Nuorten ammattilaisten työidentiteetit ovat joustavia
FL Kirsi-Marja Toivanen tutki väitöstyössään diskursiivisesti rakentuvaa työidentiteettiä havainnoimalla työpaikan vuorovaikutusta ja haastattelemalla kuutta kansainvälisissä yrityksissä toimivaa nuorta ammattilaista. Tulokset vahvistavat näkemystä nuorten työidentiteeteistä moniulotteisina, joustavina ja tilanteisina.
Nuoret työntekijät pyrkivät vastustamaan yleistäviä kategorioita kuten etniskielellistä identiteettiä, mutta toisaalta samaistuivat kansainväliseen hybridi-identiteettiin, johon voitiin liittää useita positiiviseksi koettuja piirteitä. Identiteettiä rakennettiin siis erottautumisen ja samaistumisen välillä.
Esihenkilöiden asemaa ei haastettu edes silloin, kun heidän koettiin toimivan rooliodotusten vastaisesti, kun taas vertaissuhteissa identiteeteistä neuvoteltiin monin tavoin. Kasvokkaisissa kohtaamisissa keskustelijat käyttivät toiseuttavaa tai samaistavaa huumoria, kömpelöitä kohteliaisuuksia tai sanatonta viestintää. Työpaikan vuorovaikutustilanteiden ulkopuolella eroa sukupuolittuneiden ammattiryhmien välillä tuotettiin suorasanaisesti.
Työidentiteetti- ja muutosdiskurssi näyttivät nuoret ammattilaiset aktiivisina toimijoina ja itsenäisinä omien, joskus epätavallisten urapolkujen rakentajina. Toisaalta muutostarinat heijastelivat ammatillisten kasvojen menettämisen pelkoa suhteessa perinteisiin nousujohteisiin uriin. Tutkimuksessa erottautui ‘jonglööri’, jolle rajat työn ja muun elämän välillä olivat läpäiseviä. Toisaalta ‘eristyneen työntekijän’ diskurssi tuotti selvärajaisimman eron yksityis- ja työelämän välille.
Tutkimus lisää ymmärrystä nuorten ammattilaisten työidentiteeteistä monimuotoisessa ja muuttuvassa työelämässä. Vuorovaikutuksen näkökulmasta milleniaalit eivät näytä muodostavan yhtenäistä työntekijäryhmää, vaan heidän työidentiteettinsä ja identiteettipositionsa muotoutuvat jatkuvasti työhön liittyvissä ja työn ulkopuolisissa vuorovaikutussuhteissa sekä laajemmissa organisatorisissa ja yhteiskunnallisissa diskursseissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kansainvälisten organisaatioiden sisäisen viestinnän ja liiketalouden alan viestintäopintojen kehittämisessä.
FL Kirsi-Marja Toivasen viestinnän väitöskirjan "Multiple Identities at Work – Discursive Construction of Work Identity of Young Business Professionals" tarkastustilaisuus on 6.2.2021 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä apulaisprofessori Heidi Hirsto (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-toivanen-060221.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358 40 735 4279.
Julkaisutiedot Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2021, 191 p. JYU Dissertations
ISSN 2489-9003; 352, ISBN 978-951-39-8520-2 (PDF)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8520-2
Lisätietoa: Kirsi-Marja Toivanen, +358 44 2351 723, kirsi-marja.k.toivanen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme