti Sajantila, Janet Kelso, Svante Pääbo, Päivi Onkamo, Wolfgang Haak, Johannes Krause, Stephan Schiffels. Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe. Nature Communications Online 2018, DOI:10.1038/s41467-018-07483-5
Lisätietoja aihepiireittäin:
Muinais-DNA, populaatiogenetiikka,
Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi (SUGRIGE) -projekti:
Tutkija Kerttu Majander, Helsingin yliopisto & Max Planck Institute for the Science of Human History, puh. 27.–30.11. +358 41 3678636 ja 1.12. alkaen +49 176 9852 3868, majander@shh.mpg.de
SUGRIGE-hankkeen johtaja, professori Päivi Onkamo,Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto, puh. 02941 59111, paivi.onkamo@utu.fi
Levänluhta:
Arkeologinen konteksti: Levänluhta-projektin johtaja, FT Anna Wessman, Helsingin yliopisto, puh. 050 329 8436, anna.wessman@helsinki.fi
Levänluhta-projektin DNA-tutkimus, professori Antti Sajantila, Helsingin yliopisto, puh. 0400 605 205, antti.sajantila@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
kuvapyynnöt: Reetta Harmaja, reetta.harmaja@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, 050 318 5302, @elinaraukko
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitöstutkimus: Salainen Markuksen evankeliumi ei ole väärennös22.5.2019 09:35:20 EEST | Tiedote
Uuden testamentin eksegetiikan väitöstutkimus osoittaa, että väärennökseksi epäilty Klemens Aleksandrialaisen kirje Theodorokselle on aito. Kirje sisältää Salaisen Markuksen evankeliumin nimellä tunnettuja kiistanalaisia tekstikatkelmia.
Uudet professorit: Urheiluoikeutta, koulutuksen tasa-arvoa ja syöpärokotteen kehittämistä21.5.2019 10:00:00 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 18 uutta professoria kertoo yleistajuisesti omien tieteenalojensa keskeisistä kysymyksistä keskiviikkona 29.5.
Taina Kyllönen Helsingin yliopiston viestintäjohtajaksi21.5.2019 09:08:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston viestintäjohtajaksi on valittu KTM Taina Kyllönen. Hän aloittaa tehtävässään 1.9.2019.
Öljyonnettomuuden sattuessa arktisella alueella suurimpina kärsijöinä olisivat jääkarhut ja merilinnut20.5.2019 14:43:15 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.
Lyhytaikaisessa käytössä opioidit voimistavat mielihyvän kokemuksia ja laimentavat negatiivisia tunnevasteita20.5.2019 10:00:00 EEST | Tiedote
Lyhytaikainen opioidiannos vahvistaa mielihyvän tunnetta ja laimentaa negatiivisia tunteita, osoittaa tuore tutkimus. Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi opioidiriippuvuus joissakin tapauksissa kehittyy hyvin nopeasti.
Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EEST | Tiedote
Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme