Murrosiän ajoittuminen ei selitä poikien heikompaa koulumenestystä
16.8.2022 08:40:44 EEST | HUS | Tiedote
Poikien koulumenestys yläasteella on selkeästi tyttöjä huonompi, ja PISA-tutkimuksen mukaan ero on Suomessa suurin muihin Pohjoismaihin verrattuna.
”Murrosiän ajoittumisella on yhteys vain tyttöjen koulumenestykseen, mutta poikien heikompaa koulusuoriutumista ei murrosiän ajoittuminen selitä”, sanoo lääketieteen lisensiaatti ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Maria Suutela HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksesta.
Frontiers in Endochrinology -verkkojulkaisussa vastikään julkaistu tutkimus on Suutelan murrosiän yhteyksiä koulumenestykseen ja terveyteen käsittelevän väitöskirjan ensimmäinen artikkeli.
Murrosikä jäljitettiin kasvukäyristä
Tutkimuksessa käytettiin yli 13 000 vuosina 1997–2002 Espoossa syntyneen ja koulua käyneen tietoja. Nuorten murrosikä ajoitettiin kasvukäyristä, joista näkee nuoren kasvun kiihtymisestä kertovan huippukasvunopeuden. Kasvun nopeinta vaihetta edeltää murrosiän ensimerkit eli tytöillä rintarauhasen ja pojilla kivesten kasvun käynnistyminen. Kasvutiedot saatiin neuvolan ja kouluterveyshuollon tietojärjestelmistä. Tytöillä huippukasvunopeus oli noin 11,4-vuotiaana ja pojilla 13,5-vuotiaana.
Lisäksi koottiin tiedot nuorten 6., 7. ja 9. luokan matematiikan, äidinkielen, englannin ja liikunnan arvosanoista Wilma-järjestelmästä.
Kootut tiedot yhdistettiin ja mukautettiin nuorten syntymäkuukauteen ja koulun alueen sosio-ekonomiseen asemaan.
Tytöt kaikissa tutkimuksen lukuaineissa poikia parempia
Tutkimuksesta selvisi, ettei murrosiän ajoittumisella ollut yhteyttä poikien lukuaineiden arvosanoihin. Tosin poikien koululiikunta-arvosanaan murrosiällä oli vähäinen yhteys: mitä myöhemmin poikien murrosikä alkoi, sitä paremmin he pärjäsivät koululiikunnassa.
”Yllätyin siitä, ettei murrosiän ajoittuminen vaikuttanut poikien koulumenestykseen, erityisesti matematiikan arvosanoihin. Matematiikan oppiminen on pitkälti koulun varassa, kun taas englanninkielelle altistutaan koulun ulkopuolella”, Maria Suutela pohtii.
Tyttöjen murrosiän ajoittumisella oli sen sijaan yhteys liikunnan lisäksi myös matematiikan kouluarvosanoihin: mitä myöhemmin murrosikä alkoi, sitä paremmin he näissä aineissa menestyivät. Aikainen murrosikä puolestaan nosti tyttöjen englannin kielen arvosanoja.
Tytöt pärjäsivät koulussa kaikissa vertailluissa aineissa paremmin kuin pojat. Koska poikien koulumenestys on selkeästi huonompi kuin tyttöjen, on Suutelan mukaan asiaa tutkittava lisää.
”Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä ei pitäisi olla suuria eroja. Koulumenestys yläasteella on merkityksellinen nuorten jatko-opintojen ja tulevaisuuden kannalta. Mikäli löydämme syyn, voimme vaikuttaa asiaan”, Suutela toteaa.
”Tutkimuksessa selvisi jälleen pieni pala murrosiän mysteeristä”, sanoo väitöskirjatyön toinen ohjaaja, lastenendokrinologi Matti Hero Uudesta lastensairaalasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lääketieteen lisensiaatti Maria Suutela, maria.suutela@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Mekanismerna bakom ruptur av hjärnaneurysm preciseras – HUS medverkar i en internationell studie6.7.2026 07:39:02 EEST | Pressmeddelande
HUS Helsingfors universitetssjukhus medverkar i en internationell studie som tillför ny information om varför en del hjärnaneurysm rupturerar. Resultaten kan i framtiden bidra till att bättre än i nuläget identifiera aneurysmen med störst rupturrisk och stödja utvecklingen av nya läkemedelsbehandlingar. Studien har publicerats i den ansedda tidskriften Nature Neuroscience.
Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa6.7.2026 07:39:02 EEST | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.
Arbetet för babyvänlig verksamhet fortsätter – utvecklingsarbetet fortsätter med ny sammansättning2.7.2026 10:28:59 EEST | Pressmeddelande
Efter att Institutet för hälsa och välfärd THL:s nationella samordnande upphörde fortsätter arbetet för babyvänlig verksamhet i samarbete med alla välfärdsområden. Målet för den sakkunniggrupp som HUS har sammankallat är att trygga och utveckla babyvänlig vård i hela landet.
Vauvamyönteinen työ jatkuu – kehittämistyö jatkuu uudella kokoonpanolla2.7.2026 10:28:59 EEST | Tiedote
THL:n kansallisen koordinaation päätyttyä vauvamyönteisyystyö jatkuu yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. HUSin koollekutsuman asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvata ja kehittää vauvamyönteistä hoitoa koko maassa.
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme