Näyttelyvuosi tuo Pompejin Kotkaan, kansainväliset outsider-taiteilijat Kansallismuseoon, suomalaisen taidekeramiikan Hvitträskiin ja Metsien kuninkaalliset Hämeen linnaan

Pako Pompejista näyttää asukkaiden arjen ja kohtalon tuhon jälkeen

Näyttelyistä ensimmäisenä avautuva Pako Pompejista tuo yhden historian tunnetuimmista luonnonkatastrofeista Suomen merimuseoon Kotkaan. Näyttely kertoo Pompejin ja Herculaneumin kaupunkien tuhosta, asukkaiden arjesta ja heidän kohtaloistaan. Samalla se tuo esiin harvemmin kerrotun tarinan uhkarohkeasta merioperaatiosta ja yrityksestä pelastaa kaupunkien asukkaat valtavalta tuholta Vesuviuksen tulivuoren purkautuessa vuonna 79 jaa.

Nähtävillä on kaupunkien viimeiset hetket: noin 160 alkuperäistä esinettä Napolin museoista ja Suomen kansallismuseon omista kokoelmista, tuhkan alle hautautuneiden asukkaiden kipsivaloksia, meriarkeologisia löytöjä, koruja, seinämaalauksia, veistoksia ja arkipäivän käyttötavaroita.

Näyttely perustuu kansainväliseen näyttelykonseptiin. Viimeksi se on ollut esillä Tanskassa, jossa se osoittautui yleisömenestykseksi. Näyttelyn ovat tuottaneet italialaiset Expona ja Contemporanea Progetti yhdessä Suomen kansallismuseon kanssa, ja se toteutetaan Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyönä. Näyttely perustuu Australian kansalliseen merimuseoon suunniteltuun näyttelykonseptiin.

Näyttely on avoinna Merikeskus Vellamossa Kotkassa 31.3.–1.10.2023.

Laaja kansainvälistä outsider-taidetta esittelevä näyttely Kansallismuseoon

Kansallismuseossa avautuu toukokuussa laaja outsider-taidetta esittelevä näyttely, Kesytön taide. Näkyväksi osaksi kansainvälistä taidemaailmaa nousseet outsider-taiteilijat eivät noudata taiteen normeja, vaan sananmukaisesti tekevät taidetta, joka pikemminkin on kesytöntä, villiä ja ennen kaikkea tekijänsä mielikuvituksesta syntyvää.

Outsider-taide ei ole jäänyt taidekentän arvostuksen tai suuren yleisön mielenkiinnon kohteen ulkopuolelle. Teosten energia ja luova potentiaali on aina innostanut myös aikalaistaiteilijoita kuten Picassoa. Viime vuosikymmenten aikana outsider-taidetta on ollut näyttävästi esillä myös suurissa taidebiennaaleissa kuten Venetsiassa.

Näyttelyn taiteilijoina ovat muun muassa kansainvälisesti arvostetut Franjo Klopotan, Madge Gill, Natalie Schmidtova ja Tyyne Esko.

Näyttelyssä nähdään teoslainoja Saarijärven taidemuseon kokoelmista ja kolmesta K. H. Renlundin museoon tallennetusta kansainvälisestä outsider-taiteen kokoelmasta, Maija ja Volker Dallmeierin, Elke ja Werner Zimmerin sekä Dietz Mertin kokoelmista.

Näillä näkymin Kansallismuseon viimeiseksi näyttelyksi ennen museon laajennus- ja peruskorjaushankkeen käynnistymistä jäävä Kesytön taide on avoinna Kansallismuseossa 5.5.–24.9.2023.

Akseli Gallen-Kallela -näyttely jatkuu huhtikuun alkuun

Kahden ensimmäisen kuukauden aikana 52 000 kävijää kerännyt Akseli Gallen-Kallela -näyttely jatkuu Kansallismuseossa 2. huhtikuuta asti.

Ateljee-elämää tuo suomalaisen taidekeramiikan Hvitträskiin 9.6.–30.9.2023

Ateljee-elämää tuo suomalaisen keramiikkaperinteen ja taidekeramiikan kansainvälisesti tunnetut taiteilijat, Arabian taideosastoyhdistyksen, osaksi Hvitträskin ainutlaatuista ympäristöä. Arabian taideosaston taiteilijat perustivat oman yhdistyksen kaksikymmentä vuotta sitten vaalimaan ja jatkamaan vuonna 1932 perustetun taideosaston kulttuuriperintöä. Hvitträskissä nähdään teoksia kymmeneltä yhdistyksen tämänhetkisistä taiteilijoista: professori Heikki Orvola, Pekka Paikkari, Heini Riitahuhta, Kristina Riska, Kati Tuominen-Niittylä, Kim Simonsson, Jasmin Anoschkin, Caroline Slotte, Sakari Kannosto ja Marianne Huotari.

Metsien kuninkaalliset Hämeen linnaan

Hämeen linnassa avautuvan näyttelyn pääosaan nousevat pohjolan humisevat metsät ja metsiemme kuninkaalliset: karhu, susi, hirvi ja ilves. Jo vuosisatojen ajan tämä nelikko on ollut tarinoiden, uskomusten, mytologian ja heraldiikan aiheina. Jokaisella niistä on myös oma aikojen kuluessa rakentunut merkityksensä. 

Suomen kansallismuseon kokoelmien aarteiden lisäksi vahvatunnelmaisessa näyttelyssä on esillä kuvataiteilija Jenni Tieahon veistoksia ja Ossi Saarisen luontovalokuvia. Lisäksi nähdään teoslainoja Suomen metsästysmuseolta, Luomukselta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta. Näyttely on tarkoitettu kaikenikäisille, jokaiselle satuja lukeneelle ja kaikille uskomuksista ja mytologioista viehättyneille.  

Näyttely on avoinna 16.6.2023–28.1.2024 Hämeen linnassa.

Kekkonen Jussi Pohjakallion valokuvissa

Tamminiemessä Helsingissä jatkaa Jussi Pohjakallion (1930–1990) lehtikuvia esittelevä näyttely Pitkä loikka, joka esittää presidentti Urho Kekkosen 1950–60-luvuilla.

Näyttelyssä on esillä lehtikuvia ensimmäistä kauttaan virassa istuvan presidentti Kekkosen julkisesta elämästä sekä yksittäisiä tuokioita vapaa-ajan vietosta. Urheilukuvaukseen erikoistunutta nuorta valokuvaajaa ja presidenttiä yhdisti intohimo urheiluun. Näyttelyssä nähdään valokuvia, joissa presidentti Kekkonen voimistelee Tamminiemen pihapiirissä ja tekee kuuluisaa loikkaharjoitustaan Seurasaaren kiviportaissa.