Näin lähiöt ovat muuttuneet – mistä uusi suunta?
Tervetuloa kuulemaan Re:Urbia-hankkeen tuloksista ja lähiöiden uusia kehittämismahdollisuuksista loppuseminaariin tiistaina 7.3.2023 klo 12.30. Paikka: Helsingin yliopiston Kielikeskus, Sali 115 (Fabianinkatu 26).
Voit osallistua seminaariin myös etäyhteydellä: Linkki etäseurantaan.
Tutkimusraportti julkaistaan hankkeen verkkosivuilla tiistaina 7.3.2023.
Tulos 1: Väestörakenne on muuttunut perustavalla tavalla
Alun perin lähiöt olivat nuorten lapsiperheiden alueita, mutta nyt yksinasuvia kotitalouksia on keskimäärin peräti 61 prosenttia asuntokunnista. Eläkeläisten ja etnisten vähemmistöjen osuudet ovat myös kasvaneet merkittävästi suuressa osassa lähiötä, ja jäljellä olevien lapsiperheiden osalta myös etninen tausta korostuu. Asukasrakenne on muuttunut pienituloisten ja matalasti koulutettujen osuuksien kasvaessa. Työttömyysasteen kasvu on ollut merkittävin sosioekonominen muutos lähiöissä viime vuosikymmenten aikana.
Tulos 2. Palvelut ja kaupungin kasvu on suuntautunut lähiöiden ulkopuolelle
Kauppa ja muut palvelut sijoittuvat suurten asiakasvirtojen perusteella. Viime vuosikymmenten aikana lähiöiden asukaspohja on supistunut: reunarakentaminen on kohdistunut ennen muuta lähiöiden väleihin. Aiemminkin suhteellisen niukat paikalliset palvelut ovat pääsääntöisesti siirtyneet lähiöistä pois.
Paikallinen ravintolatarjonta on pelkistynyt tavalla, jossa olutravintolat korostuvat. Myös muu palvelutarjonta on yksipuolistunut. Aiemmin naapurustosta löytyneet palvelut ovat nyt pääsääntöisesti lähiöiden ulkopuolella. Ihmisten toiminnallisen naapuruston laajuus näyttää tutkimuksen perusteella paljon suuremmalta kuin alkuperäinen naapurustoyksikön tai asumalähiön idea, jonka ajateltiin sisältävän päivittäiset palvelut.
Tulos 3: Koulut lapsiperheiden segregaation ajurina ja kehityksen mahdollisuutena
Koulut voivat olla merkittävästi lapsiperheiden segregaatioon vaikuttava tekijä, kun erityisesti korkeammin koulutetut perheet valikoivat asuinpaikkaa osin koulun perusteella. Useissa lähiöissä koulun vähäisenä näyttäytyvä vetovoima voi olla asuinalueen heikkoa houkuttelevuutta ylläpitävä tekijä. Suurin osa tutkimuskyselyyn vastaajien lapsista käy heille osoitettua lähikoulua, mikä korostaa koulujen paikallista merkitystä. Korkeakoulutetut vanhemmat hyödyntävät hieman muita enemmän mahdollisuutta hakeutua muuhun kouluun, mikäli he kokevat lähikoululla olevan huono maine. Lapsiperheet ovat suuressa osassa lähiöitä pieni vähemmistö. Siksi koululla ei ole suurta merkitystä sosiaalisen elämän alustana tai muuttopäätösten ajurina asukkaiden enemmistölle.
Tulos 4: Pienituloiset ovat muita tyytymättömämpiä asuinalueeseensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa
Kyselytutkimuksessa selvitettiin asukkaiden koettua hyvinvointia ja sosiaalista elämää. Päätulos on selvä: taloudelliselta asemaltaan huono-osaisten vastaajien kokema hyvinvointi oli tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muiden. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajan tyytyväisyyttä esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, kokemuksiin naapuruston rauhallisuudesta ja turvallisuudesta, ja sama tulos toistui: taloudellisen asemansa puolesta huono-osaiset ovat muita tyytymättömämpiä
Jopa kaksi kolmesta asukkaasta kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minkälainen heidän asuinalueensa on. Kuitenkin yli puolet asukkaista lähiöissäkin uskovat siihen, että alueen asukkaat pystyvät ratkaisemaan alueella mahdollisesti esiintyvät ongelmat.
Re:Urbia on toteutettu ympäristöministeriön Lähiöohjelman rahoituksella. Lisätietoja hankkeesta: https://www.helsinki.fi/reurbia
Lisätiedot:
Venla Bernelius, Kaupunkimaantieteen dosentti, Helsingin yliopisto, puh. 09 310 35748
Mikko Posti, yhteyspäällikkö, Kaupunkitutkimusinstituutti, puh. 050 471 6334
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen25.5.2023 10:44:05 EEST | Tiedote
Koiran rotu on tärkein persoonallisuuteen liittyvä tekijä, mutta myös ikä ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä persoonallisuuteen. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.
Uusi Max Planck -keskus tuottaa tietoa eriarvoisuuden juurisyiden ymmärtämiseksi24.5.2023 16:47:34 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on perustanut yhdessä saksalaisen Max Planck -säätiön kanssa tutkimuskeskuksen, jossa keskitytään terveyden tutkimiseen sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Keskus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa.
Uutta tietoa Alzheimerin taudin kehittymisestä – tutkimus paljasti tulehduksen mahdollisen syyn24.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa on löytynyt mahdollinen selitys sille, miksi Alzheimerin taudin tärkein perinnöllinen riskitekijä apoE4 ei pysty suojaamaan aivoja tulehdukselta.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 31.5.24.5.2023 13:23:03 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 20 uutta professoria pitävät juhlaluentonsa keskiviikkona 31.5.2023 yliopiston päärakennuksella (Unioninkatu 34) ja Metsätalolla (Unioninkatu 40) klo 14 alkaen ja luentoja voi seurata myös suorana lähetyksenä striimin kautta. Luennot ovat yleistajuisia johdatuksia professorien omaan tieteenalaan ja ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin.
Kansalliskirjastosta koko Suomen yhteisen e-kirjaston emo-organisaatio24.5.2023 12:53:22 EEST | Tiedote
Koko Suomen yhteinen e-kirjasto siirtyy osaksi Kansalliskirjastoa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Helsingin kaupunginkirjaston vetämä e-kirjastohanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Kansalliskirjastoon perustetaan oma e-kirjastoyksikkö kehittämään ja koordinoimaan palvelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme