Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista suurempi kuin koskaan aiemmin

”Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 %. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 %) ja suurin vihreillä (60,8 %). Vihreiden lisäksi SDP:llä ja vasemmistoliitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin feministisellä puolueella (84,6 %) ja pienin kansalaisliitolla (0 %). Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 %. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia vuoden 2019 vaaleissa, naisten osuus ehdokkaista on 30,6 %.

Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä, liki 7 prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli 6 prosenttiyksikköä.

Enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on 51,8 % ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 %.

Eduskuntavaalien ehdokkaista 2,8 prosenttia vieraskielisiä

Eduskuntavaalien 2023 kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90,0 %, ruotsinkielisiä 6,7 % ja vieraskielisiä 2,8 %. Vieraskielisistä ehdokkaista lähes 60 % on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä. Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 %. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 5,2 % ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 %.

”Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus ovat kasvaneet tasaisesti muutamien viime eduskuntavaalien aikana. Määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Ehdokkaiden osalta suunta ei ole yhtä selkeä. Vieraskielisten ehdokkaiden määrät ovat pieniä, joten muutoksiin yksittäisten vaalien välillä voi vaikuttaa sattumakin”, Wallenius sanoo.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista on 2,6 % ja äänioikeutetuista 3,2 %. Ulkomaista syntyperää olevien osuus koko Suomen väestöstä on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa asuvasta väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 8,5 %. Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on vasemmistoliitolla (7,4 % puolueen ehdokkaista) ja vähiten Liike Nytillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja keskustalla.