Näin kaupunkien maankäytön suunnittelulla säilytetään luonnon monimuotoisuus
Geoinformatiikan väitöstutkimuksessaan Joel Jalkanen osoittaa, että suojeluarvottaminen eli spatiaalinen priorisointi on mielekäs työkalu myös kasvavien ja tiivistyvien kaupunkien maankäytön suunnitteluun.

Käytännön tapaustutkimukset Uudeltamaalta ja Helsingin metropolialueelta antavat hyödyllistä tietoa maankäytön suunnittelun ammattilaisille ja kuntapäättäjille.
Kukka vai katu
Suojeluarvottaminen toimii keskustelun välineenä, alustana ja päätöksenteon pohjana.
– Kun vastakkain ovat erilaiset intressit, niin spatiaalisen priorisoinnin avulla voidaan tunnistaa arvokkaimpia alueita systemaattisesti ja kustannustehokkaan suojelun näkökulmasta, sanoo Joel Jalkanen, joka työskentelee tällä hetkellä Espoon yleiskaavoituksen luontoasiantuntijana.
Jalkanen sovelsi Zonation-tietokoneohjelmaa, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty, vapaasti saatavilla oleva päätöksenteon apuväline. Sitä voi käyttää ekologiaan pohjaavaan maankäytön suunnitteluun sekä sovelluksiin suojelualuesuunnittelussa ja ekologisten haittavaikutusten välttämiseen.
Suojeluarvottamisen kannalta oleellista on kattava tieto alueen luonnosta, mutta pitää myös ymmärtää, miten kaupunkiluonnon monimuotoisuus käsitetään ja miten se suunnitellaan osaksi monikäyttöisiä ja kestäviä viheralueita.
Väitöstutkimuksen mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää useiden erityyppisten ja toistensa lajistoa täydentävien elinympäristöjen, kuten kaupunkimetsien, rantaniittyjen ja kasvitieteellisten puutarhojen säästämistä.
Viheralueet asukkaiden ulottuville
Alueiden suojeluarvottaminen on käyttökelpoinen menetelmä myös virkistysmahdollisuuksien tasa-arvon turvaavan viherrakenteen suunnittelussa.
–Pelkät keskeisimmät viheralueet eivät yksinään turvaa tasa-arvoisia virkistysmahdollisuuksia koko pääkaupunkiseudun asukkaiden näkökulmasta, vaan myös reuna-alueiden viheralueita on tärkeä huomioida, sanoo Jalkanen.
Osana maakuntakaavoitusta
Suojeluarvottaminen on ollut käytössä Uudenmaan maakuntakaavoituksessa. Jos suojeluarvottamista hyödynnetään maankäytön suunnittelussa, on keskeistä suunnitella huolellisesti luontoaineistojen kerääminen sekä arvotuksen sisällyttäminen olemassa olevaan kaavoitus- ja päätöksentekoprosessiin.
Suojeluarvottamisen avulla voidaan myös tunnistaa ekologisia verkostoja ja yhteyksiä. Maakunnan mittakaavassa laajojen ja yhtenäisten alueiden pirstomisen välttäminen voi olla tärkeämpää kuin yksittäisten kapeiden käytävien turvaaminen.
Väitöstyön osat:
- Miten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta tulisi tarkastella arvottamisanalyyseissä?
- Spatiaalinen priorisointi kaupungin tärkeimpien viheralueiden tunnistamisessa ja tasa-arvoisen saavutettavuuden kannalta.
- Kokemuksia Zonationin käytöstä osana Uudenmaan maakuntakaavoitusta ja miten spatiaalinen priorisointi tulisi nivoa osaksi kaavoitusprosesseja.
- Laajojen ekologisten verkostojen ja maakunnan mittakaavan yhteyksien tunnistaminen Zonationin avulla.
FM Joel Jalkanen väittelee 27.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Spatial Conservation Prioritization for the Benefit of Urban and Regional Land-use Planning" (Alueiden suojeluarvottaminen kaupunki- ja maakuntatason maankäytön suunnittelun tueksi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107,Siltavuorenpenger 3 A. Tilaisuutta voi seurata Live Streaminä. https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Kalenteri/Suomi?id=59898
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Niina Käyhkö, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A88.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Joel Jalkanen, joel.jalkanen@helsinki.fi, puh. +358 40 7042208
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Evon tiedekansallispuistohankkeen alueellinen työryhmä aloittaa toimintansa22.1.2021 14:28:04 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on ympäristöministeriön toimeksiannosta nimennyt Evon tiedekansallispuiston valmistelua taustoittavan työryhmän ajalle 25.1.–30.6.2021.
Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.
Lasten lihavuutta tulisi hoitaa yhteistyössä perheiden kanssa21.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa neljäsosa pojista ja viidesosa tytöistä on ylipainoisia. Kouluterveydenhuollon tiiviimpi ja oikea-aikainen yhteistyö perheiden kanssa auttaisi puuttumaan lasten ylipainoon ennen kuin se kehittyy lihavuudeksi, selviää Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Helsingin yliopisto ja Metsä Group luomaan yhdessä ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle käytölle19.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Metsä Group ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka puitteissa syvennetään tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja ratkotaan globaaleja kestävyyshaasteita.
Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.
Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.
Koronavuosi kasvatti kulttuurin ja tieteen kulutusta verkossa18.1.2021 06:33:00 EET | Tiedote
Finna.fi-tiedonhakupalvelussa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 2,9 miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Finna.fi-palvelun avulla kävijät pääsevät nauttimaan virtuaalisesti liki 400 kirjaston, museon ja arkiston aarteista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme