Musiikinteorian opiskeluko muka hauskaa?
21.9.2022 01:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa keskeisenä opetuksen välineenä olivat iPad-laitteet, joita oppilaat käyttivät yhteistoiminnallisesti. Merkittävä havainto oli, että ryhmissä tavallisesti hiljaiset ja epävarmatkin oppilaat uskalsivat yhteistoiminnallisessa tablet-laiteympäristössä osallistua toimintaan kysymyksin ja ehdotuksin. Hyvätunnelmainen ilmapiiri rohkaisi heidän musikaalisuuttaan, luovuuttaan ja ilmeikkyyttään.
Sanallista vuorovaikutusta runsaammin kommunikaatio tapahtui nonverbaalisesti. Sen myötä, että oppilaat saivat toimia keskenään, opettajan antaessa tarvittaessa tukea, tehtävien tekemiseen käytetty aikamäärä kasvoi. Tämä havainto kyseenalaistaa perinteisen opettajajohtoisen opetustavan ja erityisesti kurssikohtaiset asiasisältömäärät. Työskentelymuodossa keskeistä oli soiva kuva, joka kokosi kaiken toiminnan.
Suomalaisten musiikkioppilaitosten tarjoama teoriaopetus voidaan vielä tänäkin päivänä mieltää irralliseksi osaksi itse musiikista ja lähinnä pakolliseksi aineeksi instrumenttiopintojen ohessa. Musiikinteoria on kuitenkin keskeinen osa musiikinopetusta ja hyvin koulutetulta musiikkialan ammattilaiselta odotetaan musiikin teoreettista tietotaitoa. Opetustapoja on siksi syytä tarkastella uudelleen – mitä on oppilaitoksesta riippuen tehtykin.
Virtasen tutkimus kartoitti tablet-laitteiden merkitystä ja mahdollista antia musiikinteorian opettamiseen ja tuotti tietoa yhteistoiminnallisesta työskentelystä musiikin hahmotusaineissa niin oppilaiden kuin opettajankin näkökulmasta.
FM Katariina Virtasen musiikkikasvatuksen väitöskirjan "Tää on ollut ihan paras mupevuosi mitä mulla on koskaan ollut. Hauskoin." Toimintatutkimus 11–15-vuotiaiden oppilaiden tablet-laitteiden yhteistoiminnallisesta käytöstä musiikin hahmotusaineiden opetuksessa.” tarkastustilaisuus pidetään 30.9.2022 klo 12 Jyväskylän yliopiston Historica -rakennuksen salissa H320. Vastaväittäjänä professori Juha Ojala (Taideyliopisto) ja kustoksena professori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9200-2
Taustatietoa:
Katariina Virtanen on toiminut ammatillisesti opetuksen ja kasvatuksen kentällä yli 25 vuotta. Ylioppilaaksi Virtanen kirjoitti vuonna 1995 Äetsän lukiosta ja on sen jälkeen suorittanut opintoja monipuolisesti terveydenhuollon, musiikkiterapian, psykologian, kasvatuksen ja musiikkikasvatuksen alalta sekä sittemmin johtamisesta ja yritysjohtamisesta.
Virtanen on toiminut musiikin perusteiden ja yhtyesoiton opettajan virassa Sastamalan musiikkiopistossa, jossa hänen virkaansa sisältyi myös solististen aineiden opetusta. Virtasen opetusuraan sisältyy lukuisa määrä erilaisten projektien organisointia, pedagogisesti uudistavaa opetustyötä sekä monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Työnsä ohella Virtanen on toiminut muusikkona. Opetusura vaihtui hallinnollisiin tehtäviin Virtasen siirryttyä apulaisrehtorin virkaan Riihimäen musiikkiopistoon. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsingissä Pop & Jazz Konservatorion koulutuspäällikkönä. Väitöskirjansa hän on valmistellut oman työnsä ohella.
Yhteystiedot:
Katariina Virtanen, puh. 040 776 1289, katariina.virtanen@popjazz.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme