Museoliiton mitalit museotoiminnan puolesta toimineille

Perustelut 

Marjo-Riitta Saloniemi, mitali 454

FM, erityisasiantuntija Marjo-Riitta Saloniemi on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran Tampereen museoiden palveluksessa tutkijana, amanuenssina, näyttelypäällikkönä ja vs. museonjohtajana 1980-luvulta 2020-luvulle. Ura jatkuu yhä erityisasiantuntijan tehtävissä Tampereen historiallisissa museoissa.

Marjo-Riitta Saloniemi on luonut museokeskus Vapriikin kansainvälisen näyttelytoiminnan uraauurtavan konseptin. Hän on pitkään vastannut korkeatasoisesta kansainvälisestä näyttelytoiminnasta ja kuratoinut monta laajaa näyttelyä. Samalla hän on kehittänyt Vapriikin liiketoimintaa ja asiakasymmärrystä. Hän on laatinut ja toimittanut lukuisia kirjoja historiasta, eri kokoelmista, monista kulttuureista ja sekä kansanperinteestä. Hänen laajan kiinnostuksensa ja osaamisensa yksi tärkeimpiä erityisalueita on jouluperinne.

Saloniemi on tehnyt uraauurtavaa työtä suomalaisten museoiden kansainvälistymisessä mm. ICOM-MPR:n pitkäaikaisena presidenttinä ja tuottamalla Suomeen tärkeitä ja puhuttelevia näyttelyitä ympäri maailmaa. Saloniemellä on laaja kansainvälinen verkosto, joka on tarjonnut myös tukea pysymiseen museoalan globaalissa eturintamassa.

Marjo-Riitta Saloniemen monipuolinen kiinnostus, tietämys ja antaumuksellinen tapa tehdä museotyötä on esimerkillistä. Hän on jakanut osaamistaan kollegoille ja museologian opiskelijoille niin Suomesta kuin ulkomailta. Saloniemi on aina korostanut tutkimuksen ja akateemisen maailman kanssa tehtävän työn merkitystä museoissa ja puolustanut sekä humanistista tutkimusta että humanistisia arvoja pitkällä museourallaan.

Jaana Tegelberg, mitali 455

Kokoelmapäällikkö Jaana Tegelberg on tehnyt poikkeuksellisen pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä Helsingin yliopistomuseon ja Suomen akateemisen kulttuuriperinnön hyväksi. Pitkälti hänen ansiostaan Helsingin yliopistolla on eri tieteenaloja monipuolisesti edustavat, valtakunnallisesti merkittävät ja hyvin hoidetut kulttuurihistorialliset kokoelmat sekä muotokuvakokoelma. 

Tegelberg aloitti uransa vuonna 1987 Helsingin yliopiston keskusarkistossa, josta hän siirtyi pian museoamanuenssiksi yliopiston museoon. Hänen työuraansa ovat sittemmin leimanneet vaativat kokoelmien pelastus- ja muuttoprojektit sekä toiminnan kehittäminen. Näiden ohella hän on edistänyt kokoelmien luettelointia ja digitointia, osallistunut näyttelytuotantoihin ja yleisötyöhön sekä toiminut antikvaarisena asiantuntijana yliopiston kiinteistöjen peruskorjaushankkeissa. Hänen vastuullaan on vuosien saatossa ollut useiden museologian harjoittelijoiden ja määräaikaisten työntekijöiden rekrytointi, ja moni museoammattilainen onkin ottanut ammatilliset ensiaskeleensa hänen ohjauksessaan.

Tegelberg on työskennellyt sinnikkäästi pelastaen yliopistollista kulttuuriperintöä ja ammattimaistaen kokoelmatoimintaa sen kaikilla osa-alueilla. Hän on toiminut hyvässä yhteistyössä museokentän kanssa. Tegelbergin johdolla Yliopistomuseossa on ratkottu säilytystiloihin ja haitta-aineita sisältäviin museokokoelmiin liittyviä haasteita niin, että projekteista saatuja oppeja on voitu välittää muille museoille niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 

Työtovereiden keskuudessa Jaana Tegelberg tunnetaan asiantuntevana, huolellisena ja luotettavana kokoelmapäällikkönä, joka arvostaa tiimiään ja antaa tälle vastuuta.

Liisa Nummelin, mitali 456

Satakunnan Museon rakennustutkijana yli 30 vuotta työskennellyt Liisa Nummelin kuuluu museoiden alueellisen kulttuuriympäristötyön uranuurtajiin. Hän aloitti ensimmäisenä kyseisen viran haltijana vuonna 1990 ja eläköityi syyskuussa 2022. Hän oli luomassa kulttuuriympäristötyön paikallisia käytäntöjä ja alan maakunnallista verkostoa. Hän osallistui uransa aikana aktiivisesti alan kehittämiseen myös valtakunnallisissa hankkeissa ja työryhmissä.

Satakuntalaisen rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisessa Nummelinin työpanos on ollut korvaamaton. Nummelin on johtanut maakunnan kulttuuriympäristötietojen tallennus- ja julkaisutyötä tarttuen ensimmäisten joukossa myös alan tietojärjestelmien kehittämiseen. Hänen johdollaan Satakunnassa on toteutettu useita laajoja kulttuuriympäristöhankkeita. 

Liisa Nummelinin työllä on ollut suuri merkitys Satakunnan Museon toiminnan laajentumisessa museon seinien sisältä muualle yhteiskuntaan ja merkittäväksi alueelliseksi vaikuttajaksi. 

Pitkä ura rakennusperinnön puolustajana on vaatinut rohkeutta, sitkeyttä ja sitoutumista. Nummelin on ollut myös tuleville kulttuuriympäristön ammattilaisille esimerkkinä siitä, miten museotyötä tehdään suurella sydämellä.

Maija Tanninen-Mattila, mitali 457

Maija Tanninen-Mattila on tehnyt pitkän ja merkittävän uran museoalalla toimien Helsingin taidemuseon, Taidehallin sekä valtion taidemuseon Ateneumin johtajana. HAM Helsingin taidemuseon johtajana hän toimi 2013–2022. Tanninen-Mattilan työkokemus taidelaitosten menestyksekkäänä johtajana on merkittävä. Hän johti Helsingin taidehallia vuosina 2001–2006 ja Ateneumin taidemuseon johtajana hän oli vuosina 2006–2013. Näitä johtotehtäviä ennen hän toimi Helsingin kaupungin taidemuseossa eri tehtävissä aina vuodesta 1985 alkaen, muun muassa amanuenssina ja intendenttinä.

Johtajana Tanninen-Mattila on luotsannut Helsingin taidemuseota uusiin ratkaisuihin. Vuonna 2015 avattiin laajennettu ja remontoitu uusi HAM Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa. Vuonna 2017 HAM alkoi toteuttaa Tanninen-Mattilan johdolla Helsinki Biennaalin järjestämistä Vallisaareen. Helsinki Biennaali tarjoaa kotimaisille taidetoimijoille ja taiteilijoille näkyvyyttä, myös kansainvälistä ja vahvistaa siten kuvataiteen asemaa Suomessa. 

Tanninen-Mattilalla on merkittävät kotimaiset ja kansainväliset verkostot. Hänen johtajakausinaan on tehty laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Tanninen-Mattila on vahvistanut verkostoyhteistyötä pääkaupunkiseudun museoiden ja taidemuseoiden kesken. Alueellisen taidemuseotehtävän toteuttamista HAMissa on kehitetty merkittävästi hänen toimestaan. Tanninen-Mattilalla on myös ollut useita luottamustehtäviä uransa aikana.

Maija Tanninen-Mattila on museoalan merkittävä uudistaja ja hänen mittavan uransa ansiosta Helsingin ja Suomen asema on vahvistunut kuvataiteen kansainvälisellä kentällä. Hänen uransa keskiössä on aina ollut kuvataiteen hyväksi toimiminen, sen tunnetuksi ja saavutettavaksi tekeminen erilaisille yleisöille.