Neljä alansa huippua Jyväskylän yliopistosta valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi

Ensimmäinen ohjelmistotuotannon professori Tiedeakatemiassa

Tietojärjestelmätieteen professori Pekka Abrahamsson on laajalti tunnustettu akateemisesta saavutuksistaan ja tehnyt mittavan kansainvälisen uran. Abrahamsson on pioneeri ja uranuurtaja ohjelmistokehityksen menetelmien ja -prosessien tutkimuksen saralla. Hän on luonut yhteistyötä teollisuuden ja tieteentekijöiden välillä sekä Suomessa että ulkomailla. Abrahamsson on viitatuin suomalainen tutkija alallaan.

Abrahamsson on sijoitettu kaikkien aikojen tietojenkäsittely- ja sähkötekniikan tieteentekijöiden listalla Suomessa sijalle 13. Vuonna 2016 Arnetminer nimesi hänet 100 vaikuttavimman ohjelmistotuotannon tutkijan joukkoon maailmassa. Abrahamssonille myönnettiin Nokian säätiön tunnustuspalkinto 2007. Samaisena vuonna hänen laaja kansainvälinen eurooppalainen tutkimusprojekti palkittiin myös arvostetulla ITEA-Achievement -palkinnolla.

Ratkaisuja katalyyttimateriaalien ja ilmastonmuutoksen haasteisiin

Kemian professorin Karoliina Honkalan erikoisalana on laskennallinen nanokatalyysi. Honkala on keskittynyt tutkimaan, mitkä erilaiset tekijät vaikuttavat katalyyttisten reaktioiden aktiivisuuteen ja valikoituvuuteen. Tietoa tarvitaan aiempaa taloudellisempien ja tehokkaampien katalyyttimateriaalien kehittämisessä teollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin sekä vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Honkalan tieteellinen julkaisutuotanto käsittää noin 80 kpl kansainvälisiä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joukossa on useita huippujulkaisuja.

Honkala on saanut muun muassa Suomen Akatemialta useita merkittäviä tutkimusrahoituksia vuosille 2017–2023 hiilidioksidin ja biomassa-pohjaisten molekyylien muuntamiseen korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Karoliina Honkala on Suomen edustajana European Federation of Catalysis –neuvostossa. Hän on Surface Science -tiedejulkaisun neuvoa-antavan toimikunnan sekä Euroopan fyysikkoseuran kiinteiden pintojen ja rajapintojen jaoston jäsen. Honkala sai pohjoismaisen katalyysiseuran Berzelius-palkinnon vuonna 2015.

Tiedeakatemian nuorin ulkomainen jäsen

Professori Nikolay V. Kuznetsov on Pietarin yliopiston kybernetiikan professori, jonka dynaamisten systeemien tutkimusala sijoittuu matematiikan, mekaniikan ja tietotekniikan poikkileikkausalueelle. Hän on luonut maailmanlaajuisen tutkimusverkoston ja saavuttanut useita läpimurtotuloksia (WoS Top 1 % vuonna 2019). Hänen tutkimusryhmällään on Venäjän Center of Excellence -status ja tiedeyhteydet Suomeen ovat monipuoliset ja merkittävät.

Kuznetsovin tutkimusaloina ovat dynaamiset systeemit ja soveltava matematiikka. Hän on työssään kehittänyt analyyttisiä ja numeerisia menetelmiä, jotka parantavat aiemmin tunnettuja tekniikoita vaativien ongelmien ratkaisuissa ja modernin teknologian mallinnusongelmissa. Kuznetsovin tutkimusryhmä on tehnyt alalla useita maailmanlaajuisesti huomioituja läpimurtotuloksia. Kuznetsov on ollut kutsuttuna puhujana yli 20 kansainvälisessä konferenssissa.

Palkittu professori tutkii differentiaaliyhtälöitä ja geometrian inversio-ongelmia

Matematiikan professorin Mikko Salon matemaattiset tutkimukset kohdistuvat differentiaaliyhtälöiden ja geometrian inversio-ongelmiin ja näiden sovellutuksiin tomografiassa ja aaltoliikkeen käyttäytymisessä. Hän on myös tutkinut ratkaisujen stabiilisuuskysymyksiä. Salo on julkaissut 90 tutkimusta, joista yli 60 erittäin korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Salo on vieraillut useissa tutkimuslaitoksissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Salo sai Suomen Akatemian palkinnon tieteellisestä rohkeudesta 2011, Calderón -palkinnon (Inverse Problems International Association) 2013 sekä Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnon 2014. Hän oli Suomen Akatemian akatemiatutkijana vuosina 2008–2013 ja kuuluu inversio-ongelmien huippuyksikön ryhmään. Hän on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta ERC Starting Grant -rahoituksen 2012–2017 ja ERC Consolidator Grant -rahoituksen 2018–2023.

Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteentekijöitä laajasti tieteen eri aloilta. Jäsenyys on elinikäinen. Tiedeakatemialla on yli 700 kotimaista ja 180 ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella. Akatemia on yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se on perustettu vuonna 1908.