Muuttuva ilmasto sekoittaa pohjoista lajistoa
Lähes 1500 suomalaisen lajin pitkäaikaisseuranta paljastaa, että neljän vuosikymmenen aikaiset muutokset ilmastossa ovat johtaneet lajien uudelleen järjestäytymiseen ilmastolokeronsa sisällä. Muutos on ollut voimakkainta Pohjois-Suomessa.

Ilmastonmuutos etenee ennennäkemättömällä nopeudella erityisesti pohjoisilla alueilla muodostaen yhden merkittävimmistä uhista luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemien eheydelle. Lajien levinneisyyden muutokset ovat hyvin tunnettuja ilmastonmuutoksen seurauksia. Tiedämme vähemmän siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa lajien kykyyn sietää uusia olosuhteita vanhoilla esiintymisalueillaan.
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus hyödyntää ainutlaatuisia kansallisia pitkäaikaisseuranta-aineistoja Suomesta ja paljastaa, kuinka suuria ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet. Tutkijat vertasivat 1478 lajin - lintujen, nisäkkäiden, perhosten, yöperhosten, kasvien ja makean veden kasviplanktonin - levinneisyysaineistoja neljän vuosikymmenen yli ja analysoivat miten lajit reagoivat useisiin ilmastomuuttujiin
Ilmasto on muuttunut merkittävästi viimeisen neljän vuosikymmenen aikana nostaen lämpötiloja ja lyhentäen lumipeiteaikaa. Nykyään Suomen keskiosien olosuhteet muistuttavat aikaisempia olosuhteita eteläisessä Suomessa, ja pohjoisen Suomen olosuhteet muistuttavat maan keskiosien ilmastoa ennen.
Nämä muutokset vaikuttavat suoraan luonnon monimuotoisuuteen niin, että lajit siirtyvät ilmastolokeronsa eri osien välillä. Joillekin lajeille lämpimämpi ilmasto on ollut hyödyksi, ja niiden esiintymät ovat runsastuneet lämpötilan noustessa. Toisille taas ilmasto on jo muuttumassa liian lämpimäksi, mikä ilmenee näiden lajien näiden lajien esiintyvyyden kutistumisena. Ilmaston muuttuessa olosuhteet voivat siis muuttua yksittäisille lajeille enemmän tai vähemmän edulliseksi, ja näitä muutoksia havaittiin eniten pohjoisessa.
– Tuloksemme osoittavat selkeästi, että lajit reagoivat vahvemmin mentäessä kohti pohjoista, missä myös ilmastonmuutokset ovat olleet voimakkaampia, sanoo tutkijatohtori Laura Antão, toinen tutkimuksen pääkirjoittajista.
– Osoitimme myös, että lämpötilan ja lumipeitteen merkitys vaihteli eri lajiryhmien välillä.
Lajien erilaiset vasteet ilmastonmuutokselle herättävät huolta ekosysteemien eheydestä tulevaisuudessa.
– Jos toisistaan riippuvaiset lajit reagoivat eri tavoin muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, tämä voi vaikuttaa koko eliöyhteisöön ja ekosysteemiin”, lisää tutkijatohtori Benjamin Weigel, tutkimuksen toinen pääkirjoittaja.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen.
– Tutkimuksessamme yhteisömuutokset johtuivat pääasiassa siitä, että paikallisten lajien esiintyvyys joko lisääntyi tai väheni ilmaston muuttuessa. Tämä vaikuttaisi olevan yksi ilmastonmuutoksen nopeimmin ilmenevistä vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Ilman laadukkaita luonnon aikasarja-aineistoja emme voisi havaita tätä valtavaa myllerrystä, jonka kourissa Suomen luonto on, sanoo professori Anna-Liisa Laine, Ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksen johtaja.
Tämä on kattavin eri lajiryhmien pitkäaikaisseurantoja hyödyntävä tutkimus luonnon monimuotoisuuden muutoksista Suomessa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksen (REC) ja muiden keskeisten kansallisten tutkimuslaitosten välillä, kuten Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS). Vain yhdistämällä aineistoja monesta eri lähteestä ja lajiryhmästä, tutkijat pystyivät paljastamaan muutoksen laajuuden ja syitä. Ekologisen muutoksen tutkimuskeskus on Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittama hanke, jolle myönnettiin juuri mittava jatkorahoitus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Antão +358 503769326, laura.antao@helsinki.fi, https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/laura-antao, @LauraAntao
Benjamin Weigel - +358 503769425, benjamin.weigel@helsinki.fi, https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/benjamin-weigel, @Benjamin_Weigel
Linkki tutkimusryhmän sivuille: https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/research-centre-for-ecological-change, @RECecochange
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yliopiston entinen rehtori Jari Niemelä on kuollut7.7.2022 08:13:26 EEST | Tiedote
Yliopiston entinen rehtori, professori Jari Niemelä on kuollut. Hän menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 64 vuoden iässä 5.7.2022.
Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui5.7.2022 07:50:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta.
Ihmisluusta tehtiin riipuksia kivikaudella4.7.2022 11:40:19 EEST | Tiedote
Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä. Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.
Mediakutsu: Kansallisen syöpästrategian aika on nyt! Keskustelutilaisuus Porin SuomiAreenassa 13.7.2022 klo 144.7.2022 09:00:23 EEST | Tiedote
Miksi tarvitsemme syöpästrategian myös Suomessa? Kansallisella syöpästrategialla varmistamme syövänhoidon korkean laadun ja potilaiden tasavertaiset palvelut koko Suomessa. Useimmilla muilla Euroopan mailla on kansalliset syöpästrategiat, ja myös EU on laatinut oman syöpäsuunnitelmansa.
Yli 11 miljoonaa euroa Helsingin yliopistolle vastinrahakampanjassa – lahjoitusten vaikutus kestää vuosikymmeniä30.6.2022 08:23:26 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on saanut tänään päättyvällä vastinrahakaudella 2020–2022 yli 11 miljoonaa euroa lahjoituksia. Valtion vastinraha lisää yliopistolle tehtyjen lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle lahjoitetulle eurolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme