Mystinen leikki ja arkinen rituaali – luova kirjoittaminen koetaan monin eri tavoin
18.11.2020 11:14:47 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Emilia Karjula kokosi väitöstutkimusta varten kirjoittajaryhmän, jossa rituaalin ja leikin käsitteitä sovellettiin kirjoittamiseen erilaisten harjoitusten avulla. Tutkimusta varten Karjula myös haastatteli kirjoittajia ja työsti omaa kaunokirjallista tekstiään.
Tutkimuksessa ilmeni, että kirjoittamiseen liittyy hyvin intensiivisiä, merkityksellisiä, outojakin kokemuksia. Kirjoittaminen voidaan kokea sekä arjesta eroavana että arkeen lomittuvana.
– Kirjoittamista voi ajatella rituaalina, jossa matkustetaan hetkeksi kuin toiseen maailmaan. Kirjoittaessa arki unohtuu ja kuvittelu, leikittely, saa tilaa. Kirjoittamisen rituaalit voi ymmärtää myös tapoina, joilla kirjoittaja saattelee itsensä tekstin äärelle ja sieltä pois, Karjula kertoo.
Tutkimuksessa korostuvat tavat, joilla ei-inhimilliset toimijat, kuten tilat ja esineet, osallistuvat kirjoittamiseen. Esimerkiksi kirjoittajalle erityiset kynät ja muistikirjat syventävät kirjoittamisen kokemusta. Havainto voi auttaa kirjoittajia ja kirjoittamisen ohjaajia kiinnittämään tarkempaa huomiota kirjoittamisen konkreettisiin tilanteisiin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa luovien prosessien tukemiseen, kirjoittajakoulutuksen kehittämiseen ja erilaisten kirjoittajaryhmien ohjaamiseen. Tutkimuksen aikana ilmestyi myös Karjulan yhteistyössä kuvataiteilija Eero Merimaan kanssa toteuttama taiteilijakirja Museion Tarot (2017), joka sisältää kirjoitusharjoituksia.
Filosofian maisteri Emilia Karjulan kirjoittamisen väitöskirjan ”Sommitellut muusat. Rituaali ja leikki luovan kirjoittamisen prosesseissa ja kirjoittajaryhmän toimissa” tarkastustilaisuus pidetään 28. marraskuuta kello 12 alkaen. Vastaväittäjinä toimivat esitystaiteilija, taiteen tohtori Pilvi Porkola (Turun yliopisto) sekä vieraileva tutkija, FT Johanna Pentikäinen (Columbia University). Kustoksena toimii yliopistonlehtori, dosentti Risto Niemi-Pynttäri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki väitöstilaisuuteen:
https://r.jyu.fi/dissertation-karjula-281120
Kustoksen puhelinnumero väittelijälle esitettäviä kysymyksiä varten: 050 343 5837
Julkaisun tiedot
Väitöskirjan on julkaissut ntamo. Tutkimus on julkaistu myös digitaalisena rinnakkaisjulkaisuna. Teos ntamon sivuilla:
https://www.ntamo.net/product/948/emilia-karjula-sommitellut-muusat-2020
Taustatietoa
Emilia Karjula on kotoisin Kiikasta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukion etälukiosta ja opiskeli Turun yliopistossa pääaineenaan folkloristiikkaa. Karjula valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2009. Hän on toiminut kirjoittamisen kentällä monissa rooleissa opettaen, tutkien ja kirjoittaen.
Lisätietoja
Emilia Karjula, 050 3441608, emi.karjula@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme