Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Nelivuotiaiden vanhemmat arvostavat varhaiskasvatuksen laatua, moittivat kuitenkin suuria ryhmäkokoja

Jaa

Kunnallinen päiväkoti on neljävuotiaiden lasten yleisin hoitopaikka, ja harvempi kuin joka kymmenes neljävuotias on kokonaan kotihoidossa, kertovat neljävuotiaiden lasten vanhemmille suunnatun kyselyn tulokset.

Pienissä kunnissa neljävuotiaat olivat suuria kuntia ja kaupunkeja yleisemmin perhepäivähoidossa tai vanhempien hoidossa kotona. Pienissä kunnissa asuvat vanhemmat myös kaipasivat muita useammin enemmän vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluihin, esimerkiksi enemmän yksityisiä palveluja.

”Tulokset ovat loogisia, kun otetaan huomioon alueelliset erot tarjolla olevien varhaiskasvatuspalveluiden määrässä: esimerkiksi Helsingissä yksityisiä päiväkoteja on useita, kun pienimmissä kunnissa niitä ei ole lainkaan”, sanoo varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta.

Yksityisen varhaiskasvatuksen valinnassa painavat arvot ja erikoistuneisuus

Lapsen nykyisen varhaiskasvatuspaikan valinnassa vanhemmat pitivät tärkeimpinä hoitopaikan sopivaa sijaintia, sisarusten saamista samaan hoitopaikkaan sekä hoitopaikan ilmapiiriä. Yksityisen varhaiskasvatuspaikan valinnassa painottuivat kuitenkin kunnallista varhaiskasvatusta useammin myös pedagoginen suuntautuminen, kasvatustoiminnan ja oppimisympäristön monipuolisuus sekä arvot.

Neljävuotiaista lapsista vajaa viidesosa oli yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, korkeasti koulutettujen vanhempien lapset muita useammin.

Varhaiskasvatusta pidetään tärkeänä lapsen sosiaalisille suhteille

Vanhempien mukaan tärkeimpiä syitä oman lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen olivat paitsi vanhemman työssäkäynti tai opiskelu myös toisten lasten seura sekä lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen.

”Suurin osa – myös kotihoidossa olevien neljävuotiaiden – vanhemmista pitääkin varhaiskasvatusta tärkeänä lapsen kehitykselle ja sosiaalisille suhteille”, korostaa THL:n erikoistutkija Johanna Närvi.

Kotihoidossa olevan lapsen vanhemmilla oli kuitenkin useammin epäilyksiä esimerkiksi lapsen saamasta yksilöllisestä huomiosta tai pysyvistä ihmissuhteista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmien kokoa piti liian suurena enemmistö vanhemmista neljävuotiaan hoitomuodosta riippumatta.

Hoitomuotojen ja -paikkojen välillä vain vähän muutoksia

Enemmistö neljävuotiaista oli jossakin vaiheessa ollut hoidossa kodin ulkopuolella, ja valtaosa oli aloittanut siellä viimeistään kaksivuotiaana. Useimmat olivat olleet kodin ulkopuolisessa hoidossa yhtäjaksoisesti ja korkeintaan kahdessa eri hoitopaikassa.

”Muutoksia ja siirtymiä eri hoitomuotojen ja -paikkojen välillä oli ehtinyt neljävuotiaiden elämässä olla melko vähän”, sanoo projektitutkija Mimmu Sulkanen Jyväskylän yliopistosta.

Tärkeimpiä syitä lapsen hoitopaikan muutoksille olivat erilaiset perhetilanteesta johtuvat muutokset, kuten sisaruksen syntymä sekä huoltajan työstä tai opiskelusta johtuvat muutokset.

Raportissa esitellään noin neljävuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea. Kysely oli osa monitieteistä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa CHILDCARE-pitkittäistutkimushanketta (SA 293049 ja SA 314317), jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma.

Lähde


Mimmu Sulkanen, Johanna Närvi, Julia Kuusiholma, Johanna Lammi-Taskula, Eija Räikkönen, Maarit Alasuutari. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut neljävuotiaiden lasten perheissä. CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2019 perustulokset Työpaperi 28/2020. THL.

Lisätietoja

Maarit Alasuutari
varhaiskasvatustieteen professori
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 3513
etunimi.sukunimi@jyu.fi

Mimmu Sulkanen
projektitutkija
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 4674
etunimi.m.sukunimi@jyu.fi

Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Porin prikaati harjoittelee kenttälaboratorion toimintaa yhdessä THL:n kanssa – tilaisuus medialle ma 21.9. klo 1318.9.2020 07:54:24 EESTKutsu

Porin prikaatin Suojelun osaamiskeskus järjestää Suojelun erikoisosaston kertausharjoituksen Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Helsingin alueella 14.–25.9.2020. Osana harjoitusta THL:n Tilkanmäen kampuksen pihalle pystytetään Puolustusvoimien liikuteltava kenttälaboratorio. Kenttälaboratoriossa Puolustusvoimilla on tarkoitus harjoitella koronatestien tekemistä ja tulosten analysointia sekä kouluttaa henkilöitä COVID-19-diagnostiikkaa varten. Tarkoituksena on myös testata, miten kenttälaboratoriota voisi hyödyntää COVID-19-diagnostiikassa THL:n tukena, jos koronatilanne niin vaatisi. THL antaa harjoituksessa asiantuntijatukea testauksen ja tulosten analysoinnin pystyttämisessä. Harjoitus on osa THL:n ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyötä. Harjoitus alkaa THL:n pihalla 21. syyskuuta ja päättyy 24. syyskuuta. Puolustusvoimat ja THL ovat kehittäneet kenttälaboratorion yhdessä, kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Medialla mahdollisuus tutustua harjoitukseen maanantaina 21.9. kl

Liikennevalomalli päivitetty uusien linjausten mukaiseksi – tarkista, mistä maista voi matkustaa Suomeen ilman rajoituksia17.9.2020 10:06:58 EESTTiedote

THL on päivittänyt liikennevalomallinsa, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ulkomailla matkustamiseen liittyvää koronatartunnan riskiä. Mallissa on otettu huomioon hallituksen tekemät matkustamista koskevat linjaukset, jotka tulevat voimaan 19.9.2020. Mallissa maat jaotellaan kolmeen kategoriaan: Vihreässä luokassa riski tartunnalle ei ole merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. COVID-19-ilmaantuvuus on alle hallituksen asettaman raja-arvon eli korkeintaan 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää. Punaisessa luokassa riski tartunnalle on korkeampi kuin Suomessa tai riskiä ei voida luotettavasti arvioida. COVID-19-ilmaantuvuus on yli 25 tapausta per 100 000 asukasta per 14 päivää. Harmaaseen luokkaan kuuluvat EU:n ulkorajapäätöksen mukaiset maat. Matkustamista näihin maihin ei suositella lainkaan. Punaisista ja harmaista maista Suomeen saapuville suositellaan 14 päivän omaehtoista karanteenia. Terveydenhuollon ammattilainen saattaa myös tarkistaa näistä maista Suomeen saapuvien terveyd

Kouluissa ja päiväkodeissa useita altistustilanteita – jatkotartuntoja todettu toistaiseksi muutamia11.9.2020 11:22:20 EESTTiedote

Koulujen alkamisen jälkeen THL:n tietoon on tullut yli 40 tilannetta, jossa koronavirustartunnan saanut on altistanut useita henkilöitä tartunnalle varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Altistumisten takia on asetettu karanteeniin yhteensä yli 1 700 ihmistä. Altistuneiden jatkotartuntoja on toistaiseksi todettu vain muutamia. ”Ensimmäiset seurantatiedot kouluista viittaavat siihen, että tartunnan saaneet ja altistuneet oppilaat tunnistetaan varsin hyvin. Kevään 2020 tapaan jatkotartuntoja on toistaiseksi ollut vähän”, kertoo asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi THL:stä. THL seuraa tehostetusti lasten ja nuorten tartuntatilannetta keräämällä tiedot altistumisista ja jatkotartunnoista. Myös lieväoireisena pitää mennä testiin THL:n ohjetta lasten koronatestaamisesta on tulkittu paikoin väljästi. Alle kouluikäisten lieviä hengitystieoireita voi seurata kotona muutaman päivän ajan ilman testiin hakeutumista. Sen sijaan isompien lasten, nuorten ja aikuisten tulee ha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme