Näin lähiöt ovat muuttuneet – mistä uusi suunta?
Tervetuloa kuulemaan Re:Urbia-hankkeen tuloksista ja lähiöiden uusia kehittämismahdollisuuksista loppuseminaariin tiistaina 7.3.2023 klo 12.30. Paikka: Helsingin yliopiston Kielikeskus, Sali 115 (Fabianinkatu 26).
Voit osallistua seminaariin myös etäyhteydellä: Linkki etäseurantaan.
Tutkimusraportti julkaistaan hankkeen verkkosivuilla tiistaina 7.3.2023.
Tulos 1: Väestörakenne on muuttunut perustavalla tavalla
Alun perin lähiöt olivat nuorten lapsiperheiden alueita, mutta nyt yksinasuvia kotitalouksia on keskimäärin peräti 61 prosenttia asuntokunnista. Eläkeläisten ja etnisten vähemmistöjen osuudet ovat myös kasvaneet merkittävästi suuressa osassa lähiötä, ja jäljellä olevien lapsiperheiden osalta myös etninen tausta korostuu. Asukasrakenne on muuttunut pienituloisten ja matalasti koulutettujen osuuksien kasvaessa. Työttömyysasteen kasvu on ollut merkittävin sosioekonominen muutos lähiöissä viime vuosikymmenten aikana.
Tulos 2. Palvelut ja kaupungin kasvu on suuntautunut lähiöiden ulkopuolelle
Kauppa ja muut palvelut sijoittuvat suurten asiakasvirtojen perusteella. Viime vuosikymmenten aikana lähiöiden asukaspohja on supistunut: reunarakentaminen on kohdistunut ennen muuta lähiöiden väleihin. Aiemminkin suhteellisen niukat paikalliset palvelut ovat pääsääntöisesti siirtyneet lähiöistä pois.
Paikallinen ravintolatarjonta on pelkistynyt tavalla, jossa olutravintolat korostuvat. Myös muu palvelutarjonta on yksipuolistunut. Aiemmin naapurustosta löytyneet palvelut ovat nyt pääsääntöisesti lähiöiden ulkopuolella. Ihmisten toiminnallisen naapuruston laajuus näyttää tutkimuksen perusteella paljon suuremmalta kuin alkuperäinen naapurustoyksikön tai asumalähiön idea, jonka ajateltiin sisältävän päivittäiset palvelut.
Tulos 3: Koulut lapsiperheiden segregaation ajurina ja kehityksen mahdollisuutena
Koulut voivat olla merkittävästi lapsiperheiden segregaatioon vaikuttava tekijä, kun erityisesti korkeammin koulutetut perheet valikoivat asuinpaikkaa osin koulun perusteella. Useissa lähiöissä koulun vähäisenä näyttäytyvä vetovoima voi olla asuinalueen heikkoa houkuttelevuutta ylläpitävä tekijä. Suurin osa tutkimuskyselyyn vastaajien lapsista käy heille osoitettua lähikoulua, mikä korostaa koulujen paikallista merkitystä. Korkeakoulutetut vanhemmat hyödyntävät hieman muita enemmän mahdollisuutta hakeutua muuhun kouluun, mikäli he kokevat lähikoululla olevan huono maine. Lapsiperheet ovat suuressa osassa lähiöitä pieni vähemmistö. Siksi koululla ei ole suurta merkitystä sosiaalisen elämän alustana tai muuttopäätösten ajurina asukkaiden enemmistölle.
Tulos 4: Pienituloiset ovat muita tyytymättömämpiä asuinalueeseensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa
Kyselytutkimuksessa selvitettiin asukkaiden koettua hyvinvointia ja sosiaalista elämää. Päätulos on selvä: taloudelliselta asemaltaan huono-osaisten vastaajien kokema hyvinvointi oli tilastollisesti merkitsevällä tavalla heikompaa kuin muiden. Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajan tyytyväisyyttä esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, kokemuksiin naapuruston rauhallisuudesta ja turvallisuudesta, ja sama tulos toistui: taloudellisen asemansa puolesta huono-osaiset ovat muita tyytymättömämpiä
Jopa kaksi kolmesta asukkaasta kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minkälainen heidän asuinalueensa on. Kuitenkin yli puolet asukkaista lähiöissäkin uskovat siihen, että alueen asukkaat pystyvät ratkaisemaan alueella mahdollisesti esiintyvät ongelmat.
Re:Urbia on toteutettu ympäristöministeriön Lähiöohjelman rahoituksella. Lisätietoja hankkeesta: https://www.helsinki.fi/reurbia
Lisätiedot:
Venla Bernelius, Kaupunkimaantieteen dosentti, Helsingin yliopisto, puh. 09 310 35748
Mikko Posti, yhteyspäällikkö, Kaupunkitutkimusinstituutti, puh. 050 471 6334
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta22.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
Rikoksista selviää yhä vähemmän21.3.2023 09:13:37 EET | Tiedote
Poliisi pystyy selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet ovat olleet laskussa ja vuonna 2021 rikosten yleinen selvitysaste oli 63 prosenttia. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa.
30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna20.3.2023 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Promootion riemuvuosi avataan 20.3.2023, jolloin julkistetaan myös yliopiston uudet kunniatohtorit. Keväällä vietetään jo sadatta filosofisen tiedekunnan promootiota sekä eläinlääketieteellisen, teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan promootioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme