Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa
Suomen talous koki valtavan rakennemuutoksen vuoden 2008 jälkeen, kun lippulaiva Nokia ajautui irtisanomaan henkilöstöään matkapuhelinten kysynnän laskiessa. Nokian kriisivuosina sen Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21 300 henkilöä, joiden joukossa oli niin tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita kuin ylintä johtoakin.
Jyrki Ali-Yrkön, Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen tutkimuksessa ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? (ETLA Raportti 108) tarkastellaan Nokiasta vuosina 2009–2014 lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Tarkasteltujen ex-nokialaisten joukossa on niin irtisanottuja kuin työpaikkaa vapaaehtoisesti vaihtaneita henkilöitä.
Tulokset osoittavat, että ex-nokialaiset ovat työllistyneet varsin hyvin Nokiasta lähdön jälkeen. Peräti 77 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan. Työttömänä on tällä hetkellä vajaa 10 prosenttia. Osa on siirtynyt opiskelemaan (3 %) ja osa eläkkeelle (6 %). Lisäksi jokin muu työmarkkinastatus on 4 prosentilla ex-nokialaisista – tähän ryhmään kuuluvat niin ulkomaille lähteneet kuin esimerkiksi sijoittajiksi ryhtyneet.
Nokiasta lähteneistä valtaosa työllistyi yrityksiin (86 %) ja loput julkiselle sektorille tai muualle (14 %).
- Selvästi suurin ala, joka on työllistänyt Nokiasta lähteneitä, on palveluala. Peräti kaksi kolmasosaa yrityssektorin ex-nokialaisista on löytänyt uuden työpaikan palveluista, ja tärkeimpänä rekrytoijana tässä on ollut ICT-palveluja tuottava ala, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Entiset nokialaiset ovat työllistyneet myös teollisuuteen (28 %) ja erityisesti vakiintuneet yritykset ovat palkanneet ex-nokialaisia.
Työllistymistä edesauttoivat koulutustausta ja toimihenkilöasema
Ex-nokialaisten työllistymisen todennäköisyyttä kasvattavia tekijöitä olivat koulutus ja ylempi toimihenkilöasema. Korkeakoulutetuista ex-nokialaisista yli 70 prosenttia löysi työpaikan vuoden kuluessa lähdöstä, kun muilla vastaava luku oli noin 57 prosenttia. Myös ylemmät toimihenkilöt löysivät muita nopeammin uuden työpaikan. Vuosien kuluessa työllisyystilanne on kohentunut myös muissa tehtävissä työskennelleiden osalta.
Työllistymistä alentava tekijä oli erityisesti ikä, todetaan tutkimuksessa. Naiset työllistyivät myös miehiä heikommin. Lisäksi heti Nokiasta lähdön jälkeisenä vuotena työllistymistodennäköisyys oli kaikilla muilla alueilla Uuttamaata pienempi. Vuosien saatossa erot ovat kuitenkin pienentyneet.
- Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa ex-nokialaisten työllistyminen on ollut helpompaa kuin Varsinais-Suomessa, Etlan Ali-Yrkkö arvioi.
Suomen ICT-ala selvisi romahduksesta ”varsin hyvin”
Nokia toimi pitkään Suomen talouden lippulaivana. Yhtiön 1990-luvun jälkipuolen menestys oli osaltaan nostamassa Suomea ylös vuosikymmenen alun lamasta. Nokian 2010-luvulla kohtaamat vaikeudet näkyivät näin myös Suomen kansantaloudessa, ja oleellista yhteiskunnan kannalta onkin, kuinka irtisanotut työntekijät ovat työllistyneet ja löytäneet uuden työpaikan.
Suomi selvisi kuitenkin Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin, toteaa Jyrki Ali-Yrkkö.
– 2010-luvun pudotus oli erittäin jyrkkä, mutta ajan saatossa muut yritykset ja organisaatiot ovat työllistäneet valtaosan Nokiasta lähteneistä. Lisäksi Suomessa toimivat muut ICT-alan yritykset ovat kasvattaneet toimintaansa niin, että ICT-alan koko on palautunut samalle tasolle kuin vuosikymmenen alussa.
Ali-Yrkkö, Jyrki, Kuosmanen, Natalia & Pajarinen, Mika: ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? (Etla Raportti 108)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme