Helsingin yliopisto

Muistitestit ennustavat aivojen surkastumista ja Alzheimerin tautiin sairastumista

Jaa

Helsingin ja Kalifornian yliopistoissa tehty tutkimus osoittaa, että kahden tapahtumamuistia kartoittavan testin käyttäminen auttaa ennustamaan Alzheimerin tautiin sairastumista. Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää taudin varhaista havaitsemista.

Vanhenemiseen liittyvän lievän kognitiivisen heikentymisen ennuste on vaihteleva; tila voi olla korjaantuva tai pysyvä. Sen kuitenkin tiedetään merkitsevän kohonnutta muistisairauden, etenkin Alzheimerin taudin, riskiä.

Lievällä kognitiivisella heikentymisellä tarkoitetaan muistin tai muiden kognition osa-alueiden heikentymistä tilanteessa, jossa henkilö edelleen pystyy suoriutumaan itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoista eikä muistisairauden määritelmä täyty.

Helsingin ja Kalifornian yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kahden episodista muistia – tapahtumamuistia – kartoittavan muistitestin käyttäminen täsmensi Alzheimerin taudista johtuvan lievän kognitiivisen heikentymisen diagnosointia. Muistin kartoittaminen auttoi tunnistamaan ne henkilöt, joilla oli suurempi riski saada Alzheimerin taudin diagnoosi seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

– Kahden muistitestin käyttäminen tarkensi huomattavasti ennustetta Alzheimerin taudin diagnoosista ja aivojen surkastumisesta ohimolohkojen alueella kolmen vuoden seurannan aikana, kertoo akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

– Tulokset korostavat neuropsykologisen arvioinnin merkitystä kustannustehokkaana tapana muistisairauksien varhaisessa diagnostiikassa.

Huono suoriutuminen molemmissa testeissä ennusti aivojen nopeampaa surkastumista

Tutkimuksessa hyödynnettiin Yhdysvalloissa kerättyä Alzheimer’s Disease Neuroimaging Initiative (ADNI) -aineistoa. Mukana  oli 230 kognitiivisesti tervettä henkilöä sekä 394 henkilöä, joilla oli todettu lievä kognitiivinen heikentyminen sillä perusteella, että he  olivat suoriutuneet heikosti yhdessä tapahtumamuistia kartoittavassa testissä, vaikka muissa testeissä suoriutuminen olisi ollut keskimääräistä tai sitä parempaa.

Tutkijat jakoivat nämä 394 henkilöä kahteen ryhmään sen perusteella, oliko heillä heikentynyt muistisuoriutuminen yhdessä vai kahdessa testissä, ja tarkastelivat sen jälkeen ryhmien välisiä eroja Alzheimerin taudille ominaisten biomarkkereiden perusteella ennen sairastumista. He havaitsivat, että molemmissa tapahtumamuistia koskevissa muistitesteissä heikosti suoriutuneet muistuttivat enemmän Alzheimerin tautia sairastavia kuin ne, jotka suoriutuivat heikosti vain tarinan muistamistestissä.

– Seurannan aikanapelkästään tarinan muistamistehtävässä heikosti suoriutuneiden aivojen surkastuminen sisemmissä ohimolohkoissa ei poikennut kognitiivisesti terveistä, kun taas sekä tarinamuisti- että sanalistatehtävässä heikosti suoriutuneilla aivojen surkastuminen oli selvästi muita nopeampaa, Vuoksimaa kertoo.

Noin puolella henkilöistä, jotka suoriutuivat heikosti molemmissa tapahtumamuistitesteissä, todettiin kolmivuotisen seurannan aikana Alzheimerin tauti; vain yhdessä testissä heikosti suoriutuneista Alzheimerin tauti diagnosoitiin seuranta-aikana vain joka kuudennella.

Muistin tarkempi kartoittaminen osaksi ikääntyvien terveyden seurantaa?

Useissa aiemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä, että sanalistan oppimistehtävät ennustavat Alzheimerin taudin riskiä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin aivokuvantaminen ja aivo-selkäydinnestenäytteistä saadut biomarkkerit.

– Tässä tutkimuksessa käytimme muistisuoriutumiselle iän huomioon ottavia raja-arvoja, joten tämä diagnostinen tapa on suoraan sovellettavissa kliiniseen käytäntöön, Vuoksimaa sanoo.

– Muistin tarkempi kartoittaminen olisikin hyvä ottaa osaksi ikääntyvien terveyden seurantaa, erityisesti jos on epäilyksiä muistin heikentymisestä. Menetelmäämme voisi käyttää myös silloin, kun valitaan lääketutkimukseen osallistuvia: Alzheimerin tautia ehkäisevää lääkitystä etsittäessä olisi tärkeää, että voitaisiin tunnistaa ne ihmiset, joilla varhainen kognitiivinen heikentyminen johtuu juuri Alzheimerin taudista.

Brain Imaging and Behavior -lehdessä julkaistua tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Aivosäätiö sr sekä Suomen Akatemia.

 

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Eero Vuoksimaa
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) / HiLIFE, Helsingin yliopisto
Puh. 02941 27586
Sähköposti: eero.vuoksimaa@helsinki.fi


Viite: Eero Vuoksimaa, Linda K. McEvoy, Dominic Holland, Carol E. Franz, William S. Kremen. Modifying the minimum criteria for diagnosing amnestic MCI to improve prediction of brain atrophy and progression to Alzheimer’s disease. Brain Imaging and Behavior. DOI:10.1007/s11682-018-0019-6

*******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme