Helsingin yliopisto

Musiikkia harrastavat lapset erottuvat edukseen tarkkaavuudessa

Jaa

Tarkkaavuuden tehostuminen näkyy vielä varhaisaikuisuudessakin aivojen poikkeavana toimintana.

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Musiikkiharrastus, etenkin varhain aloitettu, on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty parempaan suoriutumiseen erilaisissa tarkkaavaisuutta, työmuistia ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä. Yhdessä näitä taitoja kutsutaan toiminnanohjaukseksi.

– Musiikkia harrastavilla toiminnanohjaukseen liittyvät aivoalueet ja niiden muodostamat verkostot voivat myös olla rakenteeltaan ja toiminnaltaan poikkeavia muuta harrastaviin verrattuna, kertoo aiheesta väittelevä Katri Saarikivi

On kuitenkin ollut epäselvää, missä vaiheessa lapsuuden aikana harrastuksen mahdollinen vaikutus tulee esiin, millä kaikilla toiminnanohjauksen osa-alueilla, ja kuinka kauan se kestää.

– Onko niin, että jossain vaiheessa erot musiikkia ja muita harrastavien välillä häviävät, Saarikivi pohtii.

Jotta näihin kysymyksiin löytyisi vastaus, seurattiin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä musiikkia ja muuta harrastavien lasten aivojen kehitystä yli kymmenen vuoden ajan. 

Musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät kognitiivisissa testeissä

Tulosten mukaan musiikkia harrastavat lapset pärjäsivät hieman paremmin työmuistia, valikoivaa tarkkaavaisuutta, itsehillintää ja ajattelun joustavuutta vaativissa tehtävissä kuin muuta harrastavat lapset. Suurimmat erot näkyivät lapsuuden aikana. Myöhemmällä iällä, teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa, erot tehtäväsuoriutumisessa kuitenkin hävisivät. 

Myös toiminnanohjauksen aivomekanismeista löytyi eroja. Nämä erot näkyivät vielä varhaisaikuisuudessakin, kun koehenkilöt suorittivat toiminnanohjausta haastavia tehtäviä. Tilapäinen musiikkiharrastukseen liittyvä tehostuminen voi siis näkyä aivojen tasolla pitkään, vaikka toiminnan tasolla erot muuta harrastaviin häviäisivätkin.

Pitäisikö kaikki lapset laittaa musiikkitunneille?

- Syy-seuraussuhdetta ei näillä tutkimuksilla valitettavasti saada täysin selville, Saarikivi tarkentaa. 

- Voidaan ajatella, että musaharrastus, joka onnistuakseen edellyttää keskittymistä ja itsehillintää, voisi tukea näiden taitojen kehittymistä. Toisaalta, mitä jos harrastukseen hakeutuvat lapset, joilla nämä taidot ovat alkujaankin hyviä? 

Saarikiven mukaan olisi tehtävä melko epärealistinen koe muna-kana-kysymyksen selvittämiseksi.

– Meidän pitäisi käytännössä arpoa lapsia musatunneille ja muihin harrastuksiin, ja pitää heitä siellä pakolla vaikkapa 13 vuotta. Silloin tutkittaisiinkin jotain aivan muuta kuin vapaaehtoisen harrastuksen vaikutuksia kehitykseen, Saarikivi nauraa.

- Tukea syy-seuraussuhteelle tulee tutkimustemme seurantaosioista: olemme nähneet erilaista toiminnanohjauksen taitojen ja aivomekanismien muutosta musaryhmässä muihin verrattuna. Onkin valtavan arvokas asia, että olemme saaneet mukaan osallistujia, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen tulleet tutkimuksiimme. 

Mitkä harrastukset kehittävät aivoja parhaiten?

Saarikivi haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, että myös muun kuin musiikin harrastamisen on toisissa tutkimuksissa havaittu tukevan toiminnanohjausta, ja esimerkiksi joukkuelajit on yhdistetty sosiaalisten taitojen tehostumiseen.

Saarikiven mukaan tärkeintä olisi nähdä harrastukset lapsen elämässä muusta kuin hyötynäkökulmasta.

– Musiikki on uskomattoman tärkeä osa ihmiselämää, ja jos lasta se kiinnostaa, on kertakaikkisen upea juttu, jos on mahdollisuus päästä musiikkiharrastuksen pariin. Yleisesti ottaen aivoille on hyvä, että niitä käytetään oppimiseen itseä kiinnostavien aiheiden parissa. Harrastukset voivat tarjota näitä tärkeitä oppimisen ja itsetuntemuksen paikkoja, Saarikivi summaa.

Psykologian maisteri Katri Saarikivi väittelee 16.6.2022 klo 17:15 Porthanian PII -salissa (Yliopistonkatu 3) Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Augmented maturation of executive functions in musically trained children and adolescents.  

Omaa väitöstilaisuuttaan ennen, klo 13-14,  Saarikivi järjestää samassa paikassa kaikille avoimen Lasten lektio -tilaisuuden. Inspiraationa on Saarikiven mukaan ajatus siitä, että olisi hienoa, jos lapsille olisi keino päästä mukaan väitöksiin. Lasten lektio onkin lapsille suunnattu tiedetuokio, jossa käydään leikin avulla läpi sitä mitä on tiede, tutkiminen, väittäminen, ja mitä ihmettä siellä väitöstilaisuudessa tapahtuu. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Katri Saarikivi, katri.saarikivi@helsinki.fi, +358 44 304 5897

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme