No onkos tullut kesä? – Raakun poikasia syntyy nyt keskellä talvea
Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kypsyvät pikkuraakuiksi loisina lohikalojen kiduksilla ja vapautuvat isäntäkaloistaan alkukesästä jokiveden lämpötilan ollessa riittävän korkea. Poikasiksi kehittyminen vaatii luonnossa jopa 11 kuukautta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla testattiin, pystytäänkö glokidio-toukkien poikasiksi kehittymistä nopeuttamaan ja ajankohta poikaskeruulle ennustamaan menneiden vuosien lämpötilojen pohjalta jo siinä vaiheessa, kun lohikalat altistetaan glokidioille. Isäntäkalojen allasveden lämpötilaa alettiin nostaa suunnitelmallisesti lähes välittömästi lyhyen “talven” jälkeen, eli jo 2–3 kuukauden päästä loisvaiheen alkamisesta.
”Kokeilumme tuotti tulosta, ja ensimmäiset tutkimusasemalla tuotetut Simojoen pikkuraakut näkivät päivänvalon heti joulun 2022 jälkeen”, tekninen avustaja Saana Tepsa riemuitsee. Tammikuun 2023 loppuun mennessä näitä Simojoen raakkukantaa edustavia poikasia on kerätty asemalla jo 33 000 yksilöä. Poikasia hoidetaan ja kasvatetaan Konneveden tutkimusasemalla ainakin ensi kesään saakka, jolloin ne siirretään kasvamaan kotijokeensa kontrolloidusti soralaatikoissa tai reikälevyillä. ”Seuraamme poikasten kasvua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen tämä uusi sukupolvi vapautetaan joenpohjalle vahvistamaan Simojoen raakkukantaa”, projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen kertoo.
Poikasten nopeutettu kypsyminen nuorentaa ikääntyneitä raakkukantoja
Simojoen raakkupopulaatio koostuu pääasiassa iäkkäistä yksilöistä, joiden luonnollista lisääntymistä rajoittaa usein muun muassa lajin toukkavaiheen tarvitsemien isäntäkalojen vähäisyys joessa. Nuorten yksilöiden määrä on varsin pieni, mikä kertoo siitä, että uusien raakkusukupolvien syntyvyys on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Konneveden tutkimusasemalle tuotiin Simojoelta syyskuussa 2022 aikuisia raakkuja, jotta niiden lisääntyminen voitaisiin varmistaa valvotuissa olosuhteissa. Näiden yksilöiden tuottamat glokidia-toukat tartutettiin samaisena syksynä kehittymään lohikalojen kiduksille.
LIFE Revives -projektissa kehitetty ja hyödynnetty lämpötilan vaiheittaiseen nostoon perustuva, ympäri vuoden jatkuva raakunviljely tarjoaa uuden menetelmän virtavesiemme raakkukantojen säilyttämiseksi ja populaatiokokojen kasvattamisiksi.
”Monissa raakkujoissa luonnollinen lisääntyminen on heikkoa tai puuttuu kokonaan, joten poikasten tuottaminen laitosolosuhteissa nopeutetusti ja joustavasti vuodenajasta riippumatta luo aivan uudenlaiset puitteet heikossa kunnossa olevien jokihelmisimpukkakantojen pelastamiseksi”, Taskinen toteaa.
Jyväskylän yliopiston koordinoima projekti on saanut rahoitusta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni Taskinen, projektin vastuullinen johtaja, jouni.k.taskinen@jyu.fi, p. +358403558094
Saana Tepsa, raakunviljelyn tekninen toteutus, Konneveden tutkimusasema: saana.h.m.tepsa@jyu.fi, p. +358 50 4724222
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme