Helsingin yliopisto

Myös korkeasti koulutetut maahanmuuttajat altistuvat rodullistamiselle

Jaa

Suomalaisessa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa puheessa korostetaan sitä, että maahanmuuttajia kyllä arvostetaan, jos he vain ottavat osaa Suomen talouteen tekemällä töitä ja maksamalla veroja.

Suomalaiset arvottavat korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia esimerkiksi humanitaaristen maahanmuuttajien edelle, ilmenee väitöstutkimuksesta.

– Mutta jos maahanmuuttaja ei ole länsimaalainen ja valkoihoinen, he eivät tunne tätä arvostusta jokapäiväisessä elämässään, sanoo väitöskirjatutkija Kaisu Koskela Helsingin yliopistosta.

Huolimatta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien etuoikeutetummasta sosioekonomisesta asemasta ja usein kansainvälisestä työympäristöstä, he altistuvat rodullistaville diskursseille, stereotypioille ja maahanmuuttajiin kohdistuville asenteille arkielämässään. Tutkimuksen tulokset korostavatkin sosiaaliluokan ja etnisyyden jatkuvaa ja keskeistä intersektionaalisuutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien elämässä Suomessa.

Etnisyyden merkitys korostuu etenkin maahanmuuttajien sosiaalisessa elämässä työpaikan ulkopuolella, jossa heidän ammattinsa tai luokka-asemansa eivät ole tunnettuja. Esimerkiksi kadulla kävellessään monet länsimaiden ulkopuolelta tulevista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista tuntevat, että heidän oletetaan olevan turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, ja heihin myös suhtaudutaan näin.

Väitöstutkimus käsittelee Suomessa asuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisia identiteettejä, ryhmien välisiä rajoja ja kuulumisen tunnetta. Väitöskirjan aineisto on etnografinen.

Oman iden­ti­tee­tin ja ul­ko­puo­li­sil­ta saa­dun ko­ke­muk­sen vä­lil­lä ris­ti­rii­ta

Etenkin ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joilla on rodullistettu etnisyys kokevat, että heidän usein oletetaan olevan turvapaikanhakijoita ja että heidät kategorisoidaan negatiivisen maahanmuuttajakuvauksen mukaan kouluttamattomiksi, alipalkatuiksi, kulttuuriltaan sopeutumattomiksi maahanmuuttaja-subjekteiksi. Samalla koulutettujen maahanmuuttajien oma sosiaalinen ryhmäidentiteetti kuitenkin perustuu ensisijaisesti jaettuun korkeaan luokkastatukseen, sekä positiivisesti miellettyyn ulkomaalaisuuteen.

– Tämä on oikeutettua, koska he vastaavat niihin odotuksiin, joita suomalaisilla on maahanmuuttajien hyväksymistä kohtaan: he ovat hyvin työllistettyjä ja hyvin toimeentulevia, ja maksavat osansa hyvinvointiyhteiskunnan kassaan, Koskela muistuttaa.

Itsemääritellyn ryhmäidentiteetin ja heidän ulkopuolisilta kokemansa kategorisoinnin välillä on ristiriita, jota yritetään ratkoa rajanvedoilla ja identiteettistrategioilla, jotka tähtäävät heidän näkemiseensä positiivisemmassa valossa.

– Osa näistä rajanvedoista pohjautuu toiseuttamiseen muita, vähemmän koulutettuja maahanmuuttajia kohtaan, mikä paradoksaalisesti vahvistaa niitä hierarkkisia rakennelmia ja rodullistamisprosesseja, joita tutkimuksen kohteet sanovat vastustavansa, Koskela kertoo.

Ei­vät koe ole­van­sa ta­sa­ver­tai­sia jä­se­niä yh­teis­kun­nas­sa

Myöskään ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, jotka tulevat länsimaista, eivät aina koe, että heidät hyväksyttäisiin lähtökohtaisesti tasavertaisina tai täysinä jäseninä suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan on jatkuvaa prosessia suomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuvien asenteiden ja heidän oman ymmärryksensä välillä siitä, mikä on heidän arvonsa osana kansainvälistyvää yhteiskuntaa, Koskela täsmentää.

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuntevat, että heitä ei kohdata yksilöinä, vaan heidät nähdään oman kulttuurinsa stereotyyppisinä edustajina, joiden oletetaan lunastavan paikkansa tarjoamalla tätä toivottua kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta.

– Oikean integraation mahdollisuus tästä lähtökohdasta katsottuna on pieni. Siksi he usein etsivät kuuluvuuden tunnetta ’kansainvälisestä rinnakkaisyhteiskunnasta’ Suomessa, joka koostuu muista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista ja kansainvälistyneistä suomalaisista, Koskela toteaa.

***************************

M.Sc. Kaisu Koskela väittelee 13.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Negotiating the 'migrant elite': Boundary making and social identities among skilled migrants in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3 A.

LIVE STREAM - https://helsinki.zoom.us/j/63932896970?pwd=MDgyZjNrNlROanFMY25va3duc3ZTdz09

Vastaväittäjänä on Associate Professor Micheline van Riemsdijk, Uppsala University, ja kustoksena on professori Lena Näre.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 163 (2020).

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Kaisu Koskela
Puh. 0400 615476
kaisu.koskela@helsinki.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme