NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä osoitettiin ensimmäistä kertaa
– Bakteerien perimää kartoittamalla pystyimme luotettavasti toteamaan, että koirien ja ihmisten bakteerikannat olivat identtisiä eli ne olivat tarttuneet koirien ja ihmisen välillä, kertoo julkaisun vastaava kirjoittaja ELT Thomas Grönthal, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Bakteerit olivat tarttuneet koirien ja ihmisten välillä
Alun perin saman perheen kahden koiran korvanäytteistä löytyneet NDM-bakteerit käynnistivät tutkimuksen bakteerin leviämisestä ja mahdollisesta tartunnan lähteestä. Perheenjäsenistä ja koirista otettiin myös näytteitä. Bakteerien sukulaisuutta kartoitettiin selvittämällä niiden perimän emäsjärjestys. Tutkimus oli Helsingin yliopiston, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteistyöhanke.
Perheen koirilta ja yhdeltä perheenjäseneltä löytyi erittäin vastustuskykyinen NDM-5 entsyymiä tuottava bakteerikanta. Lisäksi molemmilla koirilla ja kahdella perheenjäsenellä oli monille antibiooteille vastustuskykyinen ESBL-bakteeri. Koirilta ja ihmisiltä eristetyt NDM-ja ESBL-bakteerikannat olivat identtisiä. Ihmisillä tartunnat olivat oireettomia. NDM-bakteerin alkuperä jäi epäselväksi.
Antibioottien käyttö edistää resistenttien kantojen valikoitumista
– Tutkimuksessa ei voitu varmuudella osoittaa kumpaan suuntaan tartunta oli tapahtunut. Etenkin NDM-bakteeri on todennäköisesti siirtynyt ihmisestä koiraan, koska näitä bakteereita ei ole aiemmin eläimillä Suomessa todettu, arvioi tutkimusta johtanut dosentti Merja Rantala.
– Suomessa karbapeneemien käyttö on eläimille kielletty, mutta tutkitut koirat olivat saaneet runsaasti muita antibiootteja. Niiden avulla NDM-bakteeri oli saanut kilpailuedun ja pystynyt asettumaan taloksi koiriin”, Rantala kertoo.
Ovatko karbapenemaasia tuottavat bakteerit yleistymässä eläimillä?
Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa osoitetaan NDM-bakteerin siirtyminen koirien ja ihmisten välillä. NDM-5-bakteeri on koirilla erittäin harvinainen; sitä on aiemmin löytynyt vain Algeriasta. Muita karbapeneemeille vastustuskykyisiä bakteereita on raportoitu harvakseltaan koirilla muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, ja Saksassa. Niitä kuitenkin raportoidaan eläimillä yhä useammin. Tutkijaryhmän mielestä eläinten näytteitä tutkivien laboratorioiden tulee tarkkailla bakteerien herkkyyttä myös karbapeneemeille ja laajakirjoisille kefalosporiineille.
*Aikaisempi tiedote: Koiralta löydetty antibiooteille erittäin vastustuskykyinen NDM-bakteeri
Taustatietoa NDM-bakteerista:
- NDM, eli New Delhi -metallo-beetalaktamaasi on entsyymi, joka hajottaa laajakirjoisia kefalosporiini- ja karbapeneemiantibiootteja. Näitä antibiootteja käytetään muille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon.
- ESBL- bakteerit kykenevät hajottamaan laajakirjoisia kefalosporiiniantibiotteja.
- NDM- ja ESBL- entsyymejä on useita erilaisia. Tässä tutkimuksessa todettiin NDM-5 entsyymiä ja CTX-M-9 entsyymiä tuottavia E.coli -kantoja.
- Suomessa laki kieltää karbapeneemien käytön eläimille.
- Karbapenemaasia tuottavat bakteerit ovat paljon yleisempiä ihmisillä kuin eläimillä. Suomessa ihmisillä ne ovat vielä melko harvinaisia.
- Karbapenemaasia tuottavia bakteereita ei ole aiemmin todettu eläimiltä Suomessa. Sen sijaan ESBL-bakteeri on melko yleinen. Sitä on todettu mm. koirilla, kissoilla, hevosilla ja kanoilla.
- Eläimet ja ihmiset voivat olla NDM- ja ESBL-bakteerien oireettomia kantajia. Niiden aiheuttamien tulehdusten hoitoon voi olla vaikeaa löytää tehokkaita antibiootteja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh. 050-415 5482, merja.rantala@helsinki.fi
Thomas Grönthal, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
puh. 050-415 0590, thomas.gronthal@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Viikin kampus, Helsingin yliopisto
puh. 02941 58461, email: eeva.karmitsa@helsinki.fi
Twitter: @EvaKarmitsa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme