Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa

Korkean kuolleisuuden ammatteja molemmilla sukupuolilla olivat tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, lehden ja mainosten jakajat, pakkaajat ja lajittelijat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät.

Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös useilla rakennustyöntekijöillä, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä kuljetustyöntekijöillä. Lisäksi molemmilla sukupuolella kuolleisuus oli korkeaa joillain toimistotyöntekijöillä ja prosessityöntekijöillä.

Suuressa osassa ammateista ammatin korkeasta kuolleisuudesta selittyi ainakin osa, kun koulutus, tulot, työttömyys ja toimiala huomioitiin. Miehillä joissain ammateissa, kuten paperityöntekijöillä, kuolleisuus oli korkeaa ammatin korkeista tuloista huolimatta.

Korkea alkoholikuolleisuus ei aina selitä ammatin kokonaiskuolleisuutta

Alkoholikuolleisuus useimmiten kasvatti ammatin ylikuolleisuutta, mutta selitti vain osan kuolleisuuserosta kaikkiin palkansaajiin verrattuna.

- Vaikka ammatissa oli korkea alkoholikuolleisuus, ei se kaikissa tapauksissa ollut iso selittävä tekijä korkealle kokonaiskuolleisuudelle, sanoo Helsingin yliopistossa väittelevä Hanna Rinne.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa korkean kuolleisuuden ammatit ja selvittää tarkemmin syitä näiden ammattien korkealle kuolleisuudelle. Lisäksi tarkasteltiin ammattien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja yksilötason rekisteriaineistoja Suomessa ja Oulussa. Kuolleisuusanalyysit oli tehty koko Suomen palkansaajat kattavalla aineistolla ja terveyspalvelut Oulun palkansaajilla.

Terveyspalveluja käytettiin eniten työntekijäammateissa

Käynnit lääkärin tai hoitajan vastaanotolla olivat yleisempiä työntekijäammateissa, mutta jotkut ammatit poikkesivat tästä yleisesti linjasta.

- Terveyspalvelujen käyttöön saattavat vaikuttaa paitsi ammatin riskit, myös erot esimerkiksi sairauksien tunnistamisessa, terveydenhuoltoon liittyvissä tiedoissa ja asenteissa sekä työterveyshuollon kattavuudessa, Rinne kertoo.

Haitallisiin työoloihin pitäisi paneutua

Väitöstutkimuksen mukaan syyt ammatin korkealle kuolleisuudelle ovat rakenteellisia, joten parannuskeinojenkin tulee olla rakenteellisia eikä yksilöön keskittyviä.

- Terveyseroja kaventavien toimenpiteiden tulisi kohdentua aiempaa enemmän korkean kuolleisuuden työntekijäammatteihin. Terveydenhuollon resurssit kannattaisi suunnata korkean kuolleisuuden ammatteihin. Vielä tärkeämpää on paneutua juurisyihin kuten haitallisiin työoloihin, Rinne muistuttaa.

**********************

VTM Hanna Rinne väittelee 7.10. klo 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Differences in mortality and health care use by occupation”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, juhlasali, Fabianinkatu 26. Väitöstä voi seurata myös verkossa. Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja kustoksena professori Karri Silventoinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Yhteystiedot:
Hanna Rinne
Puh. 020 6350043
hanna.rinne@iki.fi