Neuvostoliiton teollisuus oli riippuvainen Suomen osaamisesta
Väitöstutkimus osoittaa, että Neuvostoliiton teollisuus jäi riippuvaiseksi yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Pääsyynä tähän oli tuotantolaitosten puutteellinen varustaminen raaka-aineilla sekä raja-aidat instituutioiden välillä. Teknologioita pystyttiin ottamaan käyttöön onnistuneesti vain silloin, kun kaikki teknilliset yksityiskohdat, koneistot ja teknologian hyödyntämiseen vaadittava asiantuntijuus siirrettiin.
- Teknologian siirto eräänlaisena kulttuurisen kohtaamisen muotona vaikutti insinöörien ja tieteenharjoittajien ajatteluun ja antoi heille uudenlaisia lähtökohtia tarkastella johtamista ja työelämän käytäntöjä neuvostojärjestelmässä, väitöstutkija Elena Kochetkova Helsingin yliopistosta kertoo.
Sellutuotannon edistäminen
auttoi muita aloja
Neuvostoliiton alueisiin toisen maailmansodan jälkeen liitetyt tuotantolaitokset erityisesti Suomesta ja Baltian maista tekivät mahdolliseksi uudentyyppisen sellun tuotannon. Näiden tuotantolaitosten modernisoiminen ja tuotannon käynnistäminen muualla maassa katsottiin ratkaisevaksi tekijäksi myös muiden teollisuudenalojen kehittämisessä.
- Kylmän sodan metsäteollisuuden teknologioita tuleekin tarkastella eräänlaisina vaihdon areenoina, jotka mahdollistivat eri toimialojen, insinöörien, tieteenharjoittajien ja instituutioiden yhteistyön, Kochetkova sanoo.
Suomi ikkuna
lännen teknologiaan
Lännen ja idän kilpailusta ja ideologisesta vastakkainasettelusta huolimatta Nikita Hruštšovin politiikka pyrki tuomaan maahan länsimaisia teknologioita eri muodoissaan.
- Vaikka Neuvostoliitto solmi sopimuksia tieteellis-teknillisestä yhteistyöstä eri valtioiden kanssa, oli sellu- ja paperiteollisuudessa modernin teknologian päälähteenä puolueeton Suomi, joka oli Neuvostoliitolle ikkuna lännen teknologiaan, Kochetkova kertoo.
Myydessään Neuvostoliitolle suuren määrän tekniikoita ja tarjotessaan asiantuntijuutta tieteellis-teknologiseen yhteistyöhön Suomi oli ainutkertainen esimerkki kylmän sodan itä-länsisuhteista.
Tutkimus nojaa laajaan arkistoaineistojen ja julkaistujen lähteiden kokonaisuuteen ja sen pääkohteena on metsäteollisuus, joka oli Hruštšovin modernisaatiokauden avainaloja ja monien odotusten perusta. Neuvostoliitossa uskottiin, että maan teknologinen edistyminen oli välttämätöntä paperin ja selluloosan tuotannon kasvattamiseksi sekä näiden tuotteiden kulutukseen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi. Tämän ohella metsäteollisuus toimi puolivalmisteiden toimittajana useammalle siviili- ja sotateollisuusalalle, joista jälkimmäiset olivat erityisen merkittävässä asemassa kylmän sodan aikana.
Väitöskirjassa tarkastellaan teknologian siirtoa länsimaista, erityisesti Suomesta, Neuvostoliiton metsäteollisuuteen Nikita Hruštšovin modernisaatiopolitiikan kaudella 1950- ja 1960-luvuilla. Ajanjakso on merkittävä osa Neuvostoliiton modernisaation historiaa, sillä aikakautta leimasivat erilaiset suunnitelmat ja pyrkimykset saavuttaa ja ohittaa Amerikka.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli länsimaisia kilpailijoitaan jäljessä teknillisessä osaamisessa sekä uusien ja edistyneiden tekniikoiden kehittämisessä. Siksi teknologian siirtoa kehittyneistä talouksista pidettiin tärkeänä keinona Neuvostoliiton vanhakantaisen metsäteollisuuden uudistamisessa.
*********************
Elena Kochetkova väittelee 27.5.2017 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Soviet Forestry Industry in the 1950s and 1960s - A Project of Modernization and Technology Transfer from Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa the University Main Building, Auditorium XII, Unioninkatu 34, 3rd floor .
Vastaväittäjänä on Associate Professor Mats Fridlund, Aalto University, ja kustoksena toimii professori Sakari Heikkinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot: (englanniksi)
Elena Kochetkova
+7 909 5846966
elena.z.kochetkova@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh.050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme