Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista suurempi kuin koskaan aiemmin
”Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 %. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 %) ja suurin vihreillä (60,8 %). Vihreiden lisäksi SDP:llä ja vasemmistoliitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin feministisellä puolueella (84,6 %) ja pienin kansalaisliitolla (0 %). Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 %. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia vuoden 2019 vaaleissa, naisten osuus ehdokkaista on 30,6 %.
Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä, liki 7 prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli 6 prosenttiyksikköä.
Enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on 51,8 % ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 %.
Eduskuntavaalien ehdokkaista 2,8 prosenttia vieraskielisiä
Eduskuntavaalien 2023 kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90,0 %, ruotsinkielisiä 6,7 % ja vieraskielisiä 2,8 %. Vieraskielisistä ehdokkaista lähes 60 % on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä. Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 %. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 5,2 % ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 %.
”Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus ovat kasvaneet tasaisesti muutamien viime eduskuntavaalien aikana. Määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Ehdokkaiden osalta suunta ei ole yhtä selkeä. Vieraskielisten ehdokkaiden määrät ovat pieniä, joten muutoksiin yksittäisten vaalien välillä voi vaikuttaa sattumakin”, Wallenius sanoo.
Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista on 2,6 % ja äänioikeutetuista 3,2 %. Ulkomaista syntyperää olevien osuus koko Suomen väestöstä on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa asuvasta väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 8,5 %. Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on vasemmistoliitolla (7,4 % puolueen ehdokkaista) ja vähiten Liike Nytillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja keskustalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kutsu: Tilastokeskuksen kesätoimittaja-aamu 13.6.1.6.2023 09:31:10 EEST | Tiedote
Mihin suuntaan kehittyy Suomen koulutustaso? Jääkö koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen hyödyntämättä työmarkkinoilla? Entä mitä tilastot voivat kertoa Suomen alueiden välisistä eroista?
Pikaennakko: Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4 % vuonna 202231.5.2023 08:04:07 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2022. Pikaennakkotiedon mukaan laskua edellisvuoteen oli neljä prosenttia.
Muistutuskutsu: Lappi ja sen kunnat tilastoissa 1.6.2023, Tilastokeskuksen medialounas24.5.2023 09:17:01 EEST | Tiedote
Mitkä Lapin kunnat ovat muuttoliikkeen voittajia, entä mihin ihmiset sijoittuvat tutkinnon suorittamisen jälkeen? Miten matkailu on kehittynyt? Miten alueen kuntien yrityksillä sujuu – työllistäjinä tai tuottavuudessa?
Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia useammin19.5.2023 08:01:29 EEST | Tiedote
Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen näkyi selkeästi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Tilastokeskuksen vaalianalyysistä käy ilmi, että suurituloisimmista äänestäjistä kävi vaaliuurnilla runsas 85 prosenttia, kun pienituloisimmista äänesti reilut 58 prosenttia.
Kutsu: Lappi ja sen kunnat tilastoissa 1.6.2023, Tilastokeskuksen medialounas16.5.2023 09:37:32 EEST | Tiedote
Mitkä Lapin kunnat ovat muuttoliikkeen voittajia, entä mihin ihmiset sijoittuvat tutkinnon suorittamisen jälkeen? Miten matkailu on kehittynyt? Miten alueen kuntien yrityksillä sujuu – työllistäjinä tai tuottavuudessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme