No onkos tullut kesä? – Raakun poikasia syntyy nyt keskellä talvea
Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kypsyvät pikkuraakuiksi loisina lohikalojen kiduksilla ja vapautuvat isäntäkaloistaan alkukesästä jokiveden lämpötilan ollessa riittävän korkea. Poikasiksi kehittyminen vaatii luonnossa jopa 11 kuukautta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla testattiin, pystytäänkö glokidio-toukkien poikasiksi kehittymistä nopeuttamaan ja ajankohta poikaskeruulle ennustamaan menneiden vuosien lämpötilojen pohjalta jo siinä vaiheessa, kun lohikalat altistetaan glokidioille. Isäntäkalojen allasveden lämpötilaa alettiin nostaa suunnitelmallisesti lähes välittömästi lyhyen “talven” jälkeen, eli jo 2–3 kuukauden päästä loisvaiheen alkamisesta.
”Kokeilumme tuotti tulosta, ja ensimmäiset tutkimusasemalla tuotetut Simojoen pikkuraakut näkivät päivänvalon heti joulun 2022 jälkeen”, tekninen avustaja Saana Tepsa riemuitsee. Tammikuun 2023 loppuun mennessä näitä Simojoen raakkukantaa edustavia poikasia on kerätty asemalla jo 33 000 yksilöä. Poikasia hoidetaan ja kasvatetaan Konneveden tutkimusasemalla ainakin ensi kesään saakka, jolloin ne siirretään kasvamaan kotijokeensa kontrolloidusti soralaatikoissa tai reikälevyillä. ”Seuraamme poikasten kasvua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen tämä uusi sukupolvi vapautetaan joenpohjalle vahvistamaan Simojoen raakkukantaa”, projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen kertoo.
Poikasten nopeutettu kypsyminen nuorentaa ikääntyneitä raakkukantoja
Simojoen raakkupopulaatio koostuu pääasiassa iäkkäistä yksilöistä, joiden luonnollista lisääntymistä rajoittaa usein muun muassa lajin toukkavaiheen tarvitsemien isäntäkalojen vähäisyys joessa. Nuorten yksilöiden määrä on varsin pieni, mikä kertoo siitä, että uusien raakkusukupolvien syntyvyys on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Konneveden tutkimusasemalle tuotiin Simojoelta syyskuussa 2022 aikuisia raakkuja, jotta niiden lisääntyminen voitaisiin varmistaa valvotuissa olosuhteissa. Näiden yksilöiden tuottamat glokidia-toukat tartutettiin samaisena syksynä kehittymään lohikalojen kiduksille.
LIFE Revives -projektissa kehitetty ja hyödynnetty lämpötilan vaiheittaiseen nostoon perustuva, ympäri vuoden jatkuva raakunviljely tarjoaa uuden menetelmän virtavesiemme raakkukantojen säilyttämiseksi ja populaatiokokojen kasvattamisiksi.
”Monissa raakkujoissa luonnollinen lisääntyminen on heikkoa tai puuttuu kokonaan, joten poikasten tuottaminen laitosolosuhteissa nopeutetusti ja joustavasti vuodenajasta riippumatta luo aivan uudenlaiset puitteet heikossa kunnossa olevien jokihelmisimpukkakantojen pelastamiseksi”, Taskinen toteaa.
Jyväskylän yliopiston koordinoima projekti on saanut rahoitusta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni Taskinen, projektin vastuullinen johtaja, jouni.k.taskinen@jyu.fi, p. +358403558094
Saana Tepsa, raakunviljelyn tekninen toteutus, Konneveden tutkimusasema: saana.h.m.tepsa@jyu.fi, p. +358 50 4724222
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme