Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa
Korkean kuolleisuuden ammatteja molemmilla sukupuolilla olivat tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, lehden ja mainosten jakajat, pakkaajat ja lajittelijat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät.
Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös useilla rakennustyöntekijöillä, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä kuljetustyöntekijöillä. Lisäksi molemmilla sukupuolella kuolleisuus oli korkeaa joillain toimistotyöntekijöillä ja prosessityöntekijöillä.
Suuressa osassa ammateista ammatin korkeasta kuolleisuudesta selittyi ainakin osa, kun koulutus, tulot, työttömyys ja toimiala huomioitiin. Miehillä joissain ammateissa, kuten paperityöntekijöillä, kuolleisuus oli korkeaa ammatin korkeista tuloista huolimatta.
Korkea alkoholikuolleisuus ei aina selitä ammatin kokonaiskuolleisuutta
Alkoholikuolleisuus useimmiten kasvatti ammatin ylikuolleisuutta, mutta selitti vain osan kuolleisuuserosta kaikkiin palkansaajiin verrattuna.
- Vaikka ammatissa oli korkea alkoholikuolleisuus, ei se kaikissa tapauksissa ollut iso selittävä tekijä korkealle kokonaiskuolleisuudelle, sanoo Helsingin yliopistossa väittelevä Hanna Rinne.
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa korkean kuolleisuuden ammatit ja selvittää tarkemmin syitä näiden ammattien korkealle kuolleisuudelle. Lisäksi tarkasteltiin ammattien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja yksilötason rekisteriaineistoja Suomessa ja Oulussa. Kuolleisuusanalyysit oli tehty koko Suomen palkansaajat kattavalla aineistolla ja terveyspalvelut Oulun palkansaajilla.
Terveyspalveluja käytettiin eniten työntekijäammateissa
Käynnit lääkärin tai hoitajan vastaanotolla olivat yleisempiä työntekijäammateissa, mutta jotkut ammatit poikkesivat tästä yleisesti linjasta.
- Terveyspalvelujen käyttöön saattavat vaikuttaa paitsi ammatin riskit, myös erot esimerkiksi sairauksien tunnistamisessa, terveydenhuoltoon liittyvissä tiedoissa ja asenteissa sekä työterveyshuollon kattavuudessa, Rinne kertoo.
Haitallisiin työoloihin pitäisi paneutua
Väitöstutkimuksen mukaan syyt ammatin korkealle kuolleisuudelle ovat rakenteellisia, joten parannuskeinojenkin tulee olla rakenteellisia eikä yksilöön keskittyviä.
- Terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tulisi kohdentua aiempaa enemmän korkean kuolleisuuden työntekijäammatteihin. Terveydenhuollon resurssit kannattaisi suunnata korkean kuolleisuuden ammatteihin. Vielä tärkeämpää on paneutua juurisyihin kuten haitallisiin työoloihin, Rinne muistuttaa.
**********************
VTM Hanna Rinne väittelee 7.10. klo 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Differences in mortality and health care use by occupation”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, juhlasali, Fabianinkatu 26. Väitöstä voi seurata myös verkossa. Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja kustoksena professori Karri Silventoinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Yhteystiedot:
Hanna Rinne
Puh. 020 6350043
hanna.rinne@iki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme