No onkos tullut kesä? – Raakun poikasia syntyy nyt keskellä talvea
23.2.2023 08:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kypsyvät pikkuraakuiksi loisina lohikalojen kiduksilla ja vapautuvat isäntäkaloistaan alkukesästä jokiveden lämpötilan ollessa riittävän korkea. Poikasiksi kehittyminen vaatii luonnossa jopa 11 kuukautta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla testattiin, pystytäänkö glokidio-toukkien poikasiksi kehittymistä nopeuttamaan ja ajankohta poikaskeruulle ennustamaan menneiden vuosien lämpötilojen pohjalta jo siinä vaiheessa, kun lohikalat altistetaan glokidioille. Isäntäkalojen allasveden lämpötilaa alettiin nostaa suunnitelmallisesti lähes välittömästi lyhyen “talven” jälkeen, eli jo 2–3 kuukauden päästä loisvaiheen alkamisesta.
”Kokeilumme tuotti tulosta, ja ensimmäiset tutkimusasemalla tuotetut Simojoen pikkuraakut näkivät päivänvalon heti joulun 2022 jälkeen”, tekninen avustaja Saana Tepsa riemuitsee. Tammikuun 2023 loppuun mennessä näitä Simojoen raakkukantaa edustavia poikasia on kerätty asemalla jo 33 000 yksilöä. Poikasia hoidetaan ja kasvatetaan Konneveden tutkimusasemalla ainakin ensi kesään saakka, jolloin ne siirretään kasvamaan kotijokeensa kontrolloidusti soralaatikoissa tai reikälevyillä. ”Seuraamme poikasten kasvua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen tämä uusi sukupolvi vapautetaan joenpohjalle vahvistamaan Simojoen raakkukantaa”, projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen kertoo.
Poikasten nopeutettu kypsyminen nuorentaa ikääntyneitä raakkukantoja
Simojoen raakkupopulaatio koostuu pääasiassa iäkkäistä yksilöistä, joiden luonnollista lisääntymistä rajoittaa usein muun muassa lajin toukkavaiheen tarvitsemien isäntäkalojen vähäisyys joessa. Nuorten yksilöiden määrä on varsin pieni, mikä kertoo siitä, että uusien raakkusukupolvien syntyvyys on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Konneveden tutkimusasemalle tuotiin Simojoelta syyskuussa 2022 aikuisia raakkuja, jotta niiden lisääntyminen voitaisiin varmistaa valvotuissa olosuhteissa. Näiden yksilöiden tuottamat glokidia-toukat tartutettiin samaisena syksynä kehittymään lohikalojen kiduksille.
LIFE Revives -projektissa kehitetty ja hyödynnetty lämpötilan vaiheittaiseen nostoon perustuva, ympäri vuoden jatkuva raakunviljely tarjoaa uuden menetelmän virtavesiemme raakkukantojen säilyttämiseksi ja populaatiokokojen kasvattamisiksi.
”Monissa raakkujoissa luonnollinen lisääntyminen on heikkoa tai puuttuu kokonaan, joten poikasten tuottaminen laitosolosuhteissa nopeutetusti ja joustavasti vuodenajasta riippumatta luo aivan uudenlaiset puitteet heikossa kunnossa olevien jokihelmisimpukkakantojen pelastamiseksi”, Taskinen toteaa.
Jyväskylän yliopiston koordinoima projekti on saanut rahoitusta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni Taskinen, projektin vastuullinen johtaja, jouni.k.taskinen@jyu.fi, p. +358403558094
Saana Tepsa, raakunviljelyn tekninen toteutus, Konneveden tutkimusasema: saana.h.m.tepsa@jyu.fi, p. +358 50 4724222
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme