No onkos tullut kesä? – Raakun poikasia syntyy nyt keskellä talvea
23.2.2023 08:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kypsyvät pikkuraakuiksi loisina lohikalojen kiduksilla ja vapautuvat isäntäkaloistaan alkukesästä jokiveden lämpötilan ollessa riittävän korkea. Poikasiksi kehittyminen vaatii luonnossa jopa 11 kuukautta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla testattiin, pystytäänkö glokidio-toukkien poikasiksi kehittymistä nopeuttamaan ja ajankohta poikaskeruulle ennustamaan menneiden vuosien lämpötilojen pohjalta jo siinä vaiheessa, kun lohikalat altistetaan glokidioille. Isäntäkalojen allasveden lämpötilaa alettiin nostaa suunnitelmallisesti lähes välittömästi lyhyen “talven” jälkeen, eli jo 2–3 kuukauden päästä loisvaiheen alkamisesta.
”Kokeilumme tuotti tulosta, ja ensimmäiset tutkimusasemalla tuotetut Simojoen pikkuraakut näkivät päivänvalon heti joulun 2022 jälkeen”, tekninen avustaja Saana Tepsa riemuitsee. Tammikuun 2023 loppuun mennessä näitä Simojoen raakkukantaa edustavia poikasia on kerätty asemalla jo 33 000 yksilöä. Poikasia hoidetaan ja kasvatetaan Konneveden tutkimusasemalla ainakin ensi kesään saakka, jolloin ne siirretään kasvamaan kotijokeensa kontrolloidusti soralaatikoissa tai reikälevyillä. ”Seuraamme poikasten kasvua muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen tämä uusi sukupolvi vapautetaan joenpohjalle vahvistamaan Simojoen raakkukantaa”, projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen kertoo.
Poikasten nopeutettu kypsyminen nuorentaa ikääntyneitä raakkukantoja
Simojoen raakkupopulaatio koostuu pääasiassa iäkkäistä yksilöistä, joiden luonnollista lisääntymistä rajoittaa usein muun muassa lajin toukkavaiheen tarvitsemien isäntäkalojen vähäisyys joessa. Nuorten yksilöiden määrä on varsin pieni, mikä kertoo siitä, että uusien raakkusukupolvien syntyvyys on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Konneveden tutkimusasemalle tuotiin Simojoelta syyskuussa 2022 aikuisia raakkuja, jotta niiden lisääntyminen voitaisiin varmistaa valvotuissa olosuhteissa. Näiden yksilöiden tuottamat glokidia-toukat tartutettiin samaisena syksynä kehittymään lohikalojen kiduksille.
LIFE Revives -projektissa kehitetty ja hyödynnetty lämpötilan vaiheittaiseen nostoon perustuva, ympäri vuoden jatkuva raakunviljely tarjoaa uuden menetelmän virtavesiemme raakkukantojen säilyttämiseksi ja populaatiokokojen kasvattamisiksi.
”Monissa raakkujoissa luonnollinen lisääntyminen on heikkoa tai puuttuu kokonaan, joten poikasten tuottaminen laitosolosuhteissa nopeutetusti ja joustavasti vuodenajasta riippumatta luo aivan uudenlaiset puitteet heikossa kunnossa olevien jokihelmisimpukkakantojen pelastamiseksi”, Taskinen toteaa.
Jyväskylän yliopiston koordinoima projekti on saanut rahoitusta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni Taskinen, projektin vastuullinen johtaja, jouni.k.taskinen@jyu.fi, p. +358403558094
Saana Tepsa, raakunviljelyn tekninen toteutus, Konneveden tutkimusasema: saana.h.m.tepsa@jyu.fi, p. +358 50 4724222
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana kehittämässä tekoälypohjaisia digitaalisia kaksosia kiertotalouden tueksi9.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana lähes neljän miljoonan euron Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Pathfinder Challenge -rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään uuden sukupolven tekoälyyn perustuvia digitaalisia kaksosia (Digital Twin) jätteiden hyödyntämiseen tähtäävien teknologioiden kehitykseen. Nelivuotisen hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kiertotalouden ratkaisuja sekä uusiutuvien polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämistä.
Joni Borgström Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajaksi6.11.2026 08:05:00 EET | Tiedote
Joni Borgström on aloittanut Jyväskylän yliopiston perustaman sijoitusyhtiö Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajana 1.11.2026. Unifund sijoittaa varhaisen vaiheen yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tai osaamisen hyödyntämiseen.
Väitös: Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat valtasuhteita ja voivat aiheuttaa teknostressiä5.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat työn tekemisen tapoja ja työpaikkojen valtasuhteita, osoittaa YTM Anna Lammen väitöstutkimus. Robotit voivat helpottaa työtä, mutta niiden käyttöönotto voi myös aiheuttaa teknostressiä, jos työntekijöiden tarpeita ja työn organisointia ei huomioida riittävällä tasolla.
Jyväskylässä järjestettävä Rauhan riimit -tapahtuma tuo koululaiset yhteen rakentamaan rauhaa rapin, kielen ja luovuuden keinoin4.11.2026 15:30:58 EET | Tiedote
Jyväskylässä järjestetään keskiviikkona 11.11. Rauhan riimit - tapahtumapäivä, joka tuo yhteen UNESCO-koulujen oppilaita Kuopion, Jyväskylän ja Pirkanmaan alueilta. Tapahtuman keskiössä ovat rauhankasvatus, kulttuuriperintö, kestävä tulevaisuus sekä luovan ilmaisun mahdollisuudet.
Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen urheilijoiden mielenterveyden haavoittuvuutta4.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Perfektionistinen käyttäytyminen on yleistä kilpaurheilussa, mutta sen on todettu lisäävän mielenterveysongelmien riskiä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa erityisesti itsemyötätunnon pelko näyttäytyi merkittävänä mielenterveyden haavoittuvuutta lisäävänä tekijänä perfektionistisilla kilpaurheilijoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme