Näin lähiöt ovat muuttuneet – mistä uusi suunta?
Tervetuloa kuulemaan Re:Urbia-hankkeen tuloksista ja lähiöiden uusia kehittämismahdollisuuksista loppuseminaariin tiistaina 7.3.2023 klo 12.30. Paikka: Helsingin yliopiston Kielikeskus, Sali 115 (Fabianinkatu 26).
Voit osallistua seminaariin myös etäyhteydellä: Linkki etäseurantaan.
Tutkimusraportti julkaistaan hankkeen verkkosivuilla tiistaina 7.3.2023.
Tulos 1: Väestörakenne on muuttunut perustavalla tavalla
Alun perin lähiöt olivat nuorten lapsiperheiden alueita, mutta nyt yksinasuvia kotitalouksia on keskimäärin peräti 61 prosenttia asuntokunnista. Eläkeläisten ja etnisten vähemmistöjen osuudet ovat myös kasvaneet merkittävästi suuressa osassa lähiötä, ja jäljellä olevien lapsiperheiden osalta myös etninen tausta korostuu. Asukasrakenne on muuttunut pienituloisten ja matalasti koulutettujen osuuksien kasvaessa. Työttömyysasteen kasvu on ollut merkittävin sosioekonominen muutos lähiöissä viime vuosikymmenten aikana.
Tulos 2. Palvelut ja kaupungin kasvu on suuntautunut lähiöiden ulkopuolelle
Kauppa ja muut palvelut sijoittuvat suurten asiakasvirtojen perusteella. Viime vuosikymmenten aikana lähiöiden asukaspohja on supistunut: reunarakentaminen on kohdistunut ennen muuta lähiöiden väleihin. Aiemminkin suhteellisen niukat paikalliset palvelut ovat pääsääntöisesti siirtyneet lähiöistä pois.
Paikallinen ravintolatarjonta on pelkistynyt tavalla, jossa olutravintolat korostuvat. Myös muu palvelutarjonta on yksipuolistunut. Aiemmin naapurustosta löytyneet palvelut ovat nyt pääsääntöisesti lähiöiden ulkopuolella. Ihmisten toiminnallisen naapuruston laajuus näyttää tutkimuksen perusteella paljon suuremmalta kuin alkuperäinen naapurustoyksikön tai asumalähiön idea, jonka ajateltiin sisältävän päivittäiset palvelut.
Tulos 3: Koulut lapsiperheiden segregaation ajurina ja kehityksen mahdollisuutena
Koulut voivat olla merkittävästi lapsiperheiden segregaatioon vaikuttava tekijä, kun erityisesti korkeammin koulutetut perheet valikoivat asuinpaikkaa osin koulun perusteella. Useissa lähiöissä koulun vähäisenä näyttäytyvä vetovoima voi olla asuinalueen heikkoa houkuttelevuutta ylläpitävä tekijä. Suurin osa tutkimuskyselyyn vastaajien lapsista käy heille osoitettua lähikoulua, mikä korostaa koulujen paikallista merkitystä. Korkeakoulutetut vanhemmat hyödyntävät hieman muita enemmän mahdollisuutta hakeutua muuhun kouluun, mikäli he kokevat lähikoululla olevan huono maine. Lapsiperheet ovat suuressa osassa lähiöitä pieni vähemmistö. Siksi koululla ei ole suurta merkitystä sosiaalisen elämän alustana tai muuttopäätösten ajurina asukkaiden enemmistölle.
Tulos 4: Pienituloiset ovat muita tyytymättömämpiä asuinalueeseensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa
Kyselytutkimuksessa selvitettiin asukkaiden koettua hyvinvointia ja sosiaalista elämää. Päätulos on selvä: taloudelliselta asemaltaan huono-osaisten vastaajien kokema hyvinvointi oli tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muiden. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajan tyytyväisyyttä esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, kokemuksiin naapuruston rauhallisuudesta ja turvallisuudesta, ja sama tulos toistui: taloudellisen asemansa puolesta huono-osaiset ovat muita tyytymättömämpiä
Jopa kaksi kolmesta asukkaasta kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minkälainen heidän asuinalueensa on. Kuitenkin yli puolet asukkaista lähiöissäkin uskovat siihen, että alueen asukkaat pystyvät ratkaisemaan alueella mahdollisesti esiintyvät ongelmat.
Re:Urbia on toteutettu ympäristöministeriön Lähiöohjelman rahoituksella. Lisätietoja hankkeesta: https://www.helsinki.fi/reurbia
Lisätiedot:
Venla Bernelius, Kaupunkimaantieteen dosentti, Helsingin yliopisto, puh. 09 310 35748
Mikko Posti, yhteyspäällikkö, Kaupunkitutkimusinstituutti, puh. 050 471 6334
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme