Nuorille esitetty kysymys ”Jos olisi yksi asia, mitä voisit muuttaa koulussa, mikä se olisi?” paljastaa lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välisen kuilun opetuksen määrässä. Ammatillisissa oppilaitoksissa janotaan enemmän käytäntöä, lisää ja parempaa opetusta, kun taas noin joka viides lukiolainen kokee pakollisten aineiden määrän liian suurena. Yhteistä maaperää opiskelijoiden välille kertyy työelämätaitojen opettamisen suhteen: toiselle asteelle kaivataan sekä lisää konkreettista työtä ja työelämätaitojen opetusta että ohjausta opinto- ja alavalintoihin.

Iso joukko lukiolaisia ja ammatillisia opiskelijoita suuntaa välivuodelle toisen asteen jälkeen. Lukiolaistytöistä jopa 38 prosenttia aikoo pitää välivuoden. Syyksi mainitaan muun muassa lisäaika omaan alavalintaan, hengähdystauko opiskeluista ja aikaa itselle.

”Välivuoden suosio on vakiintunut korkealle tasolle. Tämä ei johdu niinkään korkeakoulujen valintakriteereistä, vaan isommasta asennemaailman muutoksesta. Nuoret eivät todellakaan odota omannäköisen elämän alkamista eläkeikään. Yksilöllistyvä elämäntapa on tullut jäädäkseen. Uhkien sijaan tämä on yhteiskunnallinen mahdollisuus ja nuorille tulee rohkeasti tarjota monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia jo aikaisessa vaiheessa", pohtii T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen.

Individualistinen maailmankuva heijastuu myös opinto-ohjaukseen: nuorten ykköstoiveena on edelleen yksilöohjauksen määrän lisääminen toisella asteella.

”Lukioihin tullut jälkiohjaus ei saa nakertaa olemassa olevia ohjauksen resursseja, sillä nuoret kaipaavat jo nyt enemmän tukea omiin valintoihinsa. Nuorten positiivinen näkemys työelämästä ei saa sammua ohjauksen puutteen takia”, toteaa Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Tulevaisuuden työelämän vaatimukset tuttuja nuorille

Työ on tärkeää toisen asteen opiskelijoille: yli neljä viidestä uskoo löytävänsä oman paikkansa työelämässä. Myös jatkuvan oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen käsitteet ovat nuorille tuttuja; mielekkäimmät tavat kehittää omaa osaamista ovat koulutus työn ohessa (49 %) ja uudet työtehtävät (49 %). Ainakin joka kolmas pyrkii lukemaan alaan liittyvää kirjallisuutta osaamisen ylläpitämiseksi.

Osaaminen ei ole pelkkiä taitoja, vaan myös oikeanlaista asennetta. Nuorten positiiviset tulevaisuuskäsitykset ja hyvä asenne heijastuvat suurena intona päästä mukaan työelämään. Yli 80 prosenttia nuorista odottaa innolla työelämää.

”Haastamme yritykset ja nuorta lähellä olevien organisaatiot tarjoamaan rohkeasti monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia nuorille. Vastavalmistuneilla ja toisella asteella opiskelevilla nuorilla on paljon vahvuuksia ja näkemyksiä, joita eri toimialojen edustajien tulee hyödyntää”, Tenhunen-Ruotsalainen jatkaa.

Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2019 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 984 nuorta, joista ammatillisista oppilaitoksista oli 4 129 nuorta ja lukioista 5 165 nuorta. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Katso tutkimuksen tiivistelmä ja tutustu myös edellisvuosien tuloksiin: kunkoululoppuu.fi/tutkimus