Murrosiän ajoittuminen ei selitä poikien heikompaa koulumenestystä

Poikien koulumenestys yläasteella on selkeästi tyttöjä huonompi, ja PISA-tutkimuksen mukaan ero on Suomessa suurin muihin Pohjoismaihin verrattuna.

”Murrosiän ajoittumisella on yhteys vain tyttöjen koulumenestykseen, mutta poikien heikompaa koulusuoriutumista ei murrosiän ajoittuminen selitä”, sanoo lääketieteen lisensiaatti ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Maria Suutela HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksesta.

Frontiers in Endochrinology -verkkojulkaisussa vastikään julkaistu tutkimus on Suutelan murrosiän yhteyksiä koulumenestykseen ja terveyteen käsittelevän väitöskirjan ensimmäinen artikkeli.

Murrosikä jäljitettiin kasvukäyristä

Tutkimuksessa käytettiin yli 13 000 vuosina 1997–2002 Espoossa syntyneen ja koulua käyneen tietoja. Nuorten murrosikä ajoitettiin kasvukäyristä, joista näkee nuoren kasvun kiihtymisestä kertovan huippukasvunopeuden. Kasvun nopeinta vaihetta edeltää murrosiän ensimerkit eli tytöillä rintarauhasen ja pojilla kivesten kasvun käynnistyminen. Kasvutiedot saatiin neuvolan ja kouluterveyshuollon tietojärjestelmistä. Tytöillä huippukasvunopeus oli noin 11,4-vuotiaana ja pojilla 13,5-vuotiaana.

Lisäksi koottiin tiedot nuorten 6., 7. ja 9. luokan matematiikan, äidinkielen, englannin ja liikunnan arvosanoista Wilma-järjestelmästä.

Kootut tiedot yhdistettiin ja mukautettiin nuorten syntymäkuukauteen ja koulun alueen sosio-ekonomiseen asemaan.

Tytöt kaikissa tutkimuksen lukuaineissa poikia parempia

Tutkimuksesta selvisi, ettei murrosiän ajoittumisella ollut yhteyttä poikien lukuaineiden arvosanoihin. Tosin poikien koululiikunta-arvosanaan murrosiällä oli vähäinen yhteys: mitä myöhemmin poikien murrosikä alkoi, sitä paremmin he pärjäsivät koululiikunnassa.

”Yllätyin siitä, ettei murrosiän ajoittuminen vaikuttanut poikien koulumenestykseen, erityisesti matematiikan arvosanoihin. Matematiikan oppiminen on pitkälti koulun varassa, kun taas englanninkielelle altistutaan koulun ulkopuolella”, Maria Suutela pohtii.

Tyttöjen murrosiän ajoittumisella oli sen sijaan yhteys liikunnan lisäksi myös matematiikan kouluarvosanoihin: mitä myöhemmin murrosikä alkoi, sitä paremmin he näissä aineissa menestyivät. Aikainen murrosikä puolestaan nosti tyttöjen englannin kielen arvosanoja.

Tytöt pärjäsivät koulussa kaikissa vertailluissa aineissa paremmin kuin pojat. Koska poikien koulumenestys on selkeästi huonompi kuin tyttöjen, on Suutelan mukaan asiaa tutkittava lisää.

”Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä ei pitäisi olla suuria eroja. Koulumenestys yläasteella on merkityksellinen nuorten jatko-opintojen ja tulevaisuuden kannalta. Mikäli löydämme syyn, voimme vaikuttaa asiaan”, Suutela toteaa.

”Tutkimuksessa selvisi jälleen pieni pala murrosiän mysteeristä”, sanoo väitöskirjatyön toinen ohjaaja, lastenendokrinologi Matti Hero Uudesta lastensairaalasta.