Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vaatisi puolen miljardin lisäinvestointeja joka vuosi

Jaa

Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Etla Muistiosta ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä. Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.

T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Onnistuessaan t&k-toiminta synnyttää korkeampaa arvonlisää, tuottavuutta ja usein myös korkean tulotason työpaikkoja. Innovaatioiden avulla yritykset voivat kehittää niin tuotteisiin ja palveluihin kuin tuottamiseen käytettäviin menetelmiin ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole.

Maailmalla tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvussa, mutta Suomi uhkaa pudota kärkijoukon kyydistä. Tämä ilmenee tuoreesta Etla Muistiosta Millä edellytyksillä yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset kasvavat Suomessa? (Etla Muistio 98). Muistio perustuu kesällä 2021 julkaistuun tuoreeseen valtioneuvoston rahoittamaan tutkimukseen. Rinteen ja Marinin hallituksen tavoittelema 4 prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi 6 prosenttiyksikön vuosittaista kasvua t&k-menoissa aikavälillä 2019–2030.

Tutkimus- ja kehitysmenot ovat Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoitetta ei olla saavuttamassa, muistiossa todetaan. Rahamääräisesti tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi julkiselta sektorilta yli 150 miljoonan ja kotimaisilta yrityksiltä noin 290 miljoonan euron vuosittaista kasvua t&k-investoinneissa. Lisäksi ulkomaisilta yrityksiltä ja muilta ulkomaisilta rahoittajilta tarvittaisiin noin 70 miljoonan euron vuosittaista kasvua, jolla rahoitettaisiin Suomessa tehtävää t&k-toimintaa.

– T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin. Yritystasolla lopullisia tavoitteita ovat tyypillisesti markkinoilla pärjääminen ja kannattavuus. Kansantalouden tasolla tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tuottavuus, työllisyys, hyvinvoinnin kasvu ja kestävä kehitys, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Suomessa puutetta digiosaajien lisäksi myös muiden alojen ammattilaisista

Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on alttiina kansainväliselle kilpailulle sijaintipaikoista. Yritysten tärkeimpiä sijaintipaikkakriteereitä ovat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yrityksen muiden asiakkaiden ja yksiköiden läheisyys. Suomen syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso esimerkiksi Saksaan ja Yhdysvaltoihin nähden vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Suomea pidetään kuitenkin edelleen hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisenä maana t&k-investointien kannalta.

Suuryrityksille tehdyn kyselyn perusteella t&k-työvoiman tarve on kahtiajakoinen. Toisaalta pulaa on perinteisten ammattien korkeakoulutetuista osaajista, kuten konepajatekniikan ja mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen henkilöstöstä, toisaalta nimenomaan digiosaajista, kuten ohjelmistokehittäjistä ja data-analyytikoista. Lisäksi yritysten mukaan tekniikan alan osaajilla on puutteita esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa.


Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:

  • Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.
  • Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.
  • Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.
  • Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.
  • Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.
  • Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.
  • T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

 

Hankkeen koko raportti on julkaistu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa:

Ali-Yrkkö, J., Deschryvere, M., Halme, K., Järvelin, A-M, Lehenkari, J., Pajarinen, M., Piirainen, K. ja Suominen, A. (2021). Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimin-nan julkaisusarja 2021:50. Saatavilla osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-338-8.

Ali-Yrkkö, Jyrki, Halme, Kimmo, Deschryvere, Matthias, Lehenkari, Janne, Piirainen, Kalle & Suominen, Arho: Millä edellytyksillä yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset kasvavat Suomessa? (Etla Muistio 98)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta15.9.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Autoilun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tukee nykykehityksen jatkuessa suhteellisen hyvin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ilmenee tänään julkaistusta Etla Muistiosta. Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin kannustettava siirtymää vähäpäästöisiin autoihin ja varmistettava samalla riittävä määrä sähköautojen latauspaikkoja.

Kutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1010.9.2021 12:27:58 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 17.9. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennusteen ilmeen sekä koko

Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti yli 70 prosentilla alan yrityksistä6.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

EU-maiden ja Kiinan investointisopimukset vahvistaneet yhteyksiä Kiinaan, mutta hidastaneet investointeja unionin sisällä30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiinan investointisopimusten myötä jo ennestään vahvat yhteydet kiinalaisiin alihankkijoihin ovat voimistuneet. Aloilla, joilla Kiina-investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, investointitahti on kuitenkin hidastunut EU:ssa. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Pääoman kasvun hidastuminen näkyy erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla, kun taas korkean tuottavuuden aloilla investointisopimukset ovat kiihdyttäneet niin työn tuottavuuden kuin arvonlisänkin kasvua. Suomeen vaikutukset ovat olleet maltillisia.

Etla: Paikallisella sopimisella on yhteys työhyvinvointiin23.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, osoittaa tuore tutkimus. Yhteys on kuitenkin erilainen toimihenkilöillä ja perinteisessä teollisessa työssä. Toimihenkilöillä työhyvinvointi kasvoi paikallisten erien myötä, kun taas teollisessa työssä yhteys on ollut kielteisempi. Hajautuneet palkkaneuvottelut ovat yhteydessä lähinnä henkiseen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä.

Paransiko korona resilienssiä? Etla selvittää yritysten uudistumista ja varautumista shokkeihin20.8.2021 09:55:35 EEST | Tiedote

Koronakriisi paljasti yritysten riippuvuuden globaaleista arvoketjuista, kun tuotantohäiriöt arvoketjuissa pakottivat sopeutumaan täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Myös Suomessa tehtaita jouduttiin tilapäisesti sulkemaan. Etlassa syksyllä 2021 käynnistyvässä hankkeessa pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia kriisillä oli, miten yritykset ovat uudistaneet toimintaansa, ja millainen on resilienssi eli palautumiskyky. Etla toteuttaa hankkeen yhdessä VTT:n kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme