Murrosiän ajoittuminen ei selitä poikien heikompaa koulumenestystä
Poikien koulumenestys yläasteella on selkeästi tyttöjä huonompi, ja PISA-tutkimuksen mukaan ero on Suomessa suurin muihin Pohjoismaihin verrattuna.
”Murrosiän ajoittumisella on yhteys vain tyttöjen koulumenestykseen, mutta poikien heikompaa koulusuoriutumista ei murrosiän ajoittuminen selitä”, sanoo lääketieteen lisensiaatti ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Maria Suutela HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksesta.
Frontiers in Endochrinology -verkkojulkaisussa vastikään julkaistu tutkimus on Suutelan murrosiän yhteyksiä koulumenestykseen ja terveyteen käsittelevän väitöskirjan ensimmäinen artikkeli.
Murrosikä jäljitettiin kasvukäyristä
Tutkimuksessa käytettiin yli 13 000 vuosina 1997–2002 Espoossa syntyneen ja koulua käyneen tietoja. Nuorten murrosikä ajoitettiin kasvukäyristä, joista näkee nuoren kasvun kiihtymisestä kertovan huippukasvunopeuden. Kasvun nopeinta vaihetta edeltää murrosiän ensimerkit eli tytöillä rintarauhasen ja pojilla kivesten kasvun käynnistyminen. Kasvutiedot saatiin neuvolan ja kouluterveyshuollon tietojärjestelmistä. Tytöillä huippukasvunopeus oli noin 11,4-vuotiaana ja pojilla 13,5-vuotiaana.
Lisäksi koottiin tiedot nuorten 6., 7. ja 9. luokan matematiikan, äidinkielen, englannin ja liikunnan arvosanoista Wilma-järjestelmästä.
Kootut tiedot yhdistettiin ja mukautettiin nuorten syntymäkuukauteen ja koulun alueen sosio-ekonomiseen asemaan.
Tytöt kaikissa tutkimuksen lukuaineissa poikia parempia
Tutkimuksesta selvisi, ettei murrosiän ajoittumisella ollut yhteyttä poikien lukuaineiden arvosanoihin. Tosin poikien koululiikunta-arvosanaan murrosiällä oli vähäinen yhteys: mitä myöhemmin poikien murrosikä alkoi, sitä paremmin he pärjäsivät koululiikunnassa.
”Yllätyin siitä, ettei murrosiän ajoittuminen vaikuttanut poikien koulumenestykseen, erityisesti matematiikan arvosanoihin. Matematiikan oppiminen on pitkälti koulun varassa, kun taas englanninkielelle altistutaan koulun ulkopuolella”, Maria Suutela pohtii.
Tyttöjen murrosiän ajoittumisella oli sen sijaan yhteys liikunnan lisäksi myös matematiikan kouluarvosanoihin: mitä myöhemmin murrosikä alkoi, sitä paremmin he näissä aineissa menestyivät. Aikainen murrosikä puolestaan nosti tyttöjen englannin kielen arvosanoja.
Tytöt pärjäsivät koulussa kaikissa vertailluissa aineissa paremmin kuin pojat. Koska poikien koulumenestys on selkeästi huonompi kuin tyttöjen, on Suutelan mukaan asiaa tutkittava lisää.
”Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä ei pitäisi olla suuria eroja. Koulumenestys yläasteella on merkityksellinen nuorten jatko-opintojen ja tulevaisuuden kannalta. Mikäli löydämme syyn, voimme vaikuttaa asiaan”, Suutela toteaa.
”Tutkimuksessa selvisi jälleen pieni pala murrosiän mysteeristä”, sanoo väitöskirjatyön toinen ohjaaja, lastenendokrinologi Matti Hero Uudesta lastensairaalasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lääketieteen lisensiaatti Maria Suutela, maria.suutela@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme