Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa

Jaa

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan, ja valtaosa heistä on työllistynyt palvelusektorin yrityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Työttömänä ex-nokialaisista on vajaa 10 prosenttia. Nokian romahduttama Suomen ICT-ala on myös palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten muiden alan yritysten kasvun ansiosta.

Etlan tutkija Mika Pajarinen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Natalia Kuosmanen.
Etlan tutkija Mika Pajarinen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Natalia Kuosmanen.

Suomen talous koki valtavan rakennemuutoksen vuoden 2008 jälkeen, kun lippulaiva Nokia ajautui irtisanomaan henkilöstöään matkapuhelinten kysynnän laskiessa. Nokian kriisivuosina sen Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21 300 henkilöä, joiden joukossa oli niin tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita kuin ylintä johtoakin.

Jyrki Ali-Yrkön, Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen tutkimuksessa ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? (ETLA Raportti 108) tarkastellaan Nokiasta vuosina 2009–2014 lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Tarkasteltujen ex-nokialaisten joukossa on niin irtisanottuja kuin työpaikkaa vapaaehtoisesti vaihtaneita henkilöitä.

Tulokset osoittavat, että ex-nokialaiset ovat työllistyneet varsin hyvin Nokiasta lähdön jälkeen. Peräti 77 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan. Työttömänä on tällä hetkellä vajaa 10 prosenttia. Osa on siirtynyt opiskelemaan (3 %) ja osa eläkkeelle (6 %). Lisäksi jokin muu työmarkkinastatus on 4 prosentilla ex-nokialaisista – tähän ryhmään kuuluvat niin ulkomaille lähteneet kuin esimerkiksi sijoittajiksi ryhtyneet.

Nokiasta lähteneistä valtaosa työllistyi yrityksiin (86 %) ja loput julkiselle sektorille tai muualle (14 %).

- Selvästi suurin ala, joka on työllistänyt Nokiasta lähteneitä, on palveluala. Peräti kaksi kolmasosaa yrityssektorin ex-nokialaisista on löytänyt uuden työpaikan palveluista, ja tärkeimpänä rekrytoijana tässä on ollut ICT-palveluja tuottava ala, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Entiset nokialaiset ovat työllistyneet myös teollisuuteen (28 %) ja erityisesti vakiintuneet yritykset ovat palkanneet ex-nokialaisia.

Työllistymistä edesauttoivat koulutustausta ja toimihenkilöasema

Ex-nokialaisten työllistymisen todennäköisyyttä kasvattavia tekijöitä olivat koulutus ja ylempi toimihenkilöasema. Korkeakoulutetuista ex-nokialaisista yli 70 prosenttia löysi työpaikan vuoden kuluessa lähdöstä, kun muilla vastaava luku oli noin 57 prosenttia. Myös ylemmät toimihenkilöt löysivät muita nopeammin uuden työpaikan. Vuosien kuluessa työllisyystilanne on kohentunut myös muissa tehtävissä työskennelleiden osalta.

Työllistymistä alentava tekijä oli erityisesti ikä, todetaan tutkimuksessa. Naiset työllistyivät myös miehiä heikommin. Lisäksi heti Nokiasta lähdön jälkeisenä vuotena työllistymistodennäköisyys oli kaikilla muilla alueilla Uuttamaata pienempi. Vuosien saatossa erot ovat kuitenkin pienentyneet.

- Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa ex-nokialaisten työllistyminen on ollut helpompaa kuin Varsinais-Suomessa, Etlan Ali-Yrkkö arvioi.

Suomen ICT-ala selvisi romahduksesta ”varsin hyvin”

Nokia toimi pitkään Suomen talouden lippulaivana. Yhtiön 1990-luvun jälkipuolen menestys oli osaltaan nostamassa Suomea ylös vuosikymmenen alun lamasta. Nokian 2010-luvulla kohtaamat vaikeudet näkyivät näin myös Suomen kansantaloudessa, ja oleellista yhteiskunnan kannalta onkin, kuinka irtisanotut työntekijät ovat työllistyneet ja löytäneet uuden työpaikan.

Suomi selvisi kuitenkin Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin, toteaa Jyrki Ali-Yrkkö.

– 2010-luvun pudotus oli erittäin jyrkkä, mutta ajan saatossa muut yritykset ja organisaatiot ovat työllistäneet valtaosan Nokiasta lähteneistä. Lisäksi Suomessa toimivat muut ICT-alan yritykset ovat kasvattaneet toimintaansa niin, että ICT-alan koko on palautunut samalle tasolle kuin vuosikymmenen alussa.

Ali-Yrkkö, Jyrki, Kuosmanen, Natalia & Pajarinen, Mika: ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? (Etla Raportti 108)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Mika Pajarinen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Natalia Kuosmanen.
Etlan tutkija Mika Pajarinen (vas.), tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Natalia Kuosmanen.
Lataa
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Persoonallisuus määrittää sijoittumista työmarkkinoilla – sosiaaliset henkilöt sijoittuvat todennäköisemmin julkiselle sektorille22.2.2021 09:00:00 EETTiedote

Persoonallisuus ja luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, sijoittuuko yksilö työskentelemään julkiselle vai yksityiselle sektorille, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Sosiaaliset ja ulospäin suuntautuneet henkilöt päätyvät todennäköisemmin työskentelemään julkiselle puolelle, kun taas järjestelmälliset ja oppimishaluiset sijoittuvat yksityisen työnantajan palvelukseen. Sosiaalisuus kasvattaa myös todennäköisyyttä sille, että työura julkisella sektorilla on pitkä. Luonteenpiirteiden ja työnvalinnan välinen yhteys on osin riippuvainen myös sukupuolesta.

Satsaukset tuottivat tulosta: lääke- ja terveysteknologia-ala kasvaa vahvasti Suomessa17.2.2021 06:30:00 EETTiedote

Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä hienoisesti laski. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lääke- ja terveysteknologia-ala on viime vuosina kasvattanut tuottavuuttaan ja parantanut kannattavuuttaan. Tutkijat arvelevat alan nousun johtuvan mm. määrätietoisista satsauksista bioteknologiaan vuosituhannen vaihteessa.

EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella12.2.2021 09:00:00 EETTiedote

Euroalueen talouskasvu elpyy 4,9 prosentin kasvuvauhtia tänä vuonna, arvioidaan Euroopan johtavien taloustutkimuslaitosten julkaisemassa EUROFRAME-ennusteessa. Voimakasta kasvua on edeltänyt viime vuoden koronakriisin aiheuttama historiallinen pudotus euroalueen tuotannossa. Viime syksynä alkanut koronan toinen aalto painaa kuitenkin kasvua alaspäin vielä vuoden 2021 alussa hidastaen näin jo kesällä alkanutta elpymistä. Talouden elpymisen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna rokotusten nyt alettua. Koronakriisi iski erityisen lujaa euroalueen työttömyyslukuihin, jotka olivat olleet ennen kriisiä pitkään suhteellisen matalalla tasolla.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EETTiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme